Kunta- ja aluevaalien teemana ”itäraja auki” –

keskiviikko 16. huhtikuuta 2025

Kunta- ja aluevaalien teemana ”itäraja auki” –

kuinka idealismi tai Venäjän etujen ajaminen ajaa turvallisuuden edelle

Edellisten, keväällä 2021 järjestettyjen kuntavaalien edellä Johan Bäckman piti sosiaalisen median alustoilla esillä vaalivilppi-teemaa. Lisätäkseen aiheen saamaa huomiota, hän kirjoitti myös Vaalivilppi Suomessa -kirjasen, jossa hän heitti epäilyn ääntenlaskentaa, vaalitarkkailua, vaaliuurnien leväperäistä säilytystä, lyijykynällä äänestämistä ja montaa muuta seikkaa kohtaan. (1) Tämän kevään kunta- ja aluevaaleissa vaalivilppi-epäilyt eivät nousseet ennen vaaleja merkittävään rooliin, sen sijaan osalla kunta- ja aluevaalien ehdokkaista teemana oli myös Suomen ja Venäjän välisen rajan sulku. Kymmenet ehdokkaat kautta Suomen vaativat rajaa auki – osan ehdokkaista pitäessä suljettua rajaa rasistisena.

Ennen aiheen tarkempaa käsittelyä, on hyvä kerrata se, mistä kunta- ja aluevaaleissa äänestetään. Millaisista asioista valtuustoihin valitut valtuutetut päättävät.

”Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.” (2)

Jos oikein laveasti tulkitsemme kuntien tehtäviä, niin on ymmärrettävää, että osassa maamme kuntia ”valtion rajat ylittävään yhteistyöhön” kiinnitetään huomiota niinkin paljon, että ehdokas katsoo aiheelliseksi nostaa teeman esiin omassa vaalityössään. Mutta tarkasteltaessa aihetta siltä kantilta, kuinka Aleksanterinliitto asettaa ”ehtoja” listalle pääsyyn – ”Alla on luettelo ehdokkaista, jotka julkisesti kannattavat rajan välittömästä avaamisesta laillisille matkustajille” – niin kyse ei ole pelkästään ”valtion rajat ylittävästä yhteistyöstä” vaan itärajan välittömästä avaamisesta laillisille matkustajille, käytännössä vaaditaan rajan avaamista turismillekin. (3)

Aleksanterinliiton kokoamalta ”itäraja auki”-listalta löytyy yli 20 Vapauden liiton listoilla ollutta ehdokasta. Ehdokkaiden joukossa on puolueen puheenjohtaja Ossi Tiihonen (Lohja, Länsi-Uusimaa) ja Olli Kotro (Helsinki) sekä sitoutumattomana ehdokkaana Aleksanterinliiton varapj. Alexey Bulavtsev (Sulkava, Etelä-Savo). Huomioitavaa on se, että rajan avaamista kannattavia tai vaaliteemaksi nostavia Vapauden liiton ehdokkaita löytyy koko maasta, etelästä Raaseporista pohjoiseen Rovaniemelle sekä lännestä Porista itään Savon sydänmaille Sulkavalle saakka, jossa ehdolla on edellä mainittu Aleksanterinliiton varapuheenjohtaja Bulavtsev. Huikan yllättäen Vapauden liiton ”itäraja auki”-aktiiveja löytyi myös muilta, kuin puolueen listoilta, Vapauden liiton 2. varapuheenjohtaja Niko A. Kauko pyrki Lahden valtuustoon sitoutumattomien Pro Lahden listalta. (4) Kauko on jo vuosien ajan levittänyt eri sosiaalisen median alustoilla Venäjän narratiivia tukevia ajatuksia, hänen kanssa samaan sarjaan ”Venäjän ääniä” kuului Kouvolasta Vapauden liiton listalla sitoutumattomana ehdokkaana ollut Juha Huhtala.

Lukuisia Vapauden liiton ehdokkaita yhdistää itä rajan avaamisen lisäksi myönteinen suhtautuminen Venäjään sekä Venäjää tukevan disinformaation ja propagandan tuottaminen ja levittäminen, joukossa on myös ilmeisiä salaliittoteoreetikoita. Osalla Vapauden liiton ehdokkaista on pitkä historia erilaisissa vastamedioissa tai niitä tukevissa projekteissa, kuten Toimittajaliitossa. Olli Kotro on toiminut myös Laura Huhtasaaren (persut) avustajana europarlamentissa, jolloin hän on luonut yhteyksiä eurooppalaiseen Venäjä-myönteiseen laita- ja äärioikeistoon, jota on edesauttanut yhteistyö Johan Bäckmanin kanssa.

Vapauden liiton ohella muidenkin puolueiden tai liikkeiden listoilta löytyi kiinnostavia ehdokkaita, joiden vaaliteemassa itärajan avaaminen on muodossa tai toisessa esillä. Tähän joukkoon kuuluivat Ivan Deviatkin ja Ekaterina ’Katja’ Marova Lappeenrannasta, kumpikin oli ehdolla Vasemmistoliiton listalta. He ovat myös entisiä Aleksanterinliiton aktiiveja, Deviatkin kuuluessa yhdistyksen perustajajäseniin. (5) Sitoutumattomana Keskustan listalta löytyy Aleksanterinliiton jäsen Ekaterina Turunen Kouvolasta.

Onkohan ’Katja’ Marova edelleen sitä mieltä, että median pitäisi lännessä kertoa Ukrainan sodasta myös Venäjän näkökulma? Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa hyökkäyssotaa seuranneina kuukausina Marova herätti huomiota kommenteillaan, joissa hän toisti Venäjän narratiivia sodalle, toivoen tiedotusvälineiltä myös uutisia, joissa kerrottaisiin myös Venäjän näkemyksiä sodan taustoista, kuten Naton laajentumisen pelosta. (6) Tai ”peukuttamalla” viestiä, jossa levitettiin Venäjän disinformaatiota Butšan verilöylyn paljastumisen jälkeen. Kun Suomeen kotoutunut kouluttautunut venäläistaustainen henkilö esittää toiveen medialle, kertoa Venäjän näkemyksiä sodan taustoista, on toiveen taustalla oltava ainakin jollain henkilökohtaisella tasolla usko siihen, että Venäjän irrationaalinen pelko Naton hyökkäyksestä maahan on paikkansa pitävä.

Leimaavaa Marovan tämän päivän kansalaisaktivismille on turvallisuuspolitiikan ohittava idealismi, josta tekee huolestuttavamman se, että aktivismissaan hän edistää samalla Venäjän intressejä. Kritiikin kärki näyttää kohdistuvan Suomeen, ei ongelmien juurisyyhyn eli Venäjään. En nyt ota kantaa siihen, toimiiko hän tarkoituksellisesti ja pahantahtoisesti vai onko hän vain hyödyllinen idiootti.

Aleksanterinliiton hallituksen jäsen Enrique Tessieri on demareiden ehdokkaana Mikkelissä. Kirjoitustensa ja aktivisminsa perusteella hänellä on hyvin selkeä kanta rajalakiin hänen vastustaessa hallituksen rajaturvallisuutta lisääviä toimia. (7) Mutta mikä on hänen suhtautumisensa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan, viimeaikoina hän ei huomioi Venäjän brutaalia tuhoamissotaa sosiaalisen median kirjoituksissaan lainkaan. Tämä tuntuu oudolta, kun hänellä kuitenkin vastustaa rajalakia ja itärajan sulkua, jotka ovat seurausta Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä sen Suomeen (ja laajemmin länsimaihin) kohdistamasta hybridisodankäynnistä. Tämän hybridisodankäynnin eräs ilmentymä on organisoitu ihmisten (turvapaikanhakijoiden) ohjaaminen kolmansien maiden rajoille sekä näiden ihmisjoukkojen käyttäminen esim. operaattoreiden soluttamiseen kohdevaltion alueelle. Vastaavaan toimintaan Venäjä turvautui esim. Ukrainassa ”venäläisen kevään” aikana vuonna 2014. Meidän on myös huomioitava se, että uhka ei välttämättä suoraan kohdistu vain Suomeen, vaan voimme toimia kauttakulkumaana.

Tessieri toimittaa yhdessä muutaman muun henkilön kanssa ”Migrant Tales”-kirjoituksia, joista eräästäkin käy ilmi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n rajajoukkojen toiminta ihmisten ohjaamisessa itärajalle:

”Amir said he had stayed in Russia at a hotel in Vyborg and was told to leave at 7 am to the border. At noon, he was taken to another checkpoint about 8 km from the Finnish border, where he was interviewed, registered, fingerprinted and passport stamped.

‘The guards asked us if there was anyone smuggling people and who was going to seek asylum but everyone remained silent,’ said Khalid. ‘We all bought bikes. Mine cost 300 euros.’

The money for the bike included a ride to the border. ‘When we got out of the car, the Russian guards told us to ride ahead and not look back. We did what they said.’” (8)

Tessierin kohdalla hänen näkökantansa pohtiminen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on perusteltua hänen kansalaisaktivisminsa sekä puoluetaustansa tähden. Lappeenrannassa ehdolla ollut Ivan Deviatkin kieltäytyi julkisesti tuomitsemasta Venäjän Ukrainassa käymää hyökkäyssotaa, jonka jälkeen demareiden paikallisjärjestöt ilmoittivat, ettei häntä hyväksytä puolueen ehdokkaaksi kunta- ja aluevaaleihin. (9) Vasemmistoliiton kunta- ja aluevaalilistoille Deviatkin kuitenkin kelpasi, saaden äänestäjiltä riittävästi kannatusta valtuustopaikkaan Lappeenrannassa. (10) Mikä on siis demari-Tessierin kanta Venäjän rikolliseen hyökkäyssotaan?

En pidä perusteltuna käydä seikkaperäisesti läpi niitä kymmeniä Aleksanterinliiton listalleen kokoamia, itärajan avaamista vaatineita ehdokkaita. Suomen turvallisuuden kannalta huomion kiinnittäminen Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueiden ehdokkaisiin on perusteltua, nimekkäitä rajan avaamista vaatineita ehdokkaita löytyy muualtakin Suomesta, kuten Turusta. Asukkaiden Turku-listalla ollut Johannes Yrttiaho pitää ”rajan sulkemista kansalaisten oikeuksien loukkauksena”. (11) Yrttiaho on tunnettu Nato-vastaisuudestaan sekä Venäjä myönteisyydestään, Kansan Uutisissakin Yrttiahon Nato-gallupkritiikkiä verrattiin putinistin puheeseen. (12) Asukkaiden Turku -lista koostuu vasemmistoliiton ehdokkuudesta Turun kuntavaaleissa marraskuussa luopuneista ehdokkaista. (13) Yrttiaho pyrki kunta- ja aluevaltuustoihin alkujaan Vasemmistoliiton listoilta, luottamuspula yhdistettynä Venäjä-mielisiin lausuntoihin ja toimintaan oli lopulta kamelin selkärangan katkaissut korsi: hän poistettiin ensin Vasemmistoliiton kuntavaalilistalta ja pian myös aluevaalilistalta.

* * *

Aleksanterinliiton kokoamalta listalta valittiin joko kunnanvaltuustoon tai aluevaltuustoon seuraavat ehdokkaat: Niko A. Kauko (Pro Lahti, Vapauden liiton 2. varapuheenjohtaja) Lahden kaupunginvaltuusto: Ivan Deviatkin (Vasemmistoliitto) Lappeenrannan kaupunginvaltuusto: Katja Marova (Vasemmistoliitto) Etelä-Karjalan aluevaltuusto: Maxim Dubrovin (Vihreät) Imatran kaupunginvaltuusto: Enrique Tessieri (SDP) Mikkelin kaupunginvaltuusto: Johannes Yrttiaho (Asukkaiden Turku) Turun kaupunginvaltuusto: Mahmoud Machaal (SDP) Tampereen kaupunginvaltuusto, varasijalla Pirkanmaan aluevaltuusto.

Äänten jakautuminen Lappeenrannassa kahden vasemmistoliiton ehdokkaan, Ivan Deviatkinin ja Katja Marovan, kesken on herättänyt pohdintoja äänten keskittämisestä vaaleissa. En lainkaan ihmettele, että tällainen vaihtoehto on noussut esille. Marova nimittäin on monivuotinen vasemmistoliiton paikallisvaikuttaja Lappeenrannassa, vuoden 2021 kuntavaaleissa hänestä tuli valtuustoon vasemmistoliiton toinen varajäsen. (14) Tällä kertaa hän jäi kauas valtuustopaikasta 51 äänellä, sen sijaan vasemmistoliittoon lopputalvesta liittynyt Deviatkin sai kuntavaaleissa 541 ääntä ollen puolueensa ääniharava kuntavaaleissa. (15) Aluevaaleissa Marova vastaavasti oli vasemmistoliiton ääniharava, saaden 500 ääntä. (16) Deviatkin ei ollut ehdolla aluevaaleissa. Kunnallisvaaleissa sekä aluevaaleissa vasemmistoliiton toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas oli Sara Backman, kuntavaaleissa hän sai 340 ääntä ja aluevaaleissa 337 ääntä.

Kirjoituksessani olen käsitellyt vain niitä ehdokkaita, jotka on nimetty Aleksanterinliiton kokoamalla listalla. Lista tuskin on täydellinen, eikä siinä huomioida joidenkin puolueiden yleisluontoisia itärajan sulkua koskevia näkökantoja. Esimerkiksi Suomen Kommunistisen Puolueen ’EU-vaaliohjelma 2024’ nostetaan rajakysymys esille:

”Suomen hallinnon omat lisäpakotteet ja laillisen rajan ylittämisen vaikeuttaminen omalla Venäjän vastaisella rajallaan vaarantavat kansainvälisten ihmisoikeuksien ja pakolaissopimuksen toteutumisen ja siitä on luovuttava. Tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa on taattava.” (14)

Voimme olettaa, että puolueen kunta- ja aluevaaliehdokkaat jakavat saman kannan, mutta eivät välttämättä tuo sitä korostetusti esille, koska rajalakiin tai itärajan sulkuun kunnanvaltuustoilla tai aluevaltuustoilla ei ole päätäntävaltaa. Olisiko meidän noudatettava edesmenneen valtioneuvos Johannes Virolaisen opetusta ”kansanvalta on puhunut, pulinat pois” ja tyytyä vaalitulokseen vai jatkaa ”pulisemista” ja seurata suurennuslasin kanssa tapahtumia? Kansalaisina meillä ehkäpä on oikeus jatkaa pulisemista ja tapahtumien seuraamista ja tarvittaessa päätösten kritisointia.

Marko

Lähteet:

1. https://www.adlibris.com/fi/kirja/vaalivilppi-suomessa-9789525412468

2. https://vaalit.fi/alue-ja-kuntavaalit

3. https://aliitto.fi/fi/vaalit2025

4. https://yle.fi/a/74-20153934

5. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010869300.html

6. https://www.hs.fi/suomi/art-2000009239132.html

7. https://migranttales.net/cossing-the-finnish-russian-border-during-difficult-times/

8. https://migranttales.net/cossing-the-finnish-russian-border-during-difficult-times/

9. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011077875.html

10. https://yle.fi/a/74-20155791