Vuosi sitten, huhtikuun
puolivälissä, elimme hengästyttäviä hetkiä odottaessamme Venäjän hyökkäyssodan
uuden vaihteen alkua. Kiovan valtausyritys oli epäonnistunut Venäjältä täysin,
sen päättyessä vetäytymiseen Ukrainan pohjoisosista. Keväällä 2022 katse
suuntautui Donbasin alueelle Ukrainassa, Venäjän valmisteilla olleen
kevätoffensiivin tavoitteena oli valloittaa Ukrainalta koko Donbas – edetä
Izjumista etelään ja vastaavasti iskeä Donetsk-Vuhledar-alueelta kohti
pohjoista ja tällä operaatiolla saarrostaa ja lopulta miehittää koko Donbas.
Tuolloin Venäjän operaatioon
keskittämät joukot olivat paperilla voimakkaat, mutta kuten tulevina viikkoina
näimme, sen ei onnistunut edetä Izumista etelään kuin muutamia kymmeniä
kilometrejä kapeina urina saavuttamatta lopulta mitään. Idässä, tämän suuren
kattilan pohjalla, Venäjä tykistönsä turvin eteni kylä kylältä ja kaupunki
kaupungilta kohti länttä ja luodetta saavuttaen viime syksynä Bakhmutin esikaupunkialueet,
pohjoisempana Soledarin ja vielä kauempana koillisessa Kreminnan alueen jo
viime syksynä.
Alkutalven Venäjä keräsi voimiaan
valmistautuessaan laajaan talvioffensiiviin, jonka piti olla se ”ratkaiseva
isku”. Nyt voimme kuitenkin todeta, ettei Venäjän ole onnistunut saavuttaa
tavoitteitaan talvioffensiivissa – ei Bakhmutin lohkolla kuten ei etelämpänä
Donetskin alueellakaan. Venäjän ei onnistunut saavuttaa läpimurtoa missään,
Donetskin eteläpuolella Vuhledarissa se menetti runsaasti kalustoa ja
jalkaväkeä yrittäessään läpimurtoa. (1) Miinoitetuille pelloille tuhoutui
Ukrainan tykki- ja panssarintorjuntatulessa käytännössä kahden
merijalkaväenprikaatin ydinosat kalustoineen. Yrityksissään Vuhledarissa Venäjä
toisti kerta kerran jälkeen samat virheet panssarikaluston edetessä ilman
riittävää suojaa ja riittäviä tulivalmisteluita laajoille miinoitetuille
peltoaukeille, joille ukrainalaisten onnistui venäläisyksiköt tuhota.
Vuhledarin katastrofin jälkeen Venäjän talvioffensiivin terä alkoi taittua. Venäläisten
viimeisin merkittävä yritys nähtiin maaliskuun lopulla miehitetyn Donetskin
pohjoispuolella, jolloin Ukrainan merivoimien 36. erilliseen merijalkaväen prikaatiin
kuuluva joukko-osasto tuhoaa pääasiassa FGM-148 Javelin panssarintorjuntaohjuksilla
venäläisen mekanisoidun osaston n. 3,5 km Donetskin kansainvälisen lentokentän
kiitotien läntisestä päästä luoteeseen. (2)
Kuvaavaa on, että ratkaisevaksi
mainostetussa talvioffensiivissa Venäjän onnistui valloittaa Ukrainalta
maa-alaa reilun 70 neliökilometrin verran.
Olettamukseni on, että Venäjän
sodanjohdon tavoitteisiin kuului suorittaa talvella operaatioita, joissa sen
onnistuu miehittää olennaisesti laajempia puskurivyöhykkeitä aiemmin
miehittämiensä alueiden suojaksi. Asetelma olisi sille suotuisampi, mikäli
taistelut olisi työnnetty kymmeniä kilometrejä lännemmäs kattilan pohjasta –
mahdollisesti saavutettu läpimurto ja edetty syvemmälle Ukrainan
kontrolloimille alueille.
Venäjä on jo viime vuodesta
lähtien rakentanut linnoitteita miehittämilleen alueille, valmistautuessaan
vääjäämättömään eli taisteluun valloittamistaan alueista. (3) Linnoitteita on
rakennettu etenkin Hersonin ja Zaporižžjan alueille sekä idässä Luhanskin
alueelle. Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjä on aloittanut linnoitteiden
rakentamisen myös Donetsk-Makiivka-alueen pohjoisosiin. (4) Mikäli Moskovassa
joku elää vielä vaihtoehtoisessa todellisuudessa, asetelma rintamalla liene jo
toinen, upseerit tiedostavat mitä tuleman pitää ja mihin on valmistauduttava,
samalla he ovat kuitenkin joutuneet taiteilemaan Kremlin toiveiden ja
vaatimusten ja todellisuuden muodostamassa ristiaallokossa. Venäjän
valmistautumistoimiin voidaan myös laskea väestön pakkosiirrot Hersonin
alueella sekä Melitopolin ympäristössä Zaporižžjan alueella. Venäjä on
siirtänyt alueen väestöä kodeistaan jo joidenkin viikkojen ajan, ainakin
eräissä tapauksissa Henitšeskin ympäristön pikkukaupungeissa ja kylissä
venäläissotilaita on majoittautunut pakkosiirrettyjen paikallisten koteihin. Tietojeni
mukaan siviilejä on pakkosiirretty ”pensionaatteihin” Arabatinkynnäksen alueelle
sekä miehitetylle Krimin niemimaalle. Tätä keitosta Ukraina on ruvennut
hämmentämään omilla toimillaan entistä selkeämmin viime viikkoina,
hämmentämisen ulottaessa psykologisesta vaikuttamisesta konkreettiseen
vaikuttamiseen miehittäjän tukikohtiin ja huoltovarikoihin selustassa.
M2A2 ODS Bradley rynnäkkövaunuja ukrainalaismiehistöllä. (5) |
Ukrainan omaa vaikuttamista kuin
myös valmistautumista häiritsee ainakin jonkin verran Yhdysvalloissa tapahtunut
asiakirjavuoto. (6) Venäjän ilmaiskujen lisääntynyt määrä Bakhmutin alueella
kuin myös lennokkien lisääntynyt (riskialttiimpi) käyttö voi indikoida sitä,
että Venäjä tulkitsee asiakirjavuodon tietojen Ukrainan ilmapuolustuksen ohjus-
ja ammuspulasta todelliseksi. (7)
”Vuotaneiden asiakirjojen
joukosta löytyvien arvioiden mukaan Ukrainan suoja useimpia hävittäjiä ja myös
joitakin pommikoneita vastaan tukeutuu neuvostoaikaisten S-300- ja
Buk-ilmapuolustusjärjestelmiin. S-300:n ammuksien ennustetaan loppuvan 3.
toukokuuta mennessä ja Bukin huhtikuun puolivälin tienoilla.” (8)
Viimeisimpien viikkojen kuluessa
Ukrainan vaikuttamisesta on poimittavissa muutamia selkeitä kohteita, joihin se
pyrkii vaikuttamaan aseellisesti. Tällaisia kohteita ovat luonnollisesti
Venäjälle tärkeät logistiset kohteet sen miehittämillä alueilla (esim.
maaliskuun lopulla suoritettu isku Melitopoliin ratapiha-alueelle tai aiemmin
maaliskuussa isku Džankoin ratapihan alueelle miehitetyllä Krimin niemimaalla);
venäläisten kasarmit ja varuskunnat miehitetyillä alueilla (esim. isku Rosgvardijan
eli Venäjän kansalliskaartin esikuntaan miehitetyssä Donetskissa); tuli-iskut
ja operaatiot Venäjän maaperällä, kohteina logistiikan ja sähkönjakelun
kannalta avainkohteet, kuten 29. maaliskuuta suoritettu isku Belgorodin
eteläpuolelle, Tšeremošnoen kylän alueelle. Iskun kohteena oli todennäköisimmin
jompikumpi kylän lähistön merkittävistä muuntajakentistä; edellisten lisäksi
Ukraina on pyrkinyt ”poistamaan pelistä” Venäjälle tärkeää kalustoa, kuten
ilmavalvontatutkia, ilmatorjuntajärjestelmiä, vastatykistötutkia, elektronisen
sodankäynnin järjestelmiä jne.
Esimerkkinä Venäjän merkittävistä
menetyksistä voidaan poimia modernin Nebo-SVU eli 1L119 VHF-taajuusalueen
monitoimitutkan menetys. Huhtikuun alkupuolella julkaistulla videolla saatiin
todiste Venäjän ensimmäisestä kyseisen tutkamallin menetyksestä hyökkäyssodassa
Ukrainaan. (9) Kyseinen tutkamalli esiteltiin Venäjällä v. 2001, jossa kyseistä
tutkamallia on toimitettu ainakin Venäjän ilmavoimien 45. ilma-armeijalle ja
ilmapuolustusarmeijalle, joka kuuluu Pohjoisen operatiivisstrategisen
johtoportaan alaisuuteen.
Tykistösodankäynnin kannalta
merkittävänä tapahtumana voidaan pitää Ukrainan onnistunutta tuli-iskua, jolla
tuhottiin venäläisten ZOOPARK-1M-vastatykistötutka. Venäjä on menettänyt hyökkäyssodan
kuluessa ainakin kuusi ZOOPARK-1M-vastatykistötutkajärjestelmää. (10) Menetysten
jälkeen Venäjällä on arvioitu olevan vastaavia järjestelmiä käytettävissään
enää hyvin rajallinen määrä, sanktioiden seurauksena uusien ZOOPARK-1M-vastatykistötutkien
valmistaminen on hankalaa.
Edellisten kanssa samaan sarjaan
kuuluu muutama päivä sitten tuhottu venäläisten Borisoglebsk-2
elektronisen sodankäynnin järjestelmä. (11) Samaan ”aikaikkunaan” ajoittuu myös
venäläisen R-330ZH Zhitelin tuhoaminen hiipivällä asejärjestelmällä
eli kamikazedronella. (12) Sivuhuomiona voin todeta, että ensimmäisen
kerran Borisoglebsk-2 järjestelmää havaittiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella
niinkin varhain kuin marraskuussa 2014 ja R-330ZH Zhitel 1. kesäkuuta 2015. (13
ja 14) Tuolloin elimme aikaa, jolloin Venäjä kielsi todisteista huolimatta
kaikenmoisen osallistumisensa Itä-Ukrainassa käynnissä olleeseen sotaan,
valitettavasti päättäjämme Euroopassa ja Yhdysvalloissa sulkivat silmänsä
näiltä todisteilta antaen Putinin hallinnolle käytännössä täyden vapauden
operoida Ukrainalta miehittämillään alueilla.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, maalis-huhtikuu 2023. * |
Ensimmäiset havainnot ikivanhoista T-55 taistelupanssarivaunuista on tehty Venäjän miehittämiltä alueilta. (15) |
Ukrainan tulevan keväthyökkäyksen
painopistealuetta on pohdiskeltu ennalta, looginen suunta on etelä siten, että
hyökkäyksen myötä Venäjän huoltoyhteydet Mariupolista länteen saadaan
katkaistua. Havaintojen perusteella Venäjä on linnoittanut Tokmak-Melitopol-välin
muita miehittämiään Hersonin ja Zaporižžjan alueita vahvemmin. Toisaalta pelkkä
linnoitteiden lukumäärä ei välttämättä kerro mitään, on myös oltava riittävästi
motivoituneita sotilaita puolustamaan asemiaan. Tällä alueella miehittäjän on
myös huomioitava selustassa operoivat ukrainalaiset erikoisjoukot sekä vastarintataistelijat,
jotka ovat iskeneet säännöllisesti (ja usein myös onnistuneesti)
kollaboraattoreita vastaan, näin tapahtui Jakymivkassakin jokin aika sitten.
(16) Entäpä Berdjansk?
Rintamalta Berdjanskiin on matkaa
vajaat sata kilometriä, sen tavoitteleminen jättäisi Venäjälle mahdollisuuden huoltaa
joukkojaan Melitopolin suunnalla rautateitse Krimiltä käsin. Jo nyt Venäjä
purkaa huomattavan osan Melitopolin rintamalohkolle tarkoitetusta materiaalista
ennen Melitopolia, Novooleksiivkan ja Jakymivkan välin ratapihoilla. Berdjanskin
puolesta puhuu satama (sen käytön estäminen venäläisiltä) ja paineen lisääminen
Mariupolin suunnalle. Entäpä riittäisikö Ukrainan voima kummankin
tavoittelemiseen? On kuitenkin muistutettava, että arvioiden mukaan Ukrainaa
vaivaavalla ammus- ja materiaalipulalla voi olla merkittävä vaikutus
kevätoffensiivin onnistumiseen. Emme kuitenkaan voi tietää onko ammus- ja
materiaalipula niin akuutti kuin annetaan ymmärtää, vai onko tämän teeman esiin
tuominen ja korostaminen osa ukrainalaisten harhautusta. Emme myöskään tiedä
mikä hyökkäyksen todellinen painopistealue on, spekulaatiot etelästäkin voivat
vain olla osa monimutkaista harhautusta vrt. Ukrainan viime vuonna toteuttamat
vastahyökkäykset, jolloin Hersonin alueen vapauttaminen oli otsikoissa
viikkojen ajan mutta tapahtumien kulku ei kuitenkaan noudattanut ennakkoon
julkistettua tarinaa. Katseiden kohdistuessa Hersoniin, ensimmäiset merkittävät
liikkeet nähtiinkin Harkovan rintamalohkolla.
Osassa Ukrainaa on ollut tavanomaista
kosteampaa ja viileämpää – etenkin idässä, jolla voi olla oma vaikutuksensa siihen,
milloin vastahyökkäys alkaa. Valmistelut ovat kuitenkin jo alkaneet, muutaman
viikon kuluttua olemme viisaampia kuin nyt, jolloin meillä ehkäpä alkaa olla
aavistus siitä missä ja milloin Ukrainan kevätoffensiivi nähdään.
Marko
Lähteet:
1. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009391078.html
2. https://twitter.com/menqvist70/status/1641575858988290049
3. https://twitter.com/albafella1/status/1645184855871717379
4. https://mobile.twitter.com/GeoConfirmed/status/1645813508406165505
5. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1642643507914350593
6. https://yle.fi/a/74-20026424
7. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1645524492049940500
8. https://yle.fi/a/74-20026424
9. https://twitter.com/NOELreports/status/1644973103951257601
11. https://twitter.com/GeoConfirmed/status/1646070434322956288
12. https://twitter.com/PStyle0ne1/status/1646213022510202901
13. https://informnapalm.org/en/russian-r-878b-donbas/
14. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/06/venajan-maavoimien-modernia-elso.html
15. https://blog.vantagepointnorth.net/2023/04/t-55-returns-to-russian-frontlines.html
16. https://twitter.com/blukraine/status/1645225409707900928
*: Karttamerkintöjen lähteinä käytetty muun muassa
twitter-tilejä @albafella1, @bayraktar_1love, @PStyle0ne1,
@NOELreports, @markito0171, @blukraine, @War_cube, @GeoConfirmed
ja @WeaponsWarfare sekä Brady Africk. Linkkilista
täydennetään myöhemmin.
Ukrainan Venäjään kohdistuvan
vaikuttamisen kannalta kiinnostava on 7. huhtikuuta tapahtunut räjähdys ja sitä
seurannut voimakas tulipalo VASO:n (ven. BACO:n eli Воронежское акционерное самолётостроительное общество’n) lentokonetehtaalla Voronežissa. Kompleksi on myös osa Venäjän
puolustusteollisuuden kokonaisuutta. Räjähdyksen aikaan ilmatorjunta Voronežin alueella
oli myös aktiivista.
Blogia päivitetty 16. huhtikuuta 2023 linkkien ja Voronežin
maininnan osalta.
#StandWithUkraine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.