Vaalivilppiepäilyt saavat jatkoa eduskuntavaalien alla –

eli kertaus kuntavaalien vaalivilppisyytöksistä tähän päivään

Eduskuntavaalien alla käytävä vaalitaisto on saamassa vauhtia perinteisten medioiden ohella myös erilaisilla sosiaalisen median alustoilla kuin myös verkon keskusteluohjelmissa. Edessä on muutaman viikon rynnistys eduskuntavaalien varsinaisen vaalipäivän ollessa sunnuntaina 2. huhtikuuta. Tätä rynnistystä vauhdittaa jo hyvissä ajoin naftaliinista kaivetut vaalivilppisyytökset.

Viime kuntavaalien (v. 2021) alla Johan Bäckman piti näyttävästi esillä vaalivilppiteemaa sosiaalisessa mediassa kuin myös kirjoittamalla Vaalivilppi Suomessa -kirjasen, jossa hän heitti epäilyn ääntenlaskentaa, vaalitarkkailua, vaaliuurnien leväperäistä säilytystä, lyijykynällä äänestämistä ja montaa muuta seikkaa kohtaan. (1) Näissä eduskuntavaaleissa Bäckman on ehdolla Valta kuuluu kansalle puolueesta Helsingin vaalipiirissä.

Bäckman ei suinkaan ole ainoa ehdokas, joka on nostanut esille vaalivilpin – ei spekulaationa vaan puheiden ja toimintaohjeiden perusteella he, kuten  Vapauden liiton puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Ossi Tiihonen, näyttävät olevan sitä mieltä, että tulevissa vaaleissa perinteiset puolueet varastavat vaalit heiltä ja heidän kannattajilta. Tätä ennakoiden Tiihonen ohjeistaa kannattajiaan äänestämään vasta varsinaisena vaalipäivänä, minimoidakseen vilpin mahdollisuuden. Palaan teemaan tarkemmin tuonnempana kirjoituksessani.

Vaalivilppiepäilyiden esittäminen ei suinkaan ole Johan Bäckmanille uutta. Saman teeman hän nosti esille viime kuntavaalien aikaan mutta myös edellisten – keväällä 2019 järjestettyjen eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloin, jälkikäteen, käynnistetty kampanja ei suurempaa kohua saanut aikaan, pois lukien Bäckmanin silloinen lähipiiri sekä muutamat perussuomalaisiin kytkeytyvät tahot, kuten tuolloin puoluetta lähellä olleen Nykysuomi-verkkojulkaisun. Voimakasta tukea vaalivilppiepäilyilleen ja syytöksilleen Bäckman sai Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla asuneelta Janus Putkoselta, joka osallistui kampanjaan ainakin silloisella Ivan Putkov-tilillään sekä edesmenneeltä Jon Hellevigiltä.

Ei siis lainkaan yllättävää, että edellisten kuntavaalien yhteydessä Bäckman nosti jälleen esille vaalivilppiteeman, mutta nyt aiemmasta oppineena aloittaen aiheen käsittelyn ja tarkastelun jo hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja. Tuolloin Bäckman nosti myös esille kuntavaalien perumisen (vaaleja siirrettiin) epäillen myös vaaleja peukaloidun. Hänen mukaansa perussuomalaisten kannatus ”nousee yli 35 prosentin” ja kun näin ei käynytkään… Bäckmanin mukaan tuolloin käynnissä oli punavihreä salaliitto, jonka kohteena oli perussuomalaiset ja muut ns. kansallismieliset voimat. Bäckmanin hyökkäyksensä kohdistui myös ruotsalaista kansanpuoluetta sekä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) vastaan. Syytöksissä toistui sama teema, johon olimme tottuneet seuratessamme poliittista keskustelua Yhdysvalloissa, kuinka Donald Trump kannattajineen heitteli ilmoille perusteettomia syytöksiä vaalien varastamisesta. Tämä ruma näytelmä huipentui Yhdysvaltain kongressitalon valtaukseen tammikuun 6. 2021.

Suomea tuskin uhkaa samanlainen näytös, johtuen osaltaan jo siitä, etteivät vaalivilpeillä spekuloivat ja niistä perusteettomia syytöksiä esittävät ole toistaiseksi saaneet maassamme merkittäviä joukkoja liikkeelle. Suomessa vastaavaan liikehdintään ei myöskään kuulu karismaattisia kansankiihottajia, jollainen ruoskisi kansanjoukot hurmokseen ja eduskuntatalon portaille. Mikä tärkeintä, Suomesta ei myöskään löydy Trumpin kaltaista hahmoa, joka olisi valmis häikäilemättömiin tekoihin kaapatakseen vallan – tai vähintäänkin pitääkseen asemastaan kiinni. Vaikea kuvitella, että ehkäpä muutamia kymmeniä, korkeintaan reilut sata, ääntä saava ehdokas X kiihdyttäisi kannattajiaan vastaavaan raivoon. Toisaalta luotan myös viranomaisiimme, joiden uskon hoitavan mahdolliset – muutaman kymmenen hengen vaalivilppiprotestit – ongelmitta.

Huomioitavaa on myös se, että laita- ja äärioikeiston puolueet ja liikkeet, jotka eniten ääntä vaalivilpistä pitävät, ovat sisäisesti hyvin hajanainen joukkio, joilta yhteistyökään ei näytä sujuvan. Valta kuuluu kansalle puolueen hajoaminen kuvaa omalla tapaa tämän joukon kykyä yhteistyöhön, sama tapahtui Suomen Kansa Ensin puolueelle edeltäjineen aiemmin. Nämä puolueet ja liikkeet ovat usein kerääntyneet karismaattisen johtajan ympärille, yleensä jossain vaiheessa kuitenkin saavutetaan piste, jossa muutkin haluavat käyttää puolueessa valtaa johtohahmon tai pienen klikin sijaan, josta usein seuraa ryhmän hajoaminen yhteen tai useampaan osaan. Sama ilmiö on havaittavissa siellä aatteellisen janan toisessa päässä, äärivasemmalla. Pilkallisesti ilmaisten, kommunistejakin on joka lähtöön.

Tavallaan tämän vaalivilppi-ilmiön seuraaminen on kiinnostavaa. Suomeen on siirretty teema, jota on loppujen lopuksi hyvin hankala istuttaa täkäläiseen mielenmaisemaan. Teeman ylläpitoon on käytetty aikaa ja energiaa, jälkimmäistä niinkin paljon, että Bäckmanin toimesta on kirjoiteltu kirjanen aiheesta ja edellisten kuntavaalien aikaan vielä perussuomalaisiin kuulunut Ossi Tiihonen kehitteli Kansalaiset vaalitarkkailijoina -projektin, johon hän haki vapaaehtoisia kamppailemaan vaalivilppiä vastaan. (2) Kiinnostavaa tässä on se, että seuratessani keskusteluja ja näiden ihmisten tekemiä havaintoja ja johtopäätöksiä, moni aivan oikeasti näytti uskovan siihen, että kuntavaalienkin aikaan vaalivoitto varastettiin perussuomalaisilta, ja muilta ns. kansallismielisiltä voimilta. Tuolloin politiikan tutkija Johanna Vuorelma totesi suorasanaisesti ”Perussuomalaisten riveistä kylvetään epäluottamusta, että tulevissa kuntavaaleissa olisi vaalivilppiä”, (3) kiinnitettyään huomiota Ossi Tiihosen blogiin. Tiihosen mukaan hänen alullepanemaansa vaalitarkkailu-kansalaisprojektiin osallistui kymmeniä kansalaisia.

Tulevissa eduskuntavaaleissa on ehdolla lukuisia henkilöitä, jotka ovat nostaneet jollain muotoa esille vaalivilpin tahi vaalien varastamisen (tarkoittaen sitä, että vaalit varastetaan todelliselta voittajalta). Edellä olen maininnut kaksi henkilöä, jotka ovat viitanneet vaalivilpin mahdollisuuteen – Johan Bäckmanin ja Ossi Tiihosen. Bäckman on spekuloinut myös sillä mahdollisuudella, että suositut vaalikoneet ohjaavat ihmisiä äänestämään väärin:

”Täytin sekä Sanoman että Ylen vaalikoneet. Molemmat ovat epärehellisyydessään järkyttäviä, ne keräävät yksityisia tietoja kyseenalaisin perustein, lisäksi käytännössä kaikki kysymykset ovat johdattelevia, ympäripyöreitä tai epäolennaisia - - - Olen kirjassani ’Vaalivilppi Suomessa’ todennut, miten vaalikoneiden on todistettavasti havaittu ohjaavan ihmisiä äänestämään tahallaan väärin.” (4)

Vapauden liiton ehdokas Riku Hautamäki jakaa Youtube-kanavallaan puolueensa puheenjohtajan Ossi Tiihosen äänestyskäyttäytymisohjeita kuin myös spekulatiivisia syytöksiä. Kovin suurta joukkoa hänen videonsa eivät tavoita esim. jakamansa Miksi äänestää vasta virallisena äänestyspäivänä? on katsottu tähän mennessä 125 kertaa. (5) Omalla tapaa tämäkin todistaa tämän joukkion marginaalisuuden. Huomautan kuitenkin, että video leviää muitakin kanavia myöten, joten todellinen katsojamäärä on suurempi. Mutta kuinka moni katsoo videon (kehnona) komediana?

Jaetulla videolla Tiihonen (Vapauden liiton pj.): ”Äänestäkää vasta varsinaisena äänestyspäivänä. Miksi sanon tämän? Sen takia, että on vähän epäilyksiä, että ennakkoäänestyksessä saattaa tapahtua jotain vaalivilppiä…”. Heitetään ilmoille epäilys, ”saattaa tapahtua… vaalivilppiä”. Tätä kehotusta äänestää varsinaisena vaalipäivänä toistetaan, luonnollisesti, erilaisilla somealustoilla.

Kuvakollaasissa kuvakaappauksia Twitteristä.

* * *

Suomessa vaalivilppi- ja vaalienvarastamissyytösten esittäjiä yhdistää muutama tekijä, kuten Venäjän narratiivin toisto; koronapandemian kiistäminen, rokotekielteisyys sekä pandemiaan liittyvien salaliittohuhujen levittäminen; EU-vastaisuus ja esim. Fixit-mielenosoitusten kannattaminen tai niihin osallistuminen. Epäilyiden levittämiseen käytetään myös tilejä, joiden ulkoasu muistuttaa taannoisia ”kaupunkilaistilejä”, joiden taustalta löytyi linkit äärioikeistoon ja Vastarintaliikkeeseen. Kyseisestä ”kaupunkilaistili”-ilmiöstä heinäkuussa 2021 kirjoittamassani blogissa ”Katsaus suomalaisiin disinformaatio- ja propagandakanaviin…”. Luonnollisesti erilaiset vastamediat sekä tubettajat viljelevät perusteettomia syytöksiä vaalien varastamisesta tai perinteisten puolueiden vilpillisyydestä.

Painotan vielä loppuun, etten usko vaalivilppisyytösten esittäjien onnistuvan Suomessa saamaan ”myrskyä vesilasissa” suurempaa kohua syytöksillään aikaan, ehkäpä joku syytösten esittäjistä kokee olevansa ”kokoaan” merkittävämpi saaden tästä mielihyvää itselleen. Yhteiskunnallista koheesiota he eivät riko, kuten eivät onnistu rikkomaan luottamustamme vaalijärjestelmään, korkeintaan saavat ”väreitä pintaan” yhdistettynä tuntemukseen jonkin suuren – kuvitellun – salaliiton paljastamisesta. Mutta, kuten olemme Yhdysvalloissa ja Brasiliassa päässeet todistamaan, hyvänolontunteeseen ei ole tuudittautuminen.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://www.adlibris.com/fi/kirja/vaalivilppi-suomessa-9789525412468 

2. https://ossitiihonen.com/tag/vaalivilppi/ 

3. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tutkija-huolestui-perussuomalaisen-kirjoituksesta-enta-jos-tallainen-lietsonta-valtavirtaistuu-puolueessa-joka-on-talla-hetkella-kannatusmittausten-karjessa/750f63a3-758c-4ee7-a669-86f1568f685a 

4. https://twitter.com/johanbek/status/1630315480421478401 

5. https://www.youtube.com/watch?v=KzrZiyJplJE&t=24s 

Aiempia vaalivilppiteemaa käsitteleviä lähteistettyjä kirjoituksiani:

Kuntavaalien kenraaliharjoitus – Bäckman manaa ”vaalivilppiä”.

”Uusi” MV-lehti propagandisti Putkosen ohjauksessa. 

Kuvakollaasissa esimerkkejä äärioikeiston ”kaupunkilaistilien” jakamasta sisällöstä, kuva v. 2021.