Viron presidentti Kersti Kaljulaid: We must use correct terms when talking about Ukraine

Viron presidentti Kersti Kaljulaid on juuri vierailulla Ukrainassa, vierailunsa kuluessa hän käy tutustumassa tilanteeseen Itä-Ukrainan sotatoimialueella tavaten myös ukrainalaisjoukkoja – Kaljulaid on samalla ensimmäinen ulkomainen valtiojohtaja, joka vierailee Itä-Ukrainan sotatoimialueella.

Eilen 22. toukokuuta, vierailunsa ensimmäisenä päivänä, Kersti Kaljulaid muistutti meitä kaikkia oikeiden termien käytön tarpeellisuudesta:

We must use correct terms when talking about Ukraine. There is war going on in the eastern part of the county & Crimea is occupied by Russia. This has to remain in the international limelight.

Kuvakaappaus Kersti Kaljulaidin twittertililtä.

Kirjoitin Ukrainan taisteluiden – sotatoimien – kiihtymisestä toukokuun 2. päivä blogissa ”Taistelut kiihtyvät Itä-Ukrainassa – panssarikalustoa mukana sotatoimissa” (1) – kyseisen päivämäärän jälkeen sotatoimissa ei ole havaittavissa taantumista, ennemminkin paikallisia eskalaatioita, jollaista nähdään par’ aikaa muun muassa miehitetyn Horlivkan ympäristössä – johon palaan myöhemmin.

YK:n Ukrainan humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston eli OCHA Ukrainen mukaan viimeisen viikon kuluessa Itä-Ukrainan sotatoimialueella on kuollut sotatoimista johtuen kolme siviiliä ja vammautunut 13 siviiliä. Heidän mukaan viikon kuluessa kahta ukrainalaiskoulua tulitettiin, Svitlodarskissa sijainneessa koulussa oli tulitushetkellä paikalla lähes 400 koululaista ja opettajaa sekä muuta henkilökuntaa ja aikuista – tulituksessa vammautui koululaisen isä. Demarkaatiolinjan tuntumassa sijaitsevaa Donetskin pohjoista vedenpuhdistamoa on tulitettu viikossa kolmesti, jokainen tulitus saattaa johtaa alueelliseen ekokatastrofiin laitoksen alueelle varastoitujen kemikaalien, kuten kloorin, synnyttämän riskin tähden. Viimeisimmän tulituksen jälkeen vedenpuhdistamo suljettiin, sen seurauksena, tällä hetkellä, useampi satatuhatta siviiliä on ilman juoksevaa vettä.

Myös vapaaehtoistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen edustajia on tulitettu kiihtyneiden taisteluiden kuluessa. Näin kävi toukokuun 4. jolloin JFO:n ilmoituksen mukaan ”laittomat aseistetut joukot” tuhosivat kansalaisjärjestö Christian Rescue Servicen ajoneuvon Donetskin tuhotun kansainvälisen lentokentän alueelta käsin. Christian Rescue Servicen vapaaehtoiset olivat lähteneet Avdiivkasta kohti Opytnea toimittaakseen humanitaarista apua kylän asukkaille sekä alueella oleville asevoimien yksiköille. Tällä kertaa yksikään vapaaehtoinen ei kuollut tahi vammautunut tulituksessa, mutta tämäkin esimerkki osoittaa sen kuinka riskialttiissa olosuhteissa myös he työskentelevät alueella.

YK:n Ukrainan humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston mukaan tammi-huhtikuun välillä Itä-Ukrainassa menehtyi sotatoimista johtuen kymmenen siviiliä 33 vammautuessa, vammautuneista ja kuolleista 26 on seurausta miinoista sekä räjähdeansoista. Alkuvuoteen verrattuna toukokuussa siviileiden tilanne Itä-Ukrainassa on muuttunut entistä haastavammaksi, tämä johtuu pääosin venäläisjoukkojen aloittamasta selkeiden siviilikohteiden tulittamisesta raskailla asejärjestelmillä.

Edellä luettelemistani lukemista puuttuvat miehitettyjen alueiden eli ”kansantasavaltojen” alueilla asuvien siviileiden kokemat menetykset. ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio pyrkii myös pitämään lukua ”kansantasavaltojen” alueilla tapahtuneista siviilikuolemista, jotka ovat suoraa seurausta sotatoimista. ETYJ:n tarkkailijat eivät kuitenkaan kaikissa tapauksissa kykene suorittamaan puolueetonta tutkintaa, jolloin ei voida määrittää tekijää, eikä aina päästä varmuuteen siitä, että uhrit todellakin ovat seurausta väitetystä tapahtumasta.

Kokonaisuus huomioiden ETYJ:n Ukrainan monitorointimission välittämä viesti on samansuuntainen kuin YK:n Ukrainan humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston, sotatoimet Itä-Ukrainassa ovat kiihtyneet sitten lopputalven – siviiliuhrien määrä kasvaa. Omien havaintojeni mukaan merkittävänä vedenjakajana voidaan pitää ortodoksien pääsiäisen päättymistä huhtikuussa, jolloin myös ”pääsiäisen ajan tulitauko” päättyi, joka ei ollut päättänyt kaikkia taisteluita, mutta hillitsi niitä jonkin verran.

Huhtikuun 9. toisena pääsiäispäivänä taistelut alkoivat kiihtyä Itä-Ukrainassa, taisteluiden kiihtymisen seurauksena kolme ukrainalaissotilasta haavoittui. Samalla viikolla venäläisjoukot aloittivat ukrainalaiskylien – selkeiden siviilikohteiden – tulittamisen raskailla asejärjestelmillä, kuten kranaatinheittimillä, kenttätykeillä, raketinheittimillä sekä taistelupanssarivaunuilla. Huhtikuun 12. ukrainalaisjoukot julkaisivat tiedustelulennokilla/quadkopterilla kuvatun videon, jolla näkyi Piskyä tulitettavan kaakon suunnalta taistelupanssarivaunulla – kyseessä on todennäköisesti T-64BV-taistelupanssarivaunu. (2) Piskyssä asuu edelleen myös siviilejä, siitä huolimatta, että kylän alueella on taisteltu pian neljä vuotta, että kylää tulitetaan miehitetyiltä aluilta jatkuvasti.

Venäläinen T-64BV tulittamassa Piskyä huhtikuussa 2018.

Seuraavaksi voimme luoda katsauksen Ukraine Crisis Media Centerin julkaisemiin tilastoihin Ukrainan asevoimien tappioista huhtikuun toiselta puoliskolta toukokuun 20. päivään saakka.

Ajanjakso	Kuolleet	Haavoittuneet
16.4. – 22.4.	4	17
23.4. – 29.4.	0	44
30.4. – 6.5.	1	19
7.5. – 13.5.	2	26
14.5. – 20.5.	3	16
	10	122

Suomessa Ukrainan käynnissä oleva sota vaipuu usein unholaan, se nousee ajoittain pintaan hetkellisesti, joko silloin kun suomalaistoimittaja vierailee Ukrainassa raportoimassa sodasta ja tilanteesta maassa, tai kun jotain merkittävää – uutiskynnyksen ylittävää – tapahtuu maassa ja tässä piilee tämä paradoksi, reilussa kuukaudessa yli 130 kuollutta ja haavoittunutta ukrainalaissotilasta, kymmeniä kuolleita ja vammautuneita siviilejä, lukematon määrä kuolleita venäläissotilaita sekä Venäjän proxy-armeijan sotilaita, eikä tämä kaikki riitä ylittämään uutiskynnystä? Veikkaan, että se ylittyy – ainakin hetkeksi tällä viikolla kun JIT pitää Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamista koskevan tiedotustilaisuuden 24. toukokuuta ja Bellingcat pitää oman lehdistötilaisuutensa 25. toukokuuta, jonka jälkeen Ukrainan käynnissä oleva sota unohtuu – unohdetaan. Minä en unohda...

Unohdetusta sodasta hybridisotaan

Ukrainan sotiessa idässä hyökkääjää, Venäjää, vastaan, maahan kohdistetaan myös ulkoa – sekä sisältä – käsin myös hybridisodan toimia. Jo pidemmän aikaa on ollut epäsuoraa näyttöä siitä, että Venäjä pyrkii rikkomaan Ukrainan ja sen naapurimaiden välejä lietsomalla vihaa eri kansalaisryhmien välille.

Ukrainassa hyökkäyksiä on suoritettu puolalaismuistomerkeille sekä Transkarpatian alueilla unkarilaisvähemmistön asuinalueille, vastaavasti Puolassa hyökkäyksiä on suoritettu ukrainalaiskohteisiin sekä ”ukrainalaisina” puolalaismuistomerkeille. Puolassa on myös pyritty lietsomaan laajempaa konfliktia väestöryhmien välille – esille on nostettu, osin tarkoitushakuisesti, maiden väliset kipeät suhteet. Toisen maailmansodan aikana tapahtuneet alueelliset etniset puhdistukset, joihin etenkin kansallismieliset ukrainalaiset syyllistyivät – mutta vastaaviin tekoihin syyllistyivät myös muut alueella toimivat aseistetut ryhmät ja joukot, kuten neuvostopartisaanit – joiden sotarikoksia ei juurikaan ole käyty toisen maailmansodan päättymisen jälkeen läpi. Heidät on ennemminkin nähty, ensin neuvostohistoriankirjoituksessa ja nyt Venäjällä, fasismin vastaisen taistelun ilmentyminä – sankareina, joita ei sovi julkisesti kritisoida.

Sodan jälkeen kommunistihallinnot panivat täytäntöön lukuisia pakkosiirtoja, kokonaisten kylien asukkaat siirrettiin jopa tuhansien kilometrien päähän kotiseuduilta. Puolasta siirrettiin satoja tuhansia ukrainalaisia Neuvostoliiton puolelle, vastaavasti Neuvostoliitosta tuhansittain puolalaisia Puolan rajojen sisäpuolelle.

Näistä ja lukemattomista muista tapahtumista, joista osassa jäljet juontavat vuosisatojen päähän, ammennetaan aineistoa vihaan ihmisten välille, samalla Venäjän toiveena on lyödä kiilaa Ukrainan ja sen merkittävien läntisten tukijoiden välille – etenkin Ukrainan ja Puolan välille on yritetty iskeä kiilaa pidemmän aikaa.

Puolassa viranomaiset ovat ”neutralisoineet” lyhyen ajan sisällä kaksi venäläisverkostoa, joista toisen ”neutralisoinnin” yhteydessä pidätettiin Venäjän kansalainen ”Yekaterina C”. Hänet tullaan Puolan ABW:n tiedottajan mukaan karkottamaan pian maasta. Neljälle muulle henkilölle on samassa yhteydessä langetettu maahantulokielto. (3 ja 4)

ABW:n tiedottajan mukaan Venäjä "ei pelkästään pyri innostamaan Puolan kansalaisia ryhtymään konkreettisiin Puolan vastaisiin toimiin ja toimimaan samalla Venäjän etujen mukaisesti, vaan myös rahoittaa niiden toimintaa". (3)

Myös Ukrainassa toimii vastaavia ryhmiä, osa niistä pyrkii synnyttämään liikehdintää eri kansallisuuksien välille, puolaisten ja unkarilaisten ohella ukrainalaisten ja juutalaisten välejä on pyritty heikentämään – on myös suoritettu hyökkäyksiä synagogiin sekä juutalaisille hautausmaille.

Huhtikuussa Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n virkailijat yhdessä paikallispoliisin kanssa suorittivat operaation Tšernihivissä. Operaatiossa hajotettiin ryhmä, joka vandalisoi synagogia ja suoritti hyökkäyksiä uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia kansalaisia vastaan. Viranomaiset pidättivät myös ryhmän organisaattorina toimineen Ukrainan kansalaisen, joka oli kotoisin maan eteläosista.

Operaation yhteydessä suoritetussa kotietsinnässä löydettiin antisemiittisen materiaalin ohella venäläispropagandaa sekä provosoivaa materiaalia, jollaisella ruokkia vihamielisyyttä eri väestöryhmien välille, sekä ohjeita kuinka hajottaa/murskata yhteiskuntia ja yhteisöjä sisältäpäin ilman aseita. Kirjallinen aineisto oli toimitettu verkon kautta ryhmälle Venäjältä.

Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjän valtio etsii järjestelmällisesti henkilöitä operaattoreikseen. Heidän kautta Venäjää pyrkii synnyttämään Ukrainaan sisäisiä konflikteja sekä ruokkimaan vihamielisyyttä eri väestö- ja uskonnollisten ryhmien välille.

Ukrainaan näitä hybridisodan toimia oli kohdistettu vuosien ajan ennen kevättalvella 2014 tapahtunutta Krimin niemimaan miehitystä sekä huhtikuussa 2014 alkanutta Itä-Ukrainan sotaan johtanutta Venäjän synnyttämää separatismia. Ukraina oli näiden toimien kohteena myös Venäjän liittolaisena pidetyn ex. presidentti Viktor Janukovytšin valtakauden aikana. Tuolloin tarkoituksena oli ensinnä pitää Ukraina yhteiskunnallisesti heikkona ja samalla riippuvaisena Venäjästä, toiseksi hybridisodan tarkoituksena oli toimia alustana Venäjän mahdollisille voimatoimille Ukrainassa, mikäli sellaisille olisi tarvetta.

Venäjän toimilla on selkeä tarkoituksensa, yrittää estää Ukrainaa muuttumasta läntiseksi demokratiaksi ja oikeusvaltioksi, jollainen olisi olemassa oleva uhka Venäjän nykyhallinnolle. Onnistunut vallanvaihto Ukrainassa – Euromaidan – saattaisi inspiroida kansan kadulle Venäjällä nykyistä laajemmassa mitassa, kansaa kääntymään autoritaarista (diktatorista) johtajaa – Vladimir Putinia – vastaan ja sen myötä kääntämään Venäjän pois diktatuurin tieltä.

Marko

1. http://vartiopaikalla.blogspot.fi/2018/05/taistelut-kiihtyvat-ita-ukrainassa.html 

2. https://medium.com/dfrlab/minskmonitor-pisky-under-fire-3ea7b52b5f49 

3. http://www.bbc.com/news/world-europe-44153923 

4. https://www.bbc.com/ukrainian/news-44166040?ocid=socialflow_facebook