Kasakkojen puolisotilaalliset joukot Venäjällä likaisentyöntekijöinä

Viime vuosina olemme nähneet uutisista, kuinka Venäjällä maan hallinto on turvautunut puolisotilaallisiin kasakkajoukkoihin oppositiomielenosoitusten väkivaltaisissa hajottamisissa. (1) Venäjän hallinnon toiminta ei kuitenkaan millään muotoa yllätä, koska näyttää siltä, että – sen todellisen opposition – pelotteluun Venäjän hallinto, ainakin jollain tasolla, käyttää samoja keinoja, joilla se on nujertanut vastarintaa ja kansalaisaktivismia Ukrainalta miehittämiltään alueilla, kuin myös muilla alueilla, joita Venäjän hallinto, tai sen kontrolloima ja varustama ryhmittymä, miehittää. Erojakin toki on, kuten se, että Venäjän miehittämillä alueilla keinovalikoima on vieläkin brutaalimpi, pitäen sisällään fyysisen ja henkisen väkivallan rinnalla kiduttamiset ynnä murhat sekä kollektiiviset rangaistukset.

Tässä kirjoituksessa luon lyhyen katsauksen kasakkaryhmien toimintaan Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla, yhtenä hallinnon nyrkeistä toteuttamaan miehitettyjen alueiden pelolla- ja väkivallalla kontrollointia ja hallintaa, jotta siviilivastarinta pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Itä-Ukrainassa osa näistä kasakkayksiköistä on myös osallistunut taisteluihin alueiden hallinnan ja kontrolloinnin ohella, kyseiset yksiköt on useimmiten sisällytetty ns. aluepuolustusprikaateihin, niiden todellisen taisteluarvon ollessa vähäisen.

Venäläisiä kasakoita miehitetyllä Krimin niemimaalla. (2)

Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan Ukrainalta helmikuussa 2014, varsinaista miehitysoperaatioon osallistuvia Venäjän asevoimien ja turvallisuuselinten joukkoja tuki erilaisia puolisotilaallisia joukkoja sekä puolirikollisia ryhmiä, tähän ryhmään kuului myös pääasiassa Kubanin alueen kasakoista kootut yksiköt. Sama kuvio toistui hiukan myöhemmin saman kevään kuluessa venäläisjohtoisten joukkojen aloittaessa Itä-Ukrainassa operaation, joka johti kaaoksen ja puolittaisen anarkian jälkeen käynnissä olevaan sotaan, ja tässä operaatioon Venäjältä osallistui vapaaehtoisina, pääasiassa, Donin kasakoista koottuja yksiköitä, joiden taistelukyky oli hyvin vaihteleva, eräiden yksiköiden kyetessä lähinnä valvomaan ja kontrolloimaan miehitettyjä alueita ja pitämään yllä näennäistä – voimaan perustuvaa – järjestystä, jossa miehitystä vastustaviin henkilöihin ja ihmisryhmiin voitiin kohdistaa hyvinkin brutaalia voimaa.

Edelleen Ukrainalta miehitetyssä osassa Donbasia vallitsee tila, jossa valta perustuu voimaan eikä lakiin ja oikeudenmukaisuuteen, mutta etenkin sodan ensimmäisen vuoden puolentoista aikana asetelma oli vieläkin selkeämmin se, että sillä oli valta, jolla oli voimakkaimmat aseet tai liittolaiset, mikä johti siviileiden olemattomien oikeuksien sortamiseen, rikollisuuteen, korruptioon ja ikävimmillään brutaaliin väkivaltaan. Tässä(kin) kuviossa kasakkajoukkioilla oli oma roolinsa – eivät ne toki olleet muita miehittäjän puolirikollisia joukkioita pahempia mutta eivät parempiakaan. Miten tähän on sitten ajauduttu?

Tunnustan alkuun, etten ole tarpeeksi hyvin perehtynyt Venäjän kasakoiden historiaan, siihen kuinka he luovivat neuvostoaikojen läpi, joten tyydyn ulottamaan katseeni 90-luvun alkupuolelle ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiin vuosiin.

Tässä yhteydessä on myös syytä huomioida se, että venäläisiä kasakkaorganisaatioita ei tässä asiayhteydessä ole syytä sekoittaa ukrainalaisiin kasakoihin ja heidän muodostamiin organisaatioihin ja perinnejoukkoihin. Ei, vaikka esim. Venäjällä Donin kasakat ovatkin perustelleet osallisuuttaan sotaan historiallisilla alueilla, jotka Don joen alueella ulottuvat – heidän mielestä – Ukrainalle kuuluvan Donbasin alueelle saakka. Tämäkin on enemminkin ilmentymä nyky-Venäjän imperialismia, sitä, kuinka erilaiset ryhmittymät sitoutetaan palvelemaan Venäjän johtoa saadakseen vastalahjaksi oikeuden harjoittaa (näkyvästi) omaa toimintaansa.

Venäjän kasakat ovat nyky-Venäjälläkin osallistuneet vapaaehtoisina maan käymiin sotiin 90-luvulta lähtien, Moldovassa käytyyn Transnistrian sotaan (2. maaliskuuta – 21. heinäkuuta 1992) sekä Georgian alueella käytyyn Abhasian sotaan (14. elokuuta 1992 – 27. syyskuuta 1993). (3) Näihin sotiin on osallistunut henkilöitä, jotka osallistuivat venäläisen kasakka-ataman Nikolai Kozitsynin perustaman organisaation riveissä sotaan Ukrainassa.

Nykyään kasakkayksikköjä on kaikkialla Venäjällä, niin alueilla, joilla niitä on ollut historiallisesti, kuten Donin, Kuban ja Volgan sekä eteläisen Uralin alueella kuin myös alueilla, joilla ei ole omaa kasakkahistoriaa, kuten keskisellä ei-mustanmullan-alueella. Moni, nykyisistä puolisotilaallisista kasakkayksiköistä, oli alun perin luonteeltaan lähinnä edustuksellisia – eivät vielä organisaatioina puolisotilaallisia toimijoita (vaikka jäseninä sellaisia olikin). (3)

Mutta Vladimir Putinin valtakaudella kasakoiden rooli toimijana on kokenut melkoisen muutoksen, vuosituhannen alkupuolella, joulukuussa 2005, hyväksyttiin laki ”rekisteröidyistä kasakoista Venäjän federaatiossa” ja viime vuoden (2019) lopulla Venäjän lainsäädäntöön tehtiin kasakkoja asemaa koskevia muutoksia, asettaen heille tiukemman valtionkontrollin, mikä voi muiden muutosten ohella viitata siihen, että Venäjällä on tarkoitus käyttää kasakoista koottuja puolisotilaallisia joukkoja erilaisiin valtiollisiin tarkoituksiin, joihin voi sisältyä erilaisia operaatioita Venäjän rajojen tuntumassa tai kolmansissa maissa, kuten Ukrainassa tai Ukrainalta miehitetyillä alueilla.

Tässä yhteydessä mieleen palaa suunnitelma, jonka Venäjän asevoimien yleisesikunnan päällikkönä toiminut kenraali Nikolai Makarov hahmotteli Izvestijalle antamassaan haastattelussa vuonna 2012, jonka mukaan ”Muodostamme kasakoista joukko-osastoja, jokaisessa sotilaspiirissä on oltava vähintään yksi kasakkaprikaati” (4) – ja näyttää todellakin siltä, että Venäjä on ruvennut toteuttamaan tätä suunnitelmaa – ajatusta – viime vuosina, josta voimme poimia esimerkkeinä seuraavat tapahtumat Krimin niemimaan miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan rinnalla.

Vuonna 2014, Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n Astrahanin alueen ja Kalmukian tasavallan rajavartioinnista vastanneen osaston varapäällikkö eversti Dmitri Prokopov aloitti projektin, joka johti kasakoista koottujen rajapartio-osastojen muodostamiseen ja sijoittamiseen FSB:n alaisuuteen – ensimmäiset tällaiset yksiköt aloittivat toimintansa maaliskuussa 2017.

Muutama vuosi sitten, vuonna 2016, Rostovin alueella, aloitettiin kasakkareserviläisten rekrytointi Venäjän asevoimiin. Näitä reserviläisiä harjoitutetaan Ukrainan rajan tuntumassa Kamensk-Šahtinskin kaupungin alueelle sijoitetun 11. pioneeriprikaatin tukikohdassa 2-3 päivänä kuukaudessa sekä kerran vuodessa pidemmän periodin verran (noin kolme viikkoa). Nämä kasakkayksiköt ovat ottaneet osaa Venäjän viime vuosien suurimpiin sotaharjoituksiin, kuten Zapad-2017, Vostok-2018 ja Tsentr-2019, unohtamatta pienempiä harjoituksia. (5)

Krimin niemimaan miehitykseen osallistunut venäläinen ataman Nikolai Doluda.

Aiemmin viittasin viime vuoden lopulla Venäjällä tehtyihin lakimuutoksiin (asetukset 543 ja 544), joiden myötä lakeihin saatiin aikaan joukko muutoksia, joiden avulla tehostetaan ja keskitetään kasakkayksiköiden ja -kokoonpanojen toimintaan. Asetuksen 544 muutoksen myötä kasakka ataman Nikolai Doluda nimitettiin asetuksessa 543 nimetyn kasakkaorganisaation päämajan, käytännössä esikunnan, koska kyse on puolisotilaallisista yhtymistä, johtoon. (5)

Nikolai Doluda nimettiin vuonna 2006 Krasnodarin alueen kuvernööriksi, vuodesta 2007 alkaen hän toimi Kubanin alueen puolisotilaallisten kasakkajoukkojen komentajana, ottaen osaa joukkoineen Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehitykseen vuodesta 2014 alkaen.

Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle perustettiin ns. Krimin aluepuolustusprikaateja Venäjän miehityksen seurauksena, tämän organisaation taustalta löytyy venäläinen kenraali Nikolai Pankov. (6) Miehitystä tukeneet kasakkaorganisaatiot, muiden vastaavien organisaatioiden rinnalla, on sijoitettu näihin aluepuolustusprikaateihin, joita Venäjä käyttää hyvin vaihteleviin operaatioihin miehittämällään niemimaalla. Eräissä tapauksissa näiden ryhmien toiminta on itsenäistä, ohittaen virallisen komentoketjun. Näiden aluepuolustusprikaatien ”työalueeseen” kuuluu näennäisen järjestyksenpidon ohella erilaiset kurinpidolliset ja terrorin toimet, jotka kohdistetaan – poikkeuksetta – miehitystä vastustaviin aktivisteihin ja ryhmiin, kuten Krimin tataarien kulttuuria ja yhtenäisyyttä vaaliviin ryhmiin, jotka Venäjä on nimennyt terroristiorganisaatioiksi. Viime aikoina Venäjä on määrännyt käytettäväksi näitä puolisotilaallisia joukkoja (mukaan lukien kasakat) valvomaan miehitetylle niemimaalle määrättyä koronaviruskaranteenia yhdessä poliisin ja kansalliskaartin (Rosgvardia) kanssa, (7) mikä on herättänyt suurta huolta ihmisoikeusaktivisteissa, heidän epäillessä koronaviruskaranteenien varjolla syyllistyttävän laajamittaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, joihin näiden puolisotilaallisten joukkojen on tiedetty aiemminkin miehitetyllä niemimaalla syyllistyneen.

Nämä Venäjän toimet Krimillä herättävät sitten ajatuksen siitä, että millainen mahtaa olla tilanne Venäjän miehittämässä osassa Donbasia? Myös tällä alueella on määrätty ulkonaliikkumiskieltoja sekä eriasteisia karanteeneja myös koronavirusepidemian vuoksi, sääntöjen rikkojille voidaan langettaa mittavat sakot (jotka voi myös maksaa dollareissa), mutta aivan kuten Krimin niemimaalla, myös miehitetyssä Itä-Ukrainassa on suurena pelkona ja epävarmuuden synnyttäjänä se, että epidemiaa käytetään tekosyynä kontrollin tiukentamiselle sekä ei-toivottujen henkilöiden (esim. miehityksen vastustajien) pidätyksille.

Saamieni tietojen mukaan, miehitetyssä Itä-Ukrainassa ihmiset pelkäävät koronaviruksen johtavan huteran talouden romahtamiseen ja sen seurauksena laajoihin irtisanomisiin, niiden kohdistuessa henkilöihin, joilla on vääriä mielipiteitä Venäjästä, hallinnosta ja hallinnon nimeämistä toimijoista.

Aivan kuten Krimillä, myös Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa siviileihin kohdistuvan kurinpidon nyrkkinä toimivat ns. aluepuolustusprikaatit, joihin valtaosa kasakkaosastoistakin on sisällytetty, poikkeuksen muodostavat eräät kasakkojen kansalliskaartin (ven. Казачья Национальная гвардия) osastot, joiden Yhdysvaltojen ulkoministeriö on epäillyt olevan osa Venäjän asevoimien erikoisjoukkoja. (8) Tämän miehitetyssä Itä-Ukrainassa operoivan kasakkaorganisaation komentajana toimi marraskuuhun 2014 saakka ataman Nikolai Kozitsyn, kasakkojen kansalliskaartin kuuluessa virallisesti hänen perustamaansa Suuren Donin armeijan (ven. Всевеликое войско Донское; engl. Great Host of Don Cossacks) organisaatioon.

Miehitetyn Krimin ohella puolisotilaallisten kasakkajoukkojen tiedetään syyllistyneen ihmisoikeusrikkomuksiin Itä-Ukrainassa, ihmisoikeusrikkomusten ohella niillä on todisteiden mukaan tilillä myös sotarikoksia (esim. ukrainalaisten sotavankien teloituksia). (9)

Donin kasakkoja Perevalskissa, miehitetyssä Itä-Ukrainassa, syksyllä 2014.

Ukrainaan kohdistuva uhka koillisessa kasvaa? 

Venäjän toiminta ja rajajoukkojen ryhmittely Ukrainan rajantuntumassa Voronezhin, Belgorodin ja Kurskin sekä Brjanskin alueilla herättää ymmärrettävästi huolta Ukrainassa. Se mitä Venäjällä tapahtui etelässä – Rostovin ja Krasnodarin alueilla ennen Krimin niemimaan miehitystä ja Itä-Ukrainan sotaa, näyttää nyt toistuvan pohjoisempana puolisotilaallisten kasakkajoukkojen ryhmittelyn muodossa. Alla havainnollistava kuva Venäjän toimista Ukrainan rajan tuntumassa em. alueilla.

Venäjä liitti Belgorodin alueelle sijoitettuun Petrokuvskin mekanisoituun rykmenttiin kasakoiden puolisotilaallisista joukoista kootun osaston. Petrokuvskin mekanisoitu rykmentti on sijoitettu Valuikin ja Solotin alueille lähelle Ukrainan rajaa (n. 25 km rajalle).

Belgorodin alueella Oktjabr’skissa, on osaksi Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n rajajoukkoja sijoitettu kasakoista koottu joukko-osasto. Myös Voronezhin alueella on siirrytty samanlaiseen järjestelyyn Ukrainan rajalla. (10) On todennäköistä, että myös Kurskin ja Brjanskin alueilla on kasakka-osastoja sijoitettu, tai sijoittamassa, joko FSB:n alaisiin joukko-osastoihin rajan pintaan tai asevoimien yhtymiin.

Rajavalvonnasta vastaavien joukkojen vahvistamisen ohella Venäjä on vahvistanut Ukrainan vastaiselle rajalle sijoittamia asevoimien yksiköitä käytännössä koko sodan ajan, eräiltä osin vahvistaminen alkoi jo ennen sota, v. 2013 kuluessa. Aihetta sivuan blogissa ”Donin operatiivinen ryhmä Ukrainan rajalla”.

Marko

1. https://www.rferl.org/a/the-mayor-s-muscle-moscow-leans-on-cossack-brawn-to-put-down-dissent/29215357.html 

2. https://informnapalm.org/en/russia-loses-control-over-self-defense-of-crimea/ 

3. https://informnapalm.org/en/is-russia-preparing-new-occupier-forces-at-the-ukrainian-border/ 

4. https://iz.ru/news/532117 

5. https://informnapalm.org/en/is-russia-preparing-new-occupier-forces-at-the-ukrainian-border/ 

6. https://informnapalm.org/en/russia-loses-control-over-self-defense-of-crimea/ 

7. http://khpg.org/en/index.php?id=1586718841 

8. https://www.theguardian.com/world/2014/apr/22/-sp-does-us-evidence-prove-russian-special-forces-are-in-eastern-ukraine 

9. http://khpg.org/en/index.php?id=1575588809 

10. https://informnapalm.org/en/is-russia-preparing-new-occupier-forces-at-the-ukrainian-border/ 

Lähdemateriaalina käytetty myös majuri Justin Bristow’n analyysia ”Russian Private Military Companies: An Evolving Set of Tools in Russian Military Strategy”.