torstai 12. toukokuuta 2022

Ukrainan sota – Ukrainan tuli-iskuja ja erikoisjoukkojen operaatioita vihollisen selustassa (etelä)

 

Kirjoittelin viikonpäivät sitten Ukrainan asevoimien suorittamista tuli-iskuista sekä erikoisjoukkojen operaatioista venäläisten selustassa, viittasin tuolloin Ukrainan suorittaneen vastaavia – menestyksekkäitä – operaatioita myös etelässä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla. Näistä operaatioista etenkin rautatiesillan tuhoaminen Jakymivkan kylän eteläpuolella 27.-28. huhtikuuta yhdessä paikallisten vastarintataistelijoiden kanssa on operaationa merkittävä.

Rautatiesillan tuhoutumisessa on kyse enemmästä kuin pelkän sillan tuhoamisesta, vaikutukset heijastuvat olennaisesti laajemmalle alalle, niinpä on järkevää aloittaa tästä operaatiosta, jossa Ukrainan asevoimien erikoisjoukot räjäyttivät rautatiesillan paikallisen vastarintaliikkeen avulla. Sillan räjäyttämiseen päättynyt operaatio suoritettiin Venäjän miehittämällä alueella, Jakymivkan kylän eteläpuolella 27.-28. huhtikuuta välisenä yönä, sillan räjähtäessä paikallisten lähteiden mukaan aamulla kello 08:00 aikoihin. (1)


















Venäjällä huollon perustana toimivat rautatiet, maan asevoimilla on tätä varten omia erillisiä yksiköitään, joilla on osaamista ja kapasiteettia rakentaa rautateitä. Ennen Georgian sotaa (elokuu 2008) Venäjän rautatiejoukot olivat saman vuoden puolella rakentaneet ja kunnostaneet Georgialta erotetulle ja käytännössä Venäjän kontrolloimalle alueelle rautateitä. (2)  Näin jälkikäteen kyseinen operaatio näyttäytyy ymmärrettävältä hyökkäyssodan valmistelulta, mikäli elokuun 2008 sotilasoperaatio olisi edennyt toisella tapaa tämä radan kunnostaminen ja rakentaminen olisi noussut merkittävämpään rooliin.

Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta lähtee kaksi ratalinjaa, yksi kulkee Perekopin kannaksen kautta Hersoniin ja toinen vastaavasti niemimaan itäosasta Syvashin kautta Jakymivkaan ja sieltä Melitopoliin. Huomioitavaa on se, että ratalinja haarautuu merkittävästi vasta Melitopolin pohjoispuolella, joten sillan räjäyttäminen Jakymivkan eteläpuolella on hidastaa joukkojen huoltoa olennaisesti, tarkoittaen samalla sitä, että Venäjän miehittämästä Ukrainan eteläosasta (Hersonin ja Zaporižžjan alueet) huomattava osa on rautateitse tapahtuvan huollon ulottumattomissa.

Huolto on siirrettävä aiemmin pyörille, huoltokolonnat vaativat suojakseen joukkoja, joukkojen ohella ne sitovat myös kalustoa (kuorma-autoja, joista Venäjällä on jo pulaa). Tästä seuraa se, että Ukrainan erikoisjoukoille ja paikallisille vastarintajoukoille tarjoutuu otollisia kohteita, joita vastaan iskeä. Asia yksinkertaisesti esitettynä, kun rintamalta loppuu polttoaine, ammukset ja joukoilta ruoka sekä juoma taistelukyky laskee nopeasti – ja vaikka tätä paikattaisi ryöstelyllä jne. ei kykyä tällaisin toimin ole mahdollista pitää yllä kovinkaan kauan aikaa. Etelässä miehittäjä joutuu huomioimaan myös uuden vastustajat, Ukrainan erikoisjoukkojen ohella alueella toimivat vastarintasolut ovat iskeneet, etenkin yöaikaan, miehittäjää sekä kollaboraattoreita vastaan.

Venäjän miehittämässä etelässä Ukrainan erikoisjoukot liikkuvat usein pienissä ryhmissä ja yöaikaan – päivällä he ovat pääasiassa maastoutuneena suorittaen operaationsa yöllä, hyödyntäen varusteylivoimaansa (laadukkaammat pimeänäkövarusteet jne.) ja parempaa taktista osaamista sekä joustavaa päätöksentekokykyä. Liikkuminen tapahtuu hyvin usein pienillä ajoneuvoilla, jollainen voidaan varustaa esim. Stugna-P panssarintorjuntaohjuksella (kuva alla) tai muulla panssarintorjunta-aseella. Yöaikaan suoritetut iskut ovat pääasiassa kohdistuneet huollon kannalta merkityksellisiin kohteisiin (varikot tai helikopteritukikohdat) tai siltojen, rautateiden jne. kaltaisiin kiinteisiin kohteisiin, joista osa on Venäjän joukkojen huollon kannalta merkityksellisiä.

Hersonin ja Zaporižžjan alueelta saamieni tietojen mukaan Venäjä ei edelleenkään kontrolloi aluetta kunnolla, mikä mahdollistaa ukrainalaisten operoinnin hyvinkin syvällä selustassa. Venäläiset liikkuvat pääasiassa teillä ja rakennetulla alueella – maasto ei ole heidän hallinnassa. Vaikeuttaakseen vastarintatoimintaa miehittäjä on estänyt maanviljelijöitä ryhtymästä kylvötöihin, etenkin parhaimmillaan monimetriseksi kasvavan auringonkukankylvöä on estetty.


Kuva via sofrep.com.




















Ukrainan erikoisjoukkojen ohella erilaiset vastarintaryhmän ovat aloittaneet toimintansa Venäjän miehittämillä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla. Tällainen toiminta aktivoitui jo maaliskuun puolella, jolloin ryhmät suorittivat ensimmäiset iskunsa venäläisten joukkoja tai heidän asiamiehiään vastaan. Yksistään Melitopolin kaupunkialueella kymmeniä venäläissotilaita tapettiin maaliskuussa yöaikaan suoritetuissa hyökkäyksissä, Hersonissa vastarintaryhmien kohteiksi on valikoitunut myös useita kollaboraattoreita, joista osa on tapettu vastarintaliikkeen suorittamissa iskuissa. (3) Nämä ryhmät ovat ryhtyneet myös psykologiseen sodankäyntiin miehittäjiä sekä miehittäjän mahdollisia avustajia vastaan, yksinkertaisimmillaan tämä on uhkaavien viestien jättämistä julkisille paikoille – viestin muoto voi olla kirjallinen, kuvallinen tai esineellinen. (4) Luonnollisesti myös venäläissotilaiden tai Venäjän miehittämilleen alueille siirtämien ”kasakkayksiköiden” tappaminen ja ruumiiden jättäminen julkisille paikoille käy viestistä.

Ukrainan asevoimat on iskenyt huhti-toukokuun vaihteessa lukuisiin Venäjän asevoimien huolto- ja ammusvarikoihin Ukrainan eteläosien miehitetyillä alueilla. Toukokuun puolella Ukraina on tehnyt ensimmäisiä mittavampia iskusarjoja miehitetyn Donetskin suurkaupunkialueelle, kohteina on ollut polttoainevarikot Donetskissa ja Makiivkassa sekä Jasynuvatan ratapiha.

Huhtikuun 27. päivä Ukrainan asevoimat iski Hersoniin, vaurioittaen tornia ja lähettimiä niin pahoin, etteivät miehittäjän ollut enää mahdollista lähettää niiden kautta miehitetyille alueille Venäjän televisiokanavia.

Toukokuussa Käärmesaari on jälleen noussut otsikoihin Ukrainan iskettyä ensin saaren ympärysvesillä liikkuvia Venäjän Mustanmeren laivaston Project 03160 Raptor-luokan partioveneitä vastaan sekä sittemmin useita kertoja Käärmesaarelle sijoitettuja venäläisjoukkoja vastaan. (5) Raptor-luokan partioveneet ovat tunnettuja siitä, että ne muistuttavat ulkoisesti ruotsalaisvalmisteisia Strisbåt 90 H-luokan nopeita partioveneitä. Ukrainan hyökkäykset ovat jatkuneet myös niitä Venäjän laivaston ja laivaston ilmavoimien yksiköitä vastaan, joilla Venäjä on epätoivoisesti koettanut huoltaa ja evakuoida joukkojaan saarelta. Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjusristeilijä, Moskvan upottamisesta liikkeelle lähtenyt tapahtumavyöry on kokonaisuutena sen verran mittava, että käsittelen sitä erillisessä kirjoituksessa tuonnempana. Itse asiassa tämän päivän tapahtumien perusteella taistelu Käärmesaaresta ei ole vieläkään ohi – Venäjä on jälleen yrittänyt toimittaa saarelle lisää joukkoja ja kalustoa, operaation onnistumisesta tahi epäonnistumisesta ei ole vielä varmaa tietoa. Ukraina on ilmeisesti hyökännyt saarta lähestyvää Venäjän laivaston huoltoalusta vastaan vaurioittaen sitä. (6)

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://twitter.com/MrKovalenko/status/1519661171854516224 

2. http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7429354.stm 

3. https://odessa-journal.com/an-assistant-of-a-russian-collaborator-was-found-dead-in-kherson/ 

4. https://twitter.com/CanadianUkrain1/status/1523420588743692288 

5. https://twitter.com/odanrot98/status/1524519100860579841 

6. https://twitter.com/UkraineNewsLive/status/1524731931954491392 

 

Lähteenä myös liveuamap.com sekä Генеральний штаб ЗСУ/ General Staff of the Armed Forces of Ukraine.

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.