Kotisivuillaan RuFi eli Suomalais-venäläinen yhdistys RUFI markkinoi itseään seuraavasti: Uudenaikainen, aktiivinen ja aikaansaava
suomalais-venäläinen yhdistys. (1)
Teksti jatkuu seuraavasti:
”Olemme perustaneet uuden yhdistyksen, joka auttaa parantamaan ja
paikkaamaan nykyisiä kylmänkiskoisia, negatiivisia suhteita Venäjään,
kulttuurisella ja informatiivisella vaikuttamisella. Tarkoitus on luoda
myötämielinen linjaus, lämmin, toverillinen lähestyminen Venäjää kohti.
Yhdistys toimii liioittelun ja paniikin lietsonnan vasta-aineena, joten
kyseeseen tulee kaikenlainen oikaisu. Yhdistys on
täysin riippumaton poliittisesta valtalinjauksesta…”.
Tässä vaiheessa onkin sitten hyvä
luoda katse yhdistykseen ja sen viime aikaiseen toimintaan, kuinka uudenaikainen, aktiivinen ja aikaansaava
se lopulta onkaan? Entäpä parantaako se toiminnallaan Suomen ja Venäjän välisiä
suhteita?
Suomessa RuFi nousi
valtakunnallisiin otsikoihin viimeistään tämän vuoden tammikuussa yhdistyksen
annettua tukensa presidentinvaaleissa varsin näyttävästi Paavo Väyryselle. Yhdistyksen puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnov osallistui Väyrysen vaalivalvojaisiinkin.
Mutta tarkastellessamme yhdistyksen toimintaa on syytä suunnata katse
vähintäänkin vuoden taakse, tuolloin yhdistyksen toimesta järjestettiin voiton
päivänä toukokuun 9. Suomen ensimmäinen Kuolemattoman
rykmentin marssi Helsingissä. Kuolemattoman rykmentin marssi on saanut
alkunsa Venäjältä, jossa sitä hyödynnetään nykyään valtiojohtoisessa
propagandassa ja sitä tietoisesti pyritään levittämään Venäjän rajojen
ulkopuolelle. Marssin päädyttyä osaksi valtiojohtoista teatteria, siitä on tullut yksi väline puna-armeijan glorifioinnissa, sen saavutusten ja uhrausten
ylistyksenomaisessa muistelemisessa, jossa ei ole sijaa kritiikille. Vuosi
sitten Suomessa marssittiin ensimmäistä kertaa, viikonpäivät sitten toista
kertaa, ja jälleen organisoinnista vastasi RuFi.
Kuolemattoman rykmentin marssi Helsingissä 9.5.2018. (2) |
Kuluvan vuoden toukokuun 13. julkaistiin
venäläisen 5-tv.ru-kanavan
verkkosivuilla video sekä artikkeli, johon oli haastateltu myös RuFi:n
puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnovia sopivasti Kuolemattoman rykmentin
marssiasuun sonnustautuneena. Skippari-Smirnovilta lyhyt lainaus julkaistusta artikkelista
liittyen Suomen NATO-yhteistyöhön ja NATO-maiden harjoitteluun Suomessa:
"Suomi ei edes ole pyytänyt parlamentiltaan lupaa, eli viranomaiset vain
ottivat ja päättivät. On huhuja siitä, että Suomi on jo virallisesti NATO:ssa,
kyseessä on salainen sopimus." (3)
Samaiseen artikkeliin ja videohaastatteluun
on päässyt mukaan myös Aleksanteri
Instituutin Markku Kangaspuro
(artikkelissa virheellisesti Marko) – hänenkin arvionsa on hyvä huomioida tässä
kohdin:
”Venäjä ei ole todellinen uhka Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen
turvallisuuden kannalta. Kyse on propagandasta kylmän sodan tyyliin. En usko,
että vaara on todellinen.”
Toivon mukaan Kangaspuron arvio
osuu nyt paremmin oikeaan kuin hänen arvionsa siitä aikooko Venäjä liittää
Krimin niemimaan itseensä. Kangaspuron maaliskuun alussa 2014 antaman arvion
mukaan Venäjä ei aio liittää Krimiä
itseensä, kuten nähty, arvio meni metsään, parisen viikkoa Kangaspuron
lausunnosta ja Krim liitettiin Venäjään vastoin kansainvälistä lakia. Krimin
niemimaa on edelleen de jure osa
Ukrainaa.
Katsellessani keitä kaikkia muita
videolle on haastateltu, Daria Skippari-Smirnovin lisäksi Björklundien
perhettä, joista ainakin Anna Björklund
on ollut näkyvästi mukana RuFin organisoimassa toiminnassa, herää väistämättä ajatus siitä, että onko Markku Kangaspuro käyttänyt riittävää harkintaa suostuessaan
haastatteluun?
RuFin Daria Skippari-Smirnov oli
ennen toukokuuta edellisen kerran näkyvästi esillä yhdessä Johan Bäckmanin sekä Krimille laittomasti Venäjän kautta maaliskuussa matkustaneen suomalaisdelegaation kanssa, antaen lukuisia haastatteluja
venäläismedioille miehitetyllä ja Venäjään pakkoliitetyllä Krimillä. Hän, yhdessä Johan
Bäckmanin, että muutaman muun delegaation jäsenen kanssa otti myös osaa
paneelikeskusteluihin. Kyseisestä suomalaisdelegaation matkasta tarkemmin
blogissani ”Kun antaa pirulle pikkusormen
...se vie koko käden.” (4) Kyseisen matkan aikana Johan Bäckman toimi alueella
ns. vaalitarkkailijana Venäjän ”presidentinvaalien” aikana, hän ei kuitenkaan
ollut virallinen vaalitarkkailija vaan venäläisten itsensä kutsuma poliittisesti oikealla tavalla motivoitunut ”tarkkailija”.
Suomalaisdelegaation jäseniä, kuvakaappaus 1tvcrimea.ru. |
Viime vuoden lopulla RuFi
organisaationa oli voimakkaasti esillä Helsinkiin avatun Donetskin
”kansantasavallan” ”edustuston” avajaistilaisuudessa. (5) Tässä kohdin on syytä
painottaa, että kyseisellä ”edustustolla” ei ole virallisen edustuston
statusta. Suomi ei ole tunnustanut Donetskin eikä Luhanskin
”kansantasavaltoja”, eikä ole antanut niiden edustustoille minkään valtakunnan
virallista asemaa, vaikka Bäckman ja ”edustuston” puhehenkilöt asian toisin
esittävätkin. Kyseisen ”edustuston” luonne on selkeän propagandistinen ja
disinformatiivinen. Huomioitavaa on, että Daria Skippari-Smirnov allekirjoitti
RuFi ry:n nimissä Donetskin ”kansantasavallalle” osoitetun virallisen
julistuksen. Julkilausuman allekirjoittajien joukossa on RuFi:sta myös
rahastonhoitaja Marina Muhonen.
Kuva via "@DNR_Embassy". |
RuFi:n verkkosivujen esittelyssä
kirjoitetaan muun muassa seuraavaa: ”Yhdistys
on täysin riippumaton poliittisesta valtalinjauksesta”. Mikä nyt ei edes
tämän pienen otannan perusteella pidä paikkaansa, sillä vaatisi melkoista
taituruutta toimia näinkin orjallisesti yhteistyötä tehden Venäjän
propagandakoneistossa työskentelevien kanssa, mikäli yhdistys olisi täysin
riippumaton poliittisesta linjauksesta. En kuitenkaan väitä, että yhdistystä suoranaisesti ohjaillaan ulkopuolelta, todennäköisesti yhdistyksen johtohenkilöiden linjaus
on nähdyn lainen ja siksi "valikoituneet" tehtävään. He henkilökohtaisesti tukevat Putinin hallinnon virallista
linjaa, ja täten yhdistyskin toimii näin. Heidän kautta yhdistys toimii Venäjän vaikutus- ja propagandakanavana Suomessa asuviin venäläisiin, kuin myös suomalaisiin.
Ja kuten edellä mainitsin, tässä
on vain osa siitä Venäjän valtiohallinnon linjauksia tukevasta työstä, johon
yhdistys yhdistyksenä tahi sen jäsenten kautta on osallistunut. Yhdistyksen
puheenjohtaja Skippari-Smirnov on osallistunut aktiivisesti Johan Bäckmanin
järjestämiin tilaisuuksiin ainakin pääkaupunkiseudulla, kuten huhtikuussa 2017
toimiessaan Donbass – lapset sodan
jaloissa -näyttelyn järjestäjänä. Samaisen tilaisuuden tärkeintä antia oli
kuitenkin venäläisen ultranationalisti Aleksander Duginin luento
Kansallissalissa. Yhdistyksen aktiiveja on matkaillut laittomasti
Itä-Ukrainassa, saapuen miehitetyille alueille Venäjältä ja poistuen Venäjälle
– etenkin ryhmämatkojen luonne on ollut hyvin propagandistinen.
RuFi:n toiminta on täysin
linjassa Venäjän valtiohallinnon virallisten linjausten kanssa, minkään sortin
merkittäviä irtiottoja ei ole havaittavissa, eikä Venäjän valtion toimintaa
näytetä kyseenalaistettavan yhdistyksen taholta lainkaan. Jos se ääntelee kuin ankka; jos se liikkuu kuin ankka; jos se näyttää ankalta…
Marko
30. tammikuuta 2018
kirjoittamassani blogissa ”Mikä se RuFi
oikein on?” on eräitä tämän kirjoituksen teemoja käsitelty tarkemmin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.