GRAU:n arsenaalit kohteena
Ukraina
on menneen syyskuun aikana vaikuttanut lennokeillaan lukuisiin merkittäviin
kohteisiin Venäjällä, kohteiden listalta löytyy polttoainevarastojen lisäksi
merkittäviä ammusvarikkoja – kohteita, joihin vaikuttamisen seuraukset
nähtäneen rintamalla tulevina viikkoina, siinä vaiheessa, kun rintamalle ja
selustan miehitetyille alueille kootut ammusvarikot on tyhjennetty. Mutta ennen
kuin käymme läpi tarkemmin Ukrainan viimeviikkojen onnistuneita
lennokkioperaatioita, lyhyt katsaus Ukrainan vaikuttamisen historiaan.
Ukrainan
vaikuttaminen Venäjän selustaan
(ja lopulta Venäjän maaperälle)
Venäjän
hyökättyä laajalla rintamalla Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, Ukrainan onnistui
jo hyvin varhaisessa vaiheessa ulottaa omat iskunsa ensin syvälle selustaan
Venäjän miehittämillä alueilla erikoisjoukoillaan sekä tuolloin käytössään
olleella aseistuksella (pääsääntöisesti ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla).
Venäjän suurhyökkäyksen alkua seuranneen kevään ja kesän kulussa Ukrainan
onnistui toteuttaa iskuja entistä syvemmälle ja entistä säännöllisemmin Venäjän
miehittämillä alueilla. (1) Ukrainan onnistui vaikuttaa alueille, joita Venäjä
on miehittänyt vuodesta 2014 lukien. Ukrainan toiminta tähtäsi jo tuolloin
siihen, että se kykenisi vaikuttamaan Venäjän maaperälle käytössä olevillaan
asejärjestelmillä, kuten lennokeilla, ballistisilla OTR-21 Totška-ohjuksilla sekä
erikoisjoukkojen toteuttamilla operaatioilla. Meidän on hyvä huomioida se, että
Ukrainan ensimmäinen isku Venäjän maaperälle tapahtui niinkin varhaisessa
vaiheessa, kuin 25. helmikuuta 2022, jolloin Ukraina iski Millerovon lentotukikohtaan,
Rostovin oblastin pohjoisosassa. (2) Ukraina toteutti operaation yhdellä tai
useammalla OTR-21 Totška-ohjuksella, tuhoten ainakin yhden Sukhoi Su-30SM
monitoimihävittäjän ja aiheuttaen vähäisiä vaurioita tukikohdan alueella.
Ukrainan
kyvyistä saatiin oivallinen osoitus lokakuussa 2022 sen onnistuessa toteuttaa
rekkapommi-isku Kertšinsalmen ylittävällä sillalla, päivää Venäjän diktaattori Vladimir
Putinin syntymäpäivän jälkeen. (3) Seuraavina viikkoina ja kuukausina
Ukrainan onnistui laajentaa operointialuettaan Venäjällä huomattavasti. Sen
miehittämättömät pinta-alukset saavuttivat ensimmäistä kertaa Novorossijskin
sataman Mustanmeren itärannalla, ja sen erikoisjoukkojen onnistui toteuttaa
operaatio Pihkovan alueella lentotukikohdassa. Operaation seurauksena ainakin
kaksi taisteluhelikopteria tuhoutui. Aamuvarhain joulukuun viidentenä (v. 2022)
Ukraina iski ensimmäistä kertaa Venäjän kaukotoimintailmavoimien operoimaan
tukikohtaan, kohteena oli Saratovin kupeessa sijaitseva Engels-2 lentotukikohta.
(4) Samana aamuna Ukraina iski myös Rjazanin länsipuolella olevaan Djagilevon
lentotukikohtaan. (5) Ukrainan vaikuttaminen Engels-2 sekä Djagilevon
lentotukikohtiin oli osa parin päivän kampanjaa, jona aikana se toteutti useita
lennokki-iskuja Venäjän länsiosiin Belgorodin ja Brjanskin alueille sekä
Kurskin (kaupungin) itäpuolella sijaitsevalla lentokentällä olevaan
lentotukikohtaan. Belgorodin ja Brjanskin alueiden iskujen sekä Kurskin iskussa
kohteena oli Venäjän polttoainevarastoja. Näiden operaatioiden seurauksena
Ukraina ylitti jo kyseisenä vuoden aikana lukuisia ”punaisia viivoja”,
joita Venäjä oli suurhyökkäyksen katastrofaalisen alun seurauksena asettanut ja
joiden synnyttämään harhaan osa Ukrainan läntisistä tukijoista on langennut.
Engels-2
lentotukikohtaan sekä Djagilevon lentotukikohtaan kohdistetut iskut osoittivat
jo tuolloin Ukrainan kykenevän a) kehittämään käynnissä olevan laajamittaisen
sodan aikana omaa kaukovaikutuskykyään, ja b) ulottamaan iskunsa entistä
syvemmälle Venäjän maaperälle. Ukraina toteutti ensimmäiset lennokki-iskunsa
syvälle Venäjällä todennäköisesti neuvostoaikaiseen Tupolev Tu-141 Striž
tiedustelulennokkiin pohjautuvalla itsemurhalennokilla. Tätä nykyä Ukraina on
jo korvannut kyseisen lennokin, lennokeilla, jotka on pääasiassa suunniteltu ja
otettu käyttöön käynnissä olevan suursodan aikana ja joista eräiden kantama on
reilusti yli tuhat kilometriä. Tämän vuoden tammikuussa (21. tammikuuta 2024)
Ukraina saavutti lennokillaan Laukaansuun (ven. Ust-Lugan) satamassa
sijaitsevan Novatekin kaasuterminaalin, Leningradin alueella, aiheuttaen
mittavan tulipalon. (6) Ukrainasta Laukaansuun satamaan on matkaa vajaat 900
kilometriä. Laukaansuun terminaalia operoivan Novatekin suurimpiin omistajiin
kuuluu venäläisoligarkki Gennadi Timtšenko, (7) jolla on vieläkin Suomen
kansalaisuus.
Ukraina
on operoinut viime viikkoina lennokeillaan aiempaa säännöllisemmin Suomen
lähialueilla, pääasiallisena kohteena on ollut Olenjan lentotukikohta
Murmanskin oblastissa, Kuolan niemimaalla. (8) Venäjä on siirtänyt Olenjan
lentotukikohtaan Engles-2 lentotukikohtaan sijoitettuja Tupolev Tu-95MS
strategisia pommikoneita, joita se käyttää Ukrainan pommittamiseen. Lentotukikohdasta
käsin operoi Venäjän kaukotoimintailmavoimien alainen 40. ilmailurykmentti (sotilasyksikkö
36097). Olenjaan Ukraina iski todennäköisesti ultrakevyestä Aeroprakt
A-22-lentokoneesta modifioidulla räjähdelastilla varustetulla lennokilla.
Ukrainan
kohteena GRAU:n arsenaalit
Ukrainan elokuussa alkanut maaoperaatio Kurskin alueella (oblast) Venäjällä on vetänyt katseet puoleensa. Maaoperaation rinnalla Ukraina näyttää aloittaneen laajan, pääasiassa lennokein toteutettavan vaikuttamisoperaation kriittisiin kohteisiin länsi- ja etelä-Venäjällä. Näiden kohteiden joukossa on polttoainevarastoja sekä merkittäviä GRAU:n eli Venäjän puolustusministeriön ohjusten ja tykistön pääviraston hallinnoimia arsenaaleja. (Huom. arsenaali tarkoittaa tässä yhteydessä ammusten varastointi ja jakelupaikkaa).
GRAU:n 107. arsenaali tulessa Ukrainan operaation jäljiltä. |
Aamuyöstä
18. syyskuuta Ukraina suoritti mittavan lennokkioperaation GRAU:n 107. arsenaaliin
Toropetsissa, Tverin alueella Venäjällä. (9) Kyseinen arsenaali sijaitsee noin
470 kilometrin päässä Ukrainasta pohjoiseen. Tietojen mukaan Venäjä oli
varastoinut Toropetsin arsenaaliin muun muassa 122 millin raketinheittimien
raketteja, S-300 ja S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmien ohjuksia sekä
ballistisia Iskander-M-ohjuksia ja Pohjois-Korean Venäjälle toimittamia ballistisia
KN-23-ohjuksia. Ukrainalaislähteiden mukaan operaatio toteutettiin reilulla
sadalla lennokilla, lähteet eivät ole sen tarkemmin eritelleet lennokkien
malleja. Toropetsin alueella kuvattujen videoiden ja äänitallenteiden
perusteella on arvioitu, että osa lennokeista on uusia suihku-/
rakettimoottorilla varustettuja ”Palianytsia”-lennokkeja.
(10) Venäjän ilmatorjunta on pudottanut syyskuussa Kurskin
alueella lennokin, jonka arvellaan olevan ”Palianytsia”. (11)
Julkaisuiden
satelliittikuvien sekä NASA:n julkaisemien FIRMS-satelliittikuvien perusteella
voidaan päätellä tuhojen ollen mittavia. Paloalueita on ollut lähes koko 107. arsenaalin
alueella. Arvioiden mukaan Ukrainan lennokkioperaation seurauksena Toropetsissa
tuhoutui jopa 30 kT eli 30 000 tonnia räjähtävää materiaalia (kranaatteja,
raketteja, ohjuksia jne.) Eversti Ants Kiviselgin (Viron puolustusvoimien
tiedustelukeskus) mukaan kranaatit, joita ei ollut vielä siirretty suojiin,
toimitettiin arsenaalin alueelle junalla juuri ennen hyökkäyksen alkua. (12)
Onko mahdollista, että Ukrainalla oli ennalta tieto merkittävän
ammuskuljetuksen saapumisesta ja isku ajoitettiin tähän hetkeen maksimaalisen
tuhon aikaansaamiseksi.
Muutamaa
päivää myöhemmin, syykuun 21. päivä, Ukraina vaikutti lennokein kahteen
merkittävään ammusvarikkoon Venäjällä:
-
GRAU:n 23. arsenaaliin Oktjabr’skin kylän länsipuolella, noin 15 kilometriä
etelään Toropetsista. GRAU:n 23. arsenaalista käytetään myös nimeä Toropets-2. (13)
-
Tikhoretskin luoteispuolella sijaitsevaan 719.
tykistöammusvarikoon, Venäjän eteläosissa Krasnodarskij Kraissa. (14) Tikhoretskin
alueella Ukraina vaikutti 719. tykistöammusvarikon lisäksi kaupungin pohjoispuolella
sijaitsevaan lentotukikohtaan, jossa toimi ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua
192. koulutustukikohta, jonne on sijoitettu sotilasyksikkö 28153.
Tukikohdassa koulutettiin lentäjiä L-39C koulukoneilla.
Yhdysvaltojen
hallinto vahvisti jo vuosi sitten lokakuussa Venäjän varastoivan 719.
tykistöammusvarikon alueelle Pohjois-Korean Venäjälle toimittamia
tykistökranaatteja. (15) Kyseistä ammusvarikkoa pidetään Venäjän
ammustarvikehuollon kannalta merkittävänä tukikohtana maan eteläosien alueella.
Nähdäkseni
Ukrainan iskujen aiheuttamat laajat tuhot eivät ole yksistään selitettävissä
venäläisten harjoittamalla korruptiolla (eli sillä, että rahat ovat päätyneet
jonnekin muualle, kuin arsenaalien suojaamiseen). Mikäli tilanne olisi tämä,
olisi Ukraina todennäköisesti jo aiemmin onnistunut aiheuttamaan vastaavaa
tuhoa ammusvarikoille Venäjällä. Oma päätelmäni on se, että Ukrainalla on
tiedustelutiedon lisäksi käytettävissään runsaasti sellaisia lennokkeja, jotka
voi varustaa riittävän suurella ja mahdollisesti myös tunkeutumiskykyisellä
taistelukärjellä – onko kyseessä Palianytsia? En myöskään sulkisi pois sitä
vaihtoehtoa, että osassa Ukrainan iskuja on käytetty lennokkien rinnalla R-360
Neptun pintamaaliohjuksesta jatkokehitettyä pidemmällä kantamalla
varustettua ohjusta, jolla voidaan vaikuttaa myös maalla sijaitseviin kohteisiin.
Ukraina
on operoinut pitkän kantaman lennokeilla (ja itsemurhalennokeilla) jo reilun 1½
vuoden ajan. Valtaosassa sen pitkänkantaman lennokeista on suhteellisen pieni
räjähdelataus (taistelukärki), eräissä tapauksissa kyse on lennokkiin
asennettavista kranaateista tai kevyen singon ammuksista. Osassa Ukrainan
loppukesän ja alkusyksyn iskuista on kuitenkin sellaisia piirteitä, jotka
ainakin minulla herättävät ajatuksen siitä, että jotain on merkittävällä
tavalla muuttunut. Johtuuko muutos käytettävissä olevista asejärjestelmistä,
tai kokemuksen myötä tehostuneesta operaatioiden toteuttamisesta? On myös
mahdollista, että Ukrainalla on käytettävissä yhtä operaatiota kohti niin
paljon lennokkeja, että niistä entistä suurempi osa läpäisee venäläisten
ilmapuolustuksen, mikä osaltaan selittäisi onnistumisia. Ennustankin, että
tulemme näkemään tulevina viikkoina ja kuukausina Ukrainalta lisää vastaavia operaatioita.
Venäjän länsi- ja eteläosissa on GRAU:n 107. ja GRAU:n 23. arsenaalin lisäksi
14 muuta GRAU:n arsenaalia, jotka ovat Ukrainan lennokkien kantaman sisällä.*
Venäjän läntisissä osissa on GRAU:n arsenaalien lisäksi maavoimien ja
merivoimien sekä ilmavoimien isoja ammusvarikkoja. Eräät
niistä ovat kokoluokaltaan samaa luokkaa, kuin Tikhoretskin 719.
tykistöammusvarikko.
Marko
Lähteet:
1.
Kirjoitin Ukrainan operaatioista selustassa useita blogeja keväällä ja kesällä
2022. Ohessa linkit kahteen blogiin, joissa linkit lähdeaineistoon: 1 ja
2.
3. https://www.rferl.org/a/ukraine-sbu-crimea-bridge-blast/32521472.html
5. https://www.rbc.ua/rus/news/vibuhi-rosiyskomu-aerodromi-dyagilevo-z-yavivsya-1670266283.html
6. https://www.fontanka.ru/2024/01/21/73143983/
7. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010134251.html
8. https://thebarentsobserver.com/en/security/2024/07/ukrainian-drone-hit-bomber-olenya-airfield
9. https://www.theguardian.com/world/2024/sep/18/ukraine-drone-attack-on-russian-arms-depot-toropets
10. https://x.com/Gakruks1/status/1836424782587318614
11. https://x.com/RALee85/status/1837192505852367354
14. https://x.com/MarcinRogowsk14/status/1837450741968982126
15. https://x.com/IAPonomarenko/status/1837407405820219508
Tämän
vuoden helmikuussa kirjoittamassani blogissa ”Ukrainan lennokkioperaatiot Venäjän ilmatilassa, III OSA” esittelin myös eräitä Ukrainalla käytössä
olevia pitkän kantaman itsemurhalennokkeja.
*:
GRAU:n arsenaalit* Venäjän
Euroopan puoleinen osa, ja sen länsi- ja eteläosat
GRAU:n
arsenaali |
paikkakunta |
koordinaatit |
Ukrainan
vaikuttaminen |
GRAU
5. arsenaali |
Alatyr,
Tšuvassian tasavalta |
54°50'31.6"N
46°34'56.2"E |
|
GRAU
13. arsenaali |
Kotovo,
Novgorodin alue |
58°29'09.9"N
33°29'22.0"E |
|
GRAU
23. arsenaali |
Oktjabr’skii,
Tverin alue |
56°21'48.0"N
31°39'08.6"E |
v |
GRAU
40. arsenaali |
Gorodištši,
Vladimirin alue |
55°52'06.5"N
39°07'09.3"E |
|
GRAU
51. arsenaali |
Barsovo,
Vladimirin alue |
56°06'08.8"N
38°45'52.7"E |
|
GRAU
53. arsenaali |
Juganets,
Nižni Novgorodin alue |
56°15'18.7"N
43°14'34.4"E |
|
GRAU
54. arsenaali |
Kuženkino-1,
Tverin alue |
57°43'44.3"N
33°58'26.6"E |
|
GRAU
67. arsenaali |
Karatšev,
Brjanskin alue |
53°07'58.9"N
34°57'52.1"E |
v |
GRAU
68. arsenaali |
Lukovski,
Pohjois-Ossetia |
43°44'21.6"N
44°31'27.9"E |
|
GRAU
73. arsenaali |
Esino,
Vladimirin alue |
56°09'47.9"N
41°27'54.0"E |
|
GRAU
93. arsenaali |
Kuženkino-2,
Tverin alue |
57°41'22.9"N
33°57'50.2"E |
|
GRAU
97. arsenaali |
Šelemiševskie
Hutora, Rjazanin alue |
53°44'24.2"N
39°50'12.6"E |
|
GRAU
101. arsenaali |
Glotovka,
Uljanovskin alue |
53°56'25.3"N
46°42'46.3"E |
|
GRAU
103. arsenaali |
Saransk,
Mordva |
54°09'47.3"N
45°10'36.3"E |
|
GRAU
107. arsenaali |
Toropets,
Tverin alue |
56°30'24.4"N
31°42'48.9"E |
v |
GRAU
116. arsenaali |
Krasno-Oktjabrski,
Volgogradin alue |
48°59'39.1"N
44°12'24.4"E |
v |
*: Arsenaali tarkoittaa
tässä yhteydessä pääasiassa ammusten varastointi ja jakelupaikkaa, poikkeuksena
voidaan pitää Alatyrissa sijaitsevaa GRAU:n 5. arsenaalia, jonka
päätoimintoihin kuuluu aseiden ja kaluston huolto ja modernisointi.
GRAU:n arsenaalien lisäksi
Venäjän asevoimien eri puolustushaaroilla ja aselajeilla on omia ammusvarikkoja
maan eripuolilla.
Lähteinä taukukossa hyödynnetty:
Defense Express, Kyiv Post, Militarnyi, Арсенали Росії (Wikipedia), Tochnyi.info.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.