Sanoilla on merkitystä – paluu Puistolan ja Suhosen teoksen ”Itä-Ukraina – Lännen etuvartio” pariin

 

Jyväskyläläinen Docendo julkaisi aiemmin tänä syksynä Juha-Antero Puistolan ja Johanna Suhosen yhteisteoksen  Itä-Ukraina – Lännen etuvartio. Kirjoitin teoksesta varsinaisen arvion hyvin pian teoksen julkaisun jälkeen lokakuun 17. päivä. Tässä kirjoituksessa palaan eräisiin teoksen teemoihin syventäen samalla lokakuisen blogini kritiikkiosuutta.

Teoksen kirjoittajista Juha-Antero Puistola työskentelee Naton päämajan yhteistyövaraisen turvallisuuden osastolla, vastaavasti Johanna Suhoselle on kertynyt kolmen vuoden verran kokemusta Ukrainasta – hän on ollut maassa ETYJ:n komennuksella. Komennuksellaan hän on ollut myös Itä-Ukrainan sotatoimialueella ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiossa ts. ETYJ:n Ukrainan tarkkailuoperaatiossa.

Kokonaisuus huomioiden teos on laadukkaasti ja asiantuntevasti kirjoitettu, laadukkuuden ja teoksen tarkkuuden tähden olikin harmillista havaita kirjoittajien poteneen rimakauhua, mikä paljastui etenkin siinä, kuinka kirjoittajat teoksessa kohtelivat sodan osapuolia – jos tarkkoja olemme, kuinka he kuvasivat tilannetta Itä-Ukrainassa, kirjoittivatko he sodasta, kriisistä, konfliktista vai mistä. Tietenkin on huomioitava (ja ymmärrettävä), että Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa on voinut aivan oikeutetusti kuvata muinkin termein kuin sota, etenkin keväällä 2014 taisteluita Itä-Ukrainassa ja kaoottista tilannetta Donbasiin rajoittuvilla alueilla voidaan kuvailla konfliktiksi tai kriisiksi mutta mitä pidemmälle vuosi 2014 kului, nähtiin, kuinka tämä konflikti muuttui sodaksi ja samalla kävi satunnaisellekin seuraajalle ilmi se, että kyse on muusta kuin Ukrainan sisäisestä konfliktista – kyse on ulkoisen tekijän aikaansaamasta sodasta, ja tämä ulkoinen tekijä oli (ja on edelleen) Venäjä. Kirjoittaessaan tapahtumista keväällä ja kesällä 2014, on kirjoittajan hyvä avata lukijoille käyttämiään termejä, etenkin jos ne ovat ristiriitoja herättäviä tahi kysymyksiä nostattavia. Seuraavaksi palatkaamme sanojen ja termien käyttöön ja niihin liittyviin ongelmiin.

”Myös sanat ’konflikti’, ’kapinallinen’ ja ’separatisti’ herättävät ajoittain kritiikkiä. Siitä huolimatta kirjassa käytetään kaikkia kolmea. ItäUkrainassa soditaan, mutta kyseessä on samaan aikaan myös konflikti – tulevaisuudessa kenties jäätynyt sellainen. Itä-Ukrainassa aseita kantavat taas eivät ole yhdenmukainen joukko. Puhuminen pelkästä proxysodankäynnistä yksinkertaistaisi asioita. Käsitteiden ongelmallisuudesta huolimatta puhumme kapinallisista ja separatisteista.” s. 7.

Termin ”konflikti” käyttö on eräissä tapauksissa ymmärrettävää, etenkin, jos samalla muistetaan se, että tällä hetkellä kyse on ennen kaikkea sodasta. Käynnissä olevan sodan intensiteetti ei kuitenkaan ole korkea, joten sodankäynnin tilaa voi tällä hetkellä kutsua asemasodaksi.

Sen sijaan termien ”kapinallinen” ja ”separatisti” käytön suhteen on oltava vieläkin varovaisempi, mielestäni niiden käyttö on perusteltua vain niissä tapauksissa, joissa termi sidotaan sellaiseen aikahaarukkaan, jolloin vallalla oli epätietoisuus siitä, keitä vastaan Ukrainan asevoimat ja vapaaehtoisjoukot sotivat. Todellisuudessa ajanjakso, jolloin epätietoisuus oli merkittävämmin vallalla, on varsin lyhyt – jo kesäkuussa 2014 alkoi käydä ilmeiseksi se, että Venäjä osallistuu Ukrainan sotaan paljon kertomaansa laajemmin ja moniulotteisemmin. Venäjä osallistui omalta maaperältään sotaan Itä-Ukrainassa ensimmäisen kerran kesäkuussa 2014, tulittaessaan tykistöllä kohteita Ukrainassa. (1) Heinä-elokuussa 2014 Venäjän rooli muuttui entistä näkyvämmäksi ja aktiivisemmaksi, se oli sodan osapuoli lähettäen elokuussa merkittäviä määriä asevoimiensa sotilaita operaatioon Ukrainan alueelle. (2) Aihetta sivusin Forensic Architecturen artikkelia “The Battle of Ilovaisk; Mapping Russian Military Presence in Eastern Ukraine, August–September 2014” (3) lähteenä käyttämässäni katsauksessa ”Venäjän asevoimien mekanisoitu kolonna siirtyy Ukrainasta takaisin Venäjälle (3.syyskuuta 2014)”.

Venäjän roolin merkittävä kasvu huomioidaan myös teoksessa lukuisissa kohdin:

”Kansantasavaltojen aseman turvaaminen edellytti suuria sotilasoperaatioita elokuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana. Elokuussa 2014 sekä Naton että kaupallinen satelliittikuvamateriaali todisti noin tuhannen venäläissotilaan läsnäolon ja osallistumisen taisteluihin Donbassin alueella. Helmikuuhun 2015 mennessä separatistit olivat Venäjän tuella kasvaneet 35 000–40 000 sotilaan vahvuiseksi joukoksi”. s. 62–63.

”Venäjän joukot käyttivät tätä hyväkseen ja hyökkäsivät Ukrainan asevoimia vastaan Donetskin lentokentän sekä liikenneyhteyksiensä ansiosta strategisesti tärkeän Debaltseven alueella. Näissä taisteluissa 8 000 taistelijasta noin 5 000 oli venäläisiä ammattisotilaita.” s. 63.

Kirjoitettaessa ajasta elokuun 2014 jälkeen, termien ”kapinallinen” ja ”separatisti” käyttöön liittyy merkittäviä ongelmia ja samalla termit sinällään tukevat Venäjän narratiivia siitä, että kyseinen sota on Ukrainan sisäinen asia, ja että Ukrainassa sotaa käyvät ”kapinalliset” maakunnat Ukrainan hallintoa vastaan (venäläispropagandassa puhutaan usein ”Kiovan juntasta”), mihin asetelmaan näin laadukkaassa kirjassa ei pitäisi sortua. Edellä mainittuja termejä, kapinallinen ja separatisti, ei täysin tarvitse hylätä, mutta niiden käytölle kirjassakin tulisi olla hyvin selkeät perusteet – nyt termien käyttö oli mielestäni puolivillaista ja toisinaan niitä käytetään tilanteissa, jossa jokin toinen termi olisi ollut parempi ja samalla kuvaavampi.

Teoksen kirjoittajien mukaan kirjoittaminen proxysodankäynnistä yksinkertaistaa asioita liikaa, samalla tuntuu kuitenkin siltä, että kirjoittajat eivät huomioi sitä, että termien ”kapinallinen” ja ”separatisti” puolivillainen viljely vastaavasti vääristää ja luo vääriä mielikuvia sodankäynnin luonteesta. Venäjän idea on ollut saada näyttämään sota separatistiselta, mutta – kuten teoksen kirjoittajat toistuvasti kuvaavat – se ei tässä onnistu, vaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa käy ilmi, että kyse on muustakin kuin ”kapinallismaakuntien” taistelusta Ukrainan hallintoa vastaan.

Itse asiassa, jos olemme tarkkoja, jo ennen aseellisen konfliktin alkua huhtikuussa 2014, muutamia viikkoja aiemmin kevättalvella, Venäjältä matkusti suurin joukoin vapaaehtoisia Ukrainaan luomaan kaaosta, osallistumaan mielenilmauksiin ynnä hallintorakennusten valtauksiin. Huhtikuussa 2014 Igor ”Strelkov” Girkinin johtaman operaation iskunyrkki, Ryhmä Krim, tuli pääosin Venäjältä, saaden kuitenkin hyvin pian vahvistuksia Ukrainan turvallisuuselimiin soluttautuneilta myyriltä ja muilta paikallisilta kollaboraattoreilta.

Otan vielä esimerkin kohdasta, jossa ”konflikti” sanan käyttöön liittyy ongelmia, (vaikka samalla luulen ymmärtäväni sen miksi teoksen kirjoittajat päätyivät kyseiseen termiin):

”Konfliktin seurauksena on kuollut yli 13 000 ihmistä. Heistä noin 3 400 on siviilejä, reilu 4 000 Ukrainan asevoimien sotilaita ja noin 5 700 separatisteja.” s. 95.

Kun kuolleita on jo yli 13 000, joukossa tuhansia siviilejä, niin itse olisin kyllä päätynyt tässä kohdassa aivan johonkin toiseen termiin konfliktin sijaan. Kohtaa lukiessani mieleen hiipi ajatus, kirjoittajat eivät syystä tai toisesta halua käyttää kuvaavinta termiä ja kirjoittaa sodankäynnin uhreista, joten he päätyvät neutraaliin ilmaisuun ”konflikti”. Samalla olisi myös ollut perusteltua todeta se, ettei ole varmuutta siitä, kuinka paljon nämä ”separatistit” ovat menettäneet taistelijoita, ja selkeästi todeta se, että Venäjä tekee parhaansa, jotta totuus ei paljastuisi, jotta sodan inhimillinen hinta ei kävisi kansalaisille toteen. Uhrien salaaminen Venäjän toimesta alkoi sodan ensihetkistä lukien ja on jatkunut tähän päivään saakka. (4)

Teoksessa esiintyy myös arvostelua sodan osapuolia kohtaan, mikä on luonnollisesti ymmärrettävää, kun huomioidaan kirjoittajien, etenkin Johanna Suhosen tausta ETYJ:n Ukrainan tarkkailuoperaatiossa, mutta aivan samalla tapaa ETYJ:n toimintaa ja roolia Ukrainassa on syytä kritisoida – etenkin niissä tapauksissa, kun sille on aihetta. Poimin nyt kohdan, jossa sodan osapuoliin kohdistuu (lievää) kritisointia.

”SMM:ia on kiitelty poikkeuksellisesta ratkaisusta julkaista julkisia päiväraportteja. Konfliktin osapuolet kuitenkin lukevat julkisia raportteja suurennuslasilla ja ovat herkkiä käyttämään tätä materiaalia sekä operaatioon että vastustajaan suunnatussa propagandassa ja kritiikissä.” s. 115.

Ote ETYJ:n päiväraportista, 16. marraskuuta 2020.

Ensinnä on tietty todettava, että ETYJ:n ratkaisu julkaista julkisia päiväraportteja on ainoa oikea. Siitä kiitos ETYJ:lle! Raporttien julkaisu antaa monille mahdollisuuden seurata tapahtumia ja havaintoja Itä-Ukrainassa ja etenkin miehitetyillä alueilla ulkopuolisen silmin, ja miehitetyillä aluilla tehtyjä havaintoja siten, etteivät ne kulje mittavien suodattimien läpi muuttuen havainnoista propagandaksi. Samalla esim. ukrainalaisten esittämä kritiikki on hyvin ymmärrettävää, koska lukiessamme näitä päiväraportteja voimme tehdä lukuisia päätelmiä havainnoista ja tapahtumista, kuten millaista kalustoa miehitetyillä alueilla on ETYJ:n toimesta havaittu, milloin ja missä heidän toimintaa on rajoitettu tai kulku jopa täysin estetty.

”Esimerkiksi huhtikuun 5. päivä 2020 DNR:n lehdistöpalvelu (Пресс-служба УНМ ДНР) julkaisi Youtube-kanavallaan videon, jossa se syyttää Ukrainan asevoimia Zaitseven asutusalueelle suunnatusta tulesta ja Etyjin tarkkailuoperaatiota siitä, että se ei partioi kyseisellä alueella. ”Miten usein Etyjin henkilökuntaa näkyy?”, kysyy toimittaja videolla. ”Harvoin, viimeksi näin heidät pitkä aika sitten hallintorakennuksen lähettyvillä”, Tatiana-niminen nainen vastaa. Huhtikuun 10. päivä samalla kanavalla julkaistiin Zaitseven kylänjohtajan haastattelu. Videolla hän valittelee, ettei SMM käy Zaitsevessa dokumentoimassa tulenkäyttöä. Samana päivänä julkaistussa toisessa videossa Horlivkan kaupunkiin kuuluvan Nikitovskyn hallinnollinen johtaja toistaa samaa viestiä: ”Etyjiä ei ole nähty.”

Videot ja niiden välittämä viesti asettuvat kyseenalaiseen valoon, kun ottaa huomioon, että separatistit olivat estäneet SMM:n partioiden etenemisen Horlivkan alueella kolmesti maaliskuun 26. päivän ja huhtikuun 10. päivän välillä.” s. 114.

Kuten kirjoittajat totesivat, miehitetyt alueet itsessään ovat hybridisodan elementtejä ja kanavia, samoin informaatio-operaatiot ovat yleisiä. Kun huomioidaan ETYJ:n itsensä julkaisema aineisto ja raportit, näen huomattavana ongelmana sen, että luodaan tasapuolisuusharhaa (johon teoksessakin syyllistytään), synnytetään kuvaa negatiivisella tavalla tasa-arvoisista toimijoista, vaikka ongelmia, rikkomuksia ja laittomuuksia esiintyy huomattavasti enemmän juuri Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, niillä alueilla, jotka ovat Venäjän johtamien joukkojen hallitsemia. Valitettavalla tapaa tätä tasapuolisuusharhaa toistavat ETYJ:n ohella Suomessakin eräät kansalaisjärjestöt ja aktivistit – propagandistit jätän tyystin huomiotta. Heidän silmissä rikollisia on vain yksi.

On myös ymmärrettävää, että ETYJ:n julkaisemia päiväraportteja luetaan hyvin tarkkaan ukrainalaistenkin toimesta. Niistä on mahdollista havaita esim. laittomia rajanylityksiä, jolloin Venäjältä toimitetaan miehitetyille alueille materiaalia laittomasti suoraan maastorajan yli; modernia venäläiskalustoa miehitetyillä alueilla; edellä kuvaamiani informaatio-operaatioita jne. jne. Samalla kuitenkin vallitsee edellä kuvaamani tasapuolisuusharha sen ohella, että Venäjän sotilaallinen rooli pyritään häivyttämään olemattomiin.

Kuvakaappaus ETYJ:n päivittäinen raportti 268/2020. (5)

Huomioitavaa ETYJ:n raportin välittämässä informaatiossa on se, mitä siinä ei kerrota. Eli siinä ei mainita sanaakaan siitä, että kyseessä on venäläinen elektronisen sodankäynnin järjestelmä. Kyseistä järjestelmää ei ole voitu toimittaa alueelle muualta kuin Venäjältä, koska Venäjä ei ole myynyt järjestelmää kolmansiin maihin tai Ukrainaan, ja sen toimituksetkin Venäjän asevoimille alkoivat vasta sodan alun jälkeen. Venäjän roolin häivyttäminen raporteissa on nähdäkseni suoraa seurausta siitä, että Venäjällä on edelleen merkittävä rooli järjestössä ja sen on lähettänyt tarkkailijoita ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon koko sodan ajan. Tällä hetkellä Ukrainassa on 39 venäläistarkkailijaa ETYJ:n operaatiossa (2. marraskuuta 2020 julkaistu raportti). (6)

Alla kuva tällaisesta RB-341V Leer-3 elektronisen sodankäynnin järjestelmästä, kuvattu Luhanskissa lokakuussa 2018.

Kirjoituksessani kohdistan teokseen jonkin verran kritiikkiä mutta erityisen voimakasta kritiikkiä itse ETYJ:n operaatioon Ukrainassa ja siinä ilmeneviin puutteisiin. Tästä huolimatta teoksella on myös runsaasti ansioita, joista suurimpana ansiona pitäisinkin sitä, kuinka kokeneet ja paljon nähneet kirjoittajat tuovat esille sen, kuinka Ukrainan sota vaikuttaa länsimaiden ajatteluun ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun meillä Suomessa. Maamme sijainnin, turvallisuuden ja turvallisuuspoliittisten uhkakuvien perusteella voidaan todeta, että Ukrainan asia on mitä suuremmassa määrin myös meidän asia. Meitä yhdistää Ukrainaan myös sama turvallisuusuhka – Venäjä.

 

Marko 

1. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2016/12/21/russian-artillery-strikes-against-ukraine/ 

2. https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/4047542/MAAVTKESK_Katsaus_Ilovaisk_2016.pdf/a0c74a16-90de-44d8-8a38-f33c903a8def/MAAVTKESK_Katsaus_Ilovaisk_2016.pdf.pdf 

3. https://ilovaisk.forensic-architecture.org/ 

4. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000803928.html 

5. https://www.osce.org/files/2020-11-10 Daily Report.pdf 

6. https://www.osce.org/files/f/documents/5/3/469554.pdf 

Lainaukset Juha-Antero Puistolan ja Johanna Suhosen yhteisteoksesta  Itä-Ukraina – Lännen etuvartio sivuilta: 7, 62–63, 95, 114, 115. 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio – sotilasajoneuvojen laittomia rajanylityksiä Itä-Ukrainassa

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission 4. kesäkuuta julkaisemassa raportissa on kiinnostava havainto, jossa ETYJ raportoi yöaikaan suoritetuista laittomista rajanylityksistä Venäjältä miehitetyille alueille Itä-Ukrainaan. Raportin havainnoista tulee mieleeni viime vuoden elokuussa tehdyt vastaavat havainnot Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, jolloin illalla (kello 22:15) 7. elokuuta 2018 ETYJ:n pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi Manychin alueella Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla, alueella, joka on Venäjän miehittämä, kolonnan saapuvan Venäjältä Ukrainan maaperälle. (1)

Yllä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainto viime vuodelta venäläisten sotilasajoneuvojen rajanylityksestä Ukrainaan.

Raportin mukaan ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio suoritti yöaikaan pitkänkantaman tiedustelulennokeilla partiointia Luhanskin kaakkoispuolisella raja-alueella noin 60 km kaakkoon Luhanskista Tšeremšinen (ukr. Черемшина engl. Cheremshyne) kylän alueella. (2)

Merkinnät satelliittikuvassa suuntaa-antavia, pohjautuen ETYJ:n raporttiin.

Toukokuun 30. ja kesäkuun 1. välisenä yönä partiolennolla ollut ETYJ:n pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi kolme paikallaan olevaa sotilastyyppistä kuorma-autoa päällystämättömällä tiellä noin kaksi kilometriä länteen Venäjän kontrolloimasta rajasta. Myöhemmin ETYJ:n tiedustelulennokki kuvasi maastoauton ja sotilasmallisen kuorma-auton liittyvän edellisten kuorma-autojen seuraan.

ETYJ:n tiedustelulennokki seurasi liikkeelle lähtenyttä kolonnaa aina Luhanskin kaakkoispuolelle saakka sotilastukikohtaan, jonne kolonna ajoi. Tukikohdassa oli ainakin 35 sotilasmallista kuorma-autoa ja BTR-80 miehistönkuljetusajoneuvoa.

Luhanskin keskustasta etelään/ kaakkoon sijaitsevia tukikohtia ja varikkoja, joita Venäjän alueelle sijoitetun 2. armeijakunnan joukot käyttävät.

Seuraavalla partiolennolla alueella (2.-3.6 yö) ETYJ havaitsi rajan tuntumassa yhden paikallaan olevan maastoauton sekä sotilasmallisen kuorma-auton. Paria tuntia myöhemmin ETYJ:n tiedustelulennokki kuvasi alueella toisen sotilasmallisen kuorma-auton ajamassa kohti länttä. Tämä kuorma-auto yhdessä maastoauton kanssa ajoi Dovzhansk’in eli entisen Sverdlovskin kaupungin linja-autoasemalle, jossa sotilasmallinen kuorma-auto liittyi niiden matkaan.

Dovzhansk’ista kolme ajoneuvoa ajoi pohjoisen suuntaan Verkhnoshevyrivkan alueelle pysähtyen kaksi kilometriä itään Verkhnoshevyrivkasta.

ETYJ:n julkaiseman raportin mukaan 2. – 3.kesäkuuta liikkeellä olleen pienen kolonnan reitti rajaseudulta Tšeremšinen itäpuolelta Verkhnoshevyrivkan alueelle. Raportin mukaan kolonnan matka päättyi (ainakin hetkellisesti) Verkhnoshevyrivkan itäpuoliselle alueelle.

”… joined the convoy, which proceeded further until an area 2km east of Verkhnoshevyrivka (non-government-controlled, 44km south-east of Luhansk).”

Verkhnoshevyrivkan alueella on ollut sotavuosien aikana harjoittelutoimintaa ynnä tilapäisiä leirejä. Toukokuun lopulla Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitetut 1. ja 2. armeijakunta aloittivat harjoittelukauden, joten tällaiset pieniä kolonnia saatetaan käyttää esim. ammushuoltoon.

Kun tarkastellaan Tšeremšinen itäpuolista aluetta rajalle saakka, voidaan havaita rajaseudun tarjoavan jo muutamien kilometrien matkalla lukuisia suotuisia kohtia rajan ylittämiselle – ennen sotaa paikalliset ylittivät rajan toisinaan epämuodollisesti myös muilta, kuin raja-asemien kohdilta, mitä Venäjän tukemat militantit, Venäjän proxy-joukot kuin myös Venäjän asevoimat on hyödyntänyt käynnissä olevan sodan kuluessa.

Vastaavia maastonkohtia Venäjän kontrolloimalla rajaseudulla on lukuisia, ei pelkästään satelliittikuvien vaan myös silminnäkijähavaintojen perusteella sotilasajoneuvot ja yksiköt ovat käyttäneet näitä tällaisia kohtia rajan ylittämiseen – Ukrainaan on tuotu kaluston ohella myös muuta materiaalia näiltä alueilta, kuten elokuun 7. 2018 Manychin alueella, jolloin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission pitkän kantaman tiedustelulennokilla kuvattiin Venäjän kontrolloimaa rajaseutua, jolloin havaittiin rajan ylittävän Venäjältä Ukrainaan kolonnan, johon kuului kuusi maastokuorma-autoa sekä UAZ-tyyppinen maastoauto. Samaan aikaan Ukrainalta miehitetyltä alueelta ajoi kolonna maastokuorma-autoja takaisin Venäjän alueelle. Kyseessä oli ensimmäinen kerta jo yli neljä vuotta kestäneen sodan aikana, jolloin tarkkailu- ja valvontalennolla olleen tiedustelulennokin onnistui kuvata rajanylityksen, jossa Venäjältä saapuu kolonna sotilasajoneuvoja Ukrainaan alueella, jolla ei ole virallista rajan ylitys paikkaa.

Sotilasajoneuvoista koostuneiden kolonnien sijainti Manychin itäpuolella.

Viime vuonna 7. elokuuta havaitun ja kuvatun rajan ylityksen jälkeen ETYJ:n monitorointimission tiedustelulennokeilla kuvattiin lukuisia vastaavia laittomia (sopimuksia rikkovia) rajan ylityksiä Venäjältä Ukrainaan seuraavasti:

Syyskuun 4. – 5. ETYJ:n pitkän kantaman tiedustelulennokilla kuvattiin kolonna kuorma-autoja Ukrainan ja Venäjän välisellä raja-alueella, paikassa, jossa ei ole raja-asemaa.

Lokakuun 9. – 10. sotilaskuorma-autoja ja maastoautoja havaittu.

Illalla lokakuun 10. noin klo. 23:00 kaksi sotilasmallista kuorma-autoa sekä neljä ”katumaasturia” liikkeellä rajalla, ja “During the same period, the UAV spotted two Ural trucks (one mounted with an anti-aircraft-gun (ZU‑23, 23mm)), a minivan and a car in a field along the same dirt path, approximately 2km from the border.” (3)

Samaisena iltana (10. lokakuuta) ETYJ:n pitkän kantaman tiedustelulennokin GPS-signaalia häirittiin useita kertoja, joten ETYJ oli pakotettu lennättämään tiedustelulennokki pois alueelta.

Lokakuun 11. – 12. ETYJ:n toimesta havaittiin kolme erillistä ryhmää ajavan itään rajalle pysähtyen lähelle Venäjän rajaa, sijainnin ollessa saman kuin elokuun 7. Tällä kertaa kolonniin kuului myös kaksi traileria, joilla oli MT-LB miehistönkuljetusajoneuvoja.

Lokakuun 16. – 17. jälleen “In a non-government-controlled area of Donetsk region, an SMM long-range UAV again spotted vehicles on the unpaved road moving north-east towards the border with the Russian Federation and then south-west away from it where there are no border crossing facilities.“

Lokakuun 27. oli viimeinen kerta, jolloin ETYJ suoritti yöaikaan valvontalentoja Venäjän miehittämällä eteläisellä rajaseudulla, tuolloin:

”At 01:18 on 27 October, while flying over an area near Kalynove (non-government-controlled, 72km east of Donetsk), an SMM long-range unmanned aerial vehicle (UAV) spotted a surface-to-air missile system (9K33 Osa) and a fuel truck east of Nyzhnokrynske (non-government-controlled, 66km east of Donetsk). - - -

For about 35 minutes before communications were lost, the UAV had experienced signal interference, assessed as jamming, at intervals in areas near Saurivka and Nyzhnokrynske. The UAV did not return to its ground control station near Stepanivka (government-controlled, 54km north of Donetsk) and is considered lost.” (4)

Käytännössä tiedusteluun ja valvontaan käytetyn pitkän kantaman tiedustelulennokin* menetys pakotti ETYJ:n lopettamaan öiset partiolennot alueella.

Sanoisin, että Manychin alueen käyttö laittomiin rajanylityksiin johtui merkittävältä osin siitä, että noin 13 kilometriä rajasta itään Venäjällä sijaitsee Russkojen (Russkoye) ammusvarikko, jonka rakentaminen alueelle alkoi elokuussa 2014. Satelliittikuvissa alueella on havaittavissa toimintaa 16.8.2014, ja syyskuun 2014 alkupuolella ammusvarikkoalue on rajattu, rakennuksia ja telttoja pysytetty, ja toiminta alkamassa.

Russkojen ammusvarikko.

Russkojen ammusvarikkoa. (5)

Huolimatta siitä, että viime syksynä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat tekivät havaintoja lukuisista laittomista ja sopimusten vastaisista rajanylityksistä Venäjän ja Ukrainan välisellä rajalla, ja että ETYJ menetti tuolloin yhden pitkän kantaman tiedustelulennokeistaan, oli kansainvälisen yhteisön reagointi suorastaan olematonta, vaikka kaikki havainnot todistavat sen puolesta, että materiaali ja kalusto saapui alueelle Venäjältä ja että venäläisjoukot ovat tiedustelulennokin häirinnän ja pudotuksen takana. Edes se, että ETYJ oli pakotettu lopettamaan valvontalennot alueella heidän kaluston häirinnästä ja menetyksistä johtuen ei aiheuttanut merkittävää reagointia kansainväliseltä yhteisöltä – ja edelleen Venäjän edustajat ovat mukana ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiossa tarkkailijoina, yhteistyöhenkilöinä ja tiedottajina etc.

Mitä tulee viimeisimpään havaintoon Tšeremšinen alueella, on enemmän kuin todennäköistä, että näemme toisinnon viime vuodesta, mikäli venäläisjoukot operoivat rajaseudulla aktiivisesti ja ETYJ suorittaa alueella vastaavalla intensiteetillä yöaikaan valvontaa tiedustelulennokeillaan kuin viime syksynä Manychissa, jolloin jossain vaiheessa Venäjä ottaa raskaammat keinot käyttöön häirinnän tms. muodossa. Seurauksena on laimeaa paheksuntaa ETYJ:n ynnä länsimaiden taholta, yhdistettynä haluttomuuteen nimetä todellista syyllistä – Venäjää.  

Marko

1. https://www.youtube.com/watch?v=Ani2YWDLXl0&feature=youtu.be 

2. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/421841 

3. http://khpg.org/en/index.php?id=1559781496 

4. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/401342 

5. https://informnapalm.org/en/all-about-the-ammunition-transshipment-camp-in-the-russkoye-village-rostov-oblast/ 

6. https://twitter.com/OSCE_SMM/status/1119292699058765825 

*: Kyseessä oli itävaltalaisvalmisteinen Schiebel Camcopter S-100 rotorcraft-tyyppinen tiedustelulennokki. 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission käyttämä S-100 tiedustelulennokki. (6)

Merkittäviä havaintoja Ukrainan sodasta

Muutaman viime päivän kuluessa Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa on tehty merkittäviksi luonnehdittavia havaintoja, tahi paljastuksia. Seuraavaksi lyhyt luotaus näihin paljastuksiin, ja tämän blogin lopussa uutisia miehitetystä Donetskista.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi elokuun 7. illalla kello 22:15 Manychin alueella Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla, alueella, joka on Venäjän hallinnassa, rajan ylittävän Venäjältä Ukrainaan kolonnan, johon kuului kuusi maastokuorma-autoa sekä UAZ-tyyppinen maastoauto. Samaan aikaan Ukrainalta miehitetyltä alueelta ajoi kolonna maastokuorma-autoja Venäjän alueelle. Kyseessä on ensimmäinen kerta jo yli neljä vuotta kestäneen sodan aikana, jolloin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission onnistuu kuvata tällaisen rajanylityksen, jossa Venäjältä saapuu kolonna sotilasajoneuvoja Ukrainaan alueella, jolla ei ole virallista rajan ylitys paikkaa. Kyseessä on jälleen yksi suora todiste lisää Venäjän osallisuudesta Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan.

Kuvakaappaus ETYJ:n Ukrainan monitorointimission videolta.

Yllä olevan kuvakaappauksen kolonnien sijainti Manychin itäpuolella.

Viisi maastokuorma-autoista oli Venäjän asevoimilla yleisesti käytössä olevaa KamAZ-4310-tyyppiä, loput ovat määrittelemättömiä KamAZ-maastokuorma-autoja.

* * *

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partio pysäytettiin 3. elokuuta sen yrittäessä päästä Novoazovskin kaupunkiin. Novoazovsk sijaitsee reilun 10 kilometrin päässä Ukrainan ja Venäjän vastaiselta rajalta, alueella, joka ei ole Ukrainan hallituksen kontrollissa ts. kyse on Venäjän ja sen proxy-joukkojen miehittämästä alueesta. 

Novoazovs'k.

ETYJ:n partiota pidettiin tarkastuspisteellä kolmen tunnin ajan, sinä aikana tarkkailijat näkivät siviileiden pääsevän kaupunkiin kontrolloimattomasti.

Viimeisen kuukauden aikana ETYJ:n Ukrainan monitorointimission partioiden liikkumista on rajoitettu noin 40 kertaa niissä osissa Donetskin alueen (oblastin) eteläosia, jotka eivät ole Ukrainan hallituksen valvonnassa. Jokainen näistä kerroista on rikkoo samalla Minskin sopimusta, ja vaikeuttaa ETYJ:n tarkkailijoita suorittamasta tehtäväänsä alueella.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission liikkumista on rajoitettu/ vaikeutettu myös muualla Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, mutta ei niin merkittävässä määrin kuin Donetskin alueen (oblast) eteläosissa.

Venäjä on kontrolloinut täysin kesästä 2014 lähtien yli 400 km osuutta Ukrainan ja Venäjän vastaisesta rajasta. Sen kontrolloimalla rajaosuudella on useita ylityspaikkoja, myös toimivia rautatielinjoja, joiden kautta Venäjä on toimittanut Itä-Ukrainan miehitetyille alueille miehiä, aseita, varusteita, polttoainetta ja muuta materiaalia. Venäjän hallinnoimalla osuudella rajaa myöskään ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat eivät voi muuta kuin pintapuolisesti tarkastella rajaseudun ylittäviä ajoneuvoja. Junaliikenteen osalta esim. Gukovossa, josta menee ratalinja Venäjältä Ukrainaan ETYJ:n tarkkailijat voivat tehdä vain ääneen perustuvia havaintoja junaliikenteestä.

Venäläinen PMC Wagner Ukrainassa talvella 2015

Youtubessa on julkaistu ”Integralin” toimesta talvella (todennäköisesti helmikuussa 2015) kuvattu video venäläisen PMC Wagner palkkasotilasyhtiön joukkojen moottorimarssista miehitetyssä Itä-Ukrainassa, vajaat seitsemän minuuttia pitkä video päättyy lumiseen maisemaan, jossa on tunnistettavissa muun muassa neljä BMP-97 eli KAMAZ-43269 "Vystrel" MRAP-ajoneuvoa. Videon loppu kerrotaan kuvatun Debaltsevon alueella. Debaltsevossa käytiin eräs sodan raskaimmista taisteluista helmikuussa 2015, Debaltsevon taisteluun otti osaa myös Venäjän asevoimien mekanisoituja sekä panssarijoukkoja, joista osa tuotiin alueelle Venäjän Itäisen sotilaspiirin alueelta, kuten 5. panssariprikaati (sotilasyksikkö nro. 46108), joka on sijoitettu Burjatian alueelle Baikalin rantamille. (1)

2x BMP-97 eli KAMAZ-43269 "Vystrel".

”PMC Wagner”-kolonnan saapuu Krasnodoniin (Luhanskin alue) etelästä.

Moottorimarssilla osasto saapuu etelästä T1322-tietä myöten Krasnodoniin, josta kolonna on jatkanut matkaa. Eri tietojen perusteella joukko-osasto on tuolloin ollut matkalla Debaltsevoon, jossa käytiin – kuten kirjoitin – raskaita taisteluita tammi-helmikuussa 2015, joten Krasnodonista kolonna on todennäköisimmin jatkanut T1310-tietä myöten länteen Luhanskin kaupungin eteläpuolitse kohti Debaltsevoa, jonka alueelle se todennäköisimmin saapui tietä E40/M04 pitkin koillisesta Altševskin suunnalta.

Vaikka edellä kirjoitin useita kertoja ”todennäköisesti”, tälle ”todennäköisyydellekin” on vahvat perustelunsa. PMC Wagnerin kolonna saapui Krasnodoniin etelästä, mikäli se ei palannut samaa tietä takaisin, loogisinta Debaltsevoon päästäkseen on kääntyä Krasnodonin taajamassa tielle T1310, josta Lutuhynen kautta edetä Altševskiin ja sieltä E40/M04 tietä pitkin Debaltsevon alueelle. Edellä kuvattu reitti on myös tiestöltään sellainen, jolla myös raskaampi kalusto pystyy liikkumaan suuremmitta ongelmitta.

Miksi sitten tämä suunta?

Venäjän johtamat joukot hyökkäsivät Debaltsevoon pääasiallisesti kahdesta ilmansuunnasta, koillisesta Luhanskin suunnasta ja sitten lounaasta Horlivka – Jenakijeven suunnasta, joten Krasnodonin alueelta (Luhanskin ”kansantasavalta”) joukkoja on todennäköisimmin keskitetty Debaltsevon koillinen-itä-kaakko-sektorille. Debaltsevosta koilliseen Depreradivkassa Perevalskin siipikarjatehtaan alueella sijaitsi Luhanskin suunnalta kaupunkiin hyökkäävien venäläisjoukkojen esikunta. (2) Koska hyökkäyksen pääilmansuuntia oli kaksi, on varsin epätodennäköistä, että PMC Wagnerin osasto olisi siirtynyt Lutuhynessä vaihtoehtoiselle reitille H21-tie, josta M03-tielle ja saapuminen Debaltsevoon kaakosta – tätä reittiä ei kuitenkaan pidä täysin poissulkea.

Uutisia Donetskista

Saamieni tietojen mukaan Donetskin ”kansantasavallan” hallinto on majoittanut ”Донецький інститут післядипломної освіти інженерно-педагогічних працівників” (Donetskin teknillisen korkeakoulun ja pedagogisten työntekijöiden jatkokoulutusinstituutti) rakennuksen läheisyydessä sijaitseviin Общежитие’hin eli opiskelija-asuntoloihin Itä-Ukrainaan Venäjältä muuttaneita asukkaita, joukossa on perheitä, sinkkuja – pääasiassa miehiä, sekä taistelijoita tai palkkasotilaita Venäjältä. Lähistöllä, ul. Kuibysheva 29:ssä, sijainnee edelleen Oplot prikaatin esikuntarakennus, mikä voi selittää taistelijoiden ja palkkasotilaiden majoittumisen alueella.

Lähteideni mukaan osaa muuttaneista on painostettu muuttamaan Itä-Ukrainaan, joukossa on henkilöitä, joilla ei Venäjällä ollut mitään – muuttajille luvattiin asunto vastineeksi muutosta. Useimmat muuttajista kuuluvat yhteiskunnan alimpiin sosiaaliluokkiin, heillä ei ole ammattia eikä mitään erityisosaamista. Osa venäläisistä on sijoitettu alueen ”hallinnon” toimesta takavarikoituihin, miehitetystä Donetskista poismuuttaneiden ukrainalaisten, asuntoihin. Tiedossani on kolme tällaista yksityisasunnon laitonta takavarikkoa kyseisessä osassa Donetskia – koko Donetskissa niitä on todennäköisesti huomattavasti enemmän.

Marko

1. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/03/11/vreditel-sobaka/ 

2. https://twitter.com/loogunda/status/977299140383256577 

Linkit videoihin:

ETYJ Ukrainan monitorointimissio: OSCE SMM spotted convoys of trucks entering and exiting Ukraine in Donetsk region 

Integral: Wagnerin action. Winter campaign