Yhteenveto Venäjän miehitysjoukoista Ukrainassa

Kirjoitin helmi-maaliskuun aikana muutaman blogin käsittävän sarjan, jossa kävin läpi Venäjän Itä-Ukrainaan sijoittamia joukkoja, näiden joukkojen merkittävimpiä varikko- ja tukikohta-alueita Itä-Ukrainassa sekä Venäjän puolella rajaa. Kirjoitussarjassa huomioin myös laajemmin Venäjän Ukrainan rajan pintaan sijoittamien joukkojen vahvuudet ja kokoonpanot sekä Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle sijoittamat joukot, kirjoitussarjan viimeisessä osassa loin katsauksen Venäjän Ukrainan sodassa käyttämiin moderneihin asejärjestelmiin sekä muuhun kalustoon, kuten elektronisen sodankäynnin järjestelmiin ja tutkiin jne.

Olen jo näiden viikkojen kuluessa huomannut, että kirjoituksiin joutuu viittaamaan varsin usein, ja tätä työtä helpottaakseni, päätin laatia lyhyen yhteenvedon kyseisistä kirjoituksista linkkeineen. Jotta tämä ei olisi täysin vanhan kertausta, lopussa lyhyt katsaus Itä-Ukrainan sotatoimialueella viime aikoina käydystä tiedustelulennokki- ja nelikopterisodankäynnistä.

Kuvakollaasi venäläiskalustosta Ukrainassa.

Seuraavaksi käyn läpi, lyhyine esittelyineen nämä neljä kirjoitusta: Venäjän miehitysarmeija Itä-Ukrainassa, Venäläisten merkittävimmät varikko- ja tukikohta-alueet miehitetyssä Itä-Ukrainassa, Donin operatiivinen ryhmä Ukrainan rajalla ja Modernia venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa.

Venäjän miehitysarmeija Itä-Ukrainassa

Kirjoitussarjan aloituksessa kävin hiukan tarkemmin läpi Venäjän varustamien, rahoittamien ja valtaosin miehittämien joukkojen kokoonpanoa Itä-Ukrainan alueella. Eräissä tapauksissa kyseessä ovat joukot, jotka koostuvat Venäjän asevoimiin tai valtiollisiin turvallisuuselimiin, kuten FSB:hen tai sisäministeriöön, kuuluvista joukko-osastoista. Osassa kyse on palkkasoturiyhtiöiden joukkoista, joita Venäjä käyttää useilla konfliktialueilla omien etujensa ajajana/ valvojana, mutta mikä tärkeintä, kaikissa tapauksissa miehitetyssä Itä-Ukrainassa operoivat joukot ovat alisteisia Venäjän asevoimien palveluksessa oleville komentajille.

Venäjän yksityisistä palkkasotilaita tarjoavista yrityksistä ja organisaatioista Itä-Ukrainan sotaan ovat osallistuneet muun muassa PMC Wagner, Cossacks, RSB-Group ja Slav Corps. (1)

Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan, Donbasin, alueen joukot on jaettu kahteen armeijakuntaan – 1. armeijakuntaan, joka operoi pääasiassa miehitetyn Donetskin alueella ja 2. armeijakuntaan, jonka pääasiallisin operointialue on miehitetyn Luhanskin alue.

Poimitaan kirjoituksesta vielä  1. ja 2. armeijakunnan yhteisvahvuus ja käytössä oleva, miehitettyyn Itä-Ukrainaan sijoitettu, kalusto.

	lukumäärä
kokonaisvahvuus	35350
taistelupanssarivaunut	481
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajon.	914
tykistö ja kranaatinheittimet	708
raketinheittimet	202
ilmatorjunta-aseistus/ -järjestelmät	680+

Ilmatorjunta-aseistusta lukuun ottamatta lukumäärät ovat tämän vuoden alkupuolelta.

Venäläisten merkittävimmät varikko- ja tukikohta-alueet miehitetyssä Itä-Ukrainassa 

Kirjoitussarjan toisessa osassa kävin läpi Venäjän asevoimien ja sen varustamien proxy-joukkojen merkittävimmät varikko- ja tukikohta-alueet Itä-Ukrainassa sekä Venäjän puolella rajaa, josta huomioin tarkemmin Russkojen ammusvarikon ja Kuzminkan sekä Kadamovskyin harjoitusalueet, ja Kamensk-Šahtinskin alueen, jossa sijaitsee merkittäviä varikkoja sekä Venäjän asevoimien 91. reservin asevarikko/-varasto kaupungin eteläpuolella.

Kamensk-Šahtinskin luoteispuolella sijaitsevan Filippenkovin kylän lähellä, sijaitsee huolto- ja ammusvarikkoalue ja harjoittelualue, joka on ollut käytössä jo ennen sotaa, mutta heinä-elokuussa 2014, ennen Venäjän asevoimiin kuuluvien yhtymien offensiivia Itä-Ukrainaan, aluetta ryhdyttiin laajentamaan huomattavasti. Loppukesän 2014 jälkeen alue on ollut aktiivisessa käytössä, alueelle on sijoitettuna sotaa edeltävään aikaan verrattuna enemmän erilaista materiaalia sekä kalustoa.

Venäläisjoukkojen tukikohtia Venäjällä sekä miehitetyssä Itä-Ukrainassa.

Donin operatiivinen ryhmä Ukrainan rajalla

Kirjoitussarjan kolmannessa osassa kiinnitin erityishuomiota Venäjän asevoimien yksiköihin ja yhtymiin Ukrainan rajalla, pääasiassa Rostovin alueelle tukeutuvaan Donin operatiiviseen ryhmään, sekä silmäyksenomaisesti joukkoihin, joita Venäjä on sijoittanut sen ja Ukrainan väliselle rajaosuudelle Harkovan ja Sumyn alueilla sekä pohjoisempana Tšernihivin alueeseen rajoittuvalla rajaosuudella. Kirjoituksessani en myöskään unohtanut Venäjän miehittämän Krimin niemimaan militarisointia. Kirjoituksen pääpaino oli kuitenkin kaakossa, Donbasiin rajoittuvalla alueella sekä etelässä, miehitetyllä Krimin niemimaalla.

Donin operatiivinen ryhmä.

Venäjän maavoimien joukko-osastot Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on Simferopolissa. Loppuvuodesta 2018 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7500 miestä. Armeijakuntaa vahvistetaan par’ aikaa, tämän vuoden (v. 2020) kuluessa sen vahvuuden arvioidaan nousevan yli 10 000 sotilaaseen.

Venäjän maavoimien ohella miehitetyltä niemimaalta operoi Venäjän Mustanmeren laivasto sekä Venäjän ilmavoimat, joten niemimaalle sijoitettujen venäläisjoukkojen kokonaisvahvuus – ilman Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:tä ja muiden turvallisuuselinten joukkoja – nousee yli 33 000 sotilaaseen. Venäjän asevoimien ja FSB:n sekä muiden turvallisuuselinten joukkoja niemimaalla tukee ns. Krimin aluepuolustusjoukot, joiden toiminta on usein puolirikollista ja joita Venäjä on käyttänyt miehitystä vastustavien kansanjoukkojen terrorisointiin koko miehityksen ajan helmi-maaliskuuta 2014 lähtien.

Venäjän miehitysarmeija Krimillä.

Modernia venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa 

Kirjoitussarja päättyi lyhyeseen katsaukseen, jossa nostin esille eräitä, niistä kymmenistä moderneista asejärjestelmistä, joita alueella on havaittu ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden tai avoimia lähteitä tutkivien kansalaisaktivistien/-ryhmien toimesta. Tässä tapauksessa kyseeseen tulivat sellaiset asejärjestelmät, joita Venäjä ei ole myynyt Ukrainalle, useita asejärjestelmiä tai muuta kalustoa ei ollut toimitettu ennen sotaa Venäjän rajojen ulkopuolelle.

Venäläistä panssarikalustoa Sanzharovkassa, Itä-Ukrainassa, helmikuu 2015. (2)

Sota Ukrainassa on toiminut Venäjälle taktiikan ohella eräiden asejärjestelmien ja muun kaluston, kuten elektronisen sodankäynnin järjestelmien, ”koelaboratoriona”. Ukrainassa Venäjä on testannut ja kehittänyt tiedustelulennokkien ja tykistön (epäsuorantulen) yhteistyötä runsaasti. Tiedustelulennokkeja on käytetty tulenosoituksen ohella runsaasti tiedusteluun sekä elektroniseen sodankäyntiin ja häirintään, josta osa on sotilaisiin ja siviileihin kohdennettua psykologista häirintää ja vaikuttamista. (3)

Tiedustelulennokkisotaa Itä-Ukrainassa tänä keväänä

Venäjän asevoimat on käyttänyt Ukrainan sodassa tiedustelulennokkeja hyvin aktiivisesti sodan ensihetkistä lukien, alkuvaiheessa tiedustelulennokeilta operoitiin pääasiassa Venäjän omalta maaperältä. Ukrainan itäosissa sotivat, Venäjän varustamat joukot, turvautuivat keväällä ja alkukesästä 2014 pääasiassa siviilikäyttöön tarkoitettuihin nelikoptereihin. Ukrainalaisjoukkojen onnistui pudottaa moderni, vain Venäjän asevoimilla käytössä ollut tiedustelulennokki, toukokuussa 2014 – kyseessä oli Orlan-10 tiedustelulennokki, joka tuolloin kuului moderneimpiin Venäjän asevoimilla käytössä oleviin tiedustelulennokkeihin. Kyseisen tiedustelulennokin pudottamista voidaan pitää sikäli huomionarvoisena, että samalla se oli selkeä todiste siitä, että Venäjä tuki jo tuolloin Ukrainan hallintoa vastaan taistelevia joukkoja – kyse oli muustakin ”kivääriavusta”.

Viime kesään (v. 2019) mennessä ukrainalaisjoukot tai vapaaehtoiset olivat tunnistaneet havaintojen tai pudotettujen tiedustelulennokkien perusteella yhdeksän erilaista modernia tiedustelulennokkimallia, joilla venäläisjoukot alueella operoivat. Joukossa on Israelista ostettuja IAI Searcher II:een pohjautuvia Forpost tiedustelulennokkeja, jotka sodan syttyessä olivat Venäjän käytössä olevista tiedustelulennokeista moderneimpia, toista ääripäätä edustivat minikokoiset Granat-1 tiedustelulennokit. Tästä voimmekin siirtyä tähän kevääseen.

Huhtikuun 5. päivä Ukrainan maavoimiin kuuluvan yksikön sotilaat pudottivat venäläisen ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin Svitlodarskin alueella, lähellä miehitettyä Horlivkaa. (4)

Kuvat yllä: 5. huhtikuuta pudotettu ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokki.

”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokki pohjautuu israelilaiseen IAI:n Bird Eye 400 tiedustelulennokkiin, jota Venäjä valmistaa lisenssillä. Lisenssisopimus Israelin ja Venäjän välillä solmittiin v. 2012. ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokkeja Venäjällä valmistaa Jekaterinburgissa sijaitseva OJSC Urals Civil Aviation Plant (ven. Уральский завод гражданской авиации).

Ukrainan sodan aikana Venäjä on menettänyt kolme ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokkia, joista yhden Harkovan alueella ja kaksi alas ammuttuna Donbasissa sotatoimialueella:

- 24. heinäkuuta 2014 ukrainalaiset rajavartijat löysivät pudonneen ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin Ukrainan maaperältä, Harkovan alueella kahden kilometrin päässä maiden välisestä rajasta.

- 22. heinäkuuta 2015 ukrainalaiset rajavartijat pudottivat ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin Luhanskin alueella 1,5 kilometrin päässä maiden välisestä rajasta. Alueelta, jolla rajavartijat pudottivat tiedustelulennokin, oli 25 kilometriä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille, joten lennokin kantama huomioiden, se oli saapunut Ukrainan ilmatilaan suoraan Venäjältä.

- tämän vuoden huhtikuun 5. päivä Ukrainan maavoimiin kuuluvat joukot pudottivat Svitlodarskin alueella ”Zastava” Bird Eye 400 mini- tiedustelulennokin.

IAI:n julkaisemien tietojen mukaan Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin paino on 4,1 kiloa, siihen voidaan asentaa lastia 1,2 kiloa. Tiedustelulennokin siipien kärkiväli on 2,2, metriä ja lennokin pituus on 0,8 metriä. Lennokin lentoaika on 80 minuuttia ja kantama 15 kilometriä, max. lentokorkeus 305 metriä. 

Bird Eye 400 on aseistamaton tiedustelu-, etsintä- ja valvonta sekä tulenosoituskäyttöön suunniteltu lennokki.

Järjestelmä on operoitavissa kenttäolosuhteissa kahdella miehellä. Kahdentoista Venäjän asevoimien yksikön tiedetään käyttävän ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokkia, ukrainalainen InformNapalm on OSINT-tietojen perusteella havainnut näistä yksiköistä kahdeksan osallistuneen säännöllisesti sotaan Ukrainan maaperällä. Suomen kannalta kiinnostavat ovat Petsamoon sijoitettu Pohjoisen laivaston alainen sotilasyksikkö nro. 08275 (200. mekanisoitu prikaati) ja Viipurin eteläpuolelle Kamenkaan sijoitettu sotilasyksikkö nro. 02511 (kaartin 138. erillinen mekanisoitu prikaati), jotka kumpikin on varustettu ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokeilla. (5)

"Zastava" Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokilla operoiva taistelijapari.

Tämän vuoden maaliskuun aikana ukrainalaisjoukot rekisteröivät yli 30 havaintoa vihollisen tiedustelulennokeista, pudotetun ”Zastava” Bird Eye 400 mini-tiedustelulennokin ohella sotatoimialueella on havaittu Orlan-10 tiedustelulennokkeja sekä Venäjän proxy-joukkojen ja ns. aluepuolustusjoukkojen käyttämiä nelikoptereita, yleinen malli on kiinalainen DJI Phantom 4 nelikopteri (quadcopter), joita käytetään tiedustelun ohella myös ilmasta suoritettaviin iskuihin.  Venäjän proxy-joukot sekä ns. aluepuolustusjoukot ovat käyttäneet kustomoituja nelikoptereita iskuihin sotilas- tai siviilikohteita vastaan jo useamman vuoden ajan. Kustomoitu nelikopteri kuljettaa usein joko kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatin tai käsikranaatin tai muun pienitehoisen räjähteen, joka kuljetetaan nelikopterilla kohteen yläpuolelle, jossa se pudotetaan kohteeseen.

Ukrainalaisen 93. Khlodnyi Yar prikaatin pudottama kustomoitu nelikopteri. (6)

Viime aikoina Venäjän proxy-joukot ovat tehneet nelikoptereilla useamman ”ilmaiskun”. Huhtikuun 7. päivä Krasnohorivkan lähellä, miehitetyn Donetskin länsipuolella, Ukrainan asevoimien asemia tulitettiin myös nelikopterista pudotetulla 30 mm kranaattikonekiväärin VOG-17 kranaatilla/ kranaateilla.

Alueella oli samaan aikaan vierailulla televisioryhmä Ukrainan asevoimien vieraana. Nelikopterista pudotettu 30 mm VOG-17 kranaatti räjähti lähellä yhtä televisioryhmän ajoneuvoa, vaurioittaen henkilöauton sivuikkunaa sekä kylkeä. Vieraina olleet median edustajat eivät vammautuneet iskussa, kuten eivät Ukrainan asevoimien sotilaat tai Ukrainan JFO:n esikunnan mediavastaavat.

Maaliskuun alkupuolella Venäjän proxy-joukot pudottivat nelikopterilla kaksi 30 mm kranaattikonekiväärin VOG-17 kranaattia Ukrainan maavoimien 10. erillisen vuoristojääkäriprikaatin käytössä olleen evakuointiambulanssin päälle Talakivkan lähellä, Mariupolin koillispuolella. Ambulanssi kärsi lieviä vaurioita, onneksi kukaan ei loukkaantunut hyökkäyksessä.

Hyökkäyksen kohteeksi joutunut ukrainalainen evakuointiambulanssi, kuva @pressjfo.news.

Venäläisjoukkojen hyökkäykset ambulansseja tai lääkintähenkilöstöä vastaan ilmasta tai maasta käsin ovat toistuvia, käytännössä kyse on jatkuvasta ja usein tahallisesta sodankäynnin sääntöjen rikkomisesta eli sotarikoksista. Näiden hyökkäysten seurauksena useita lääkintämiehiä ja sotilaslääkäreitä, evakuoitavista puhumattakaan, on kuollut ja haavoittunut käynnissä olevan sodan aikana. Viimeisin menehtynyt on ukrainalainen lääkintäkersantti Klavdia Sytnik, joka kaatui vihollisen kranaattitulessa 1. helmikuuta 2020, hänen ollessa toimittamassa lääkintämateriaalia ukrainalaisjoukoille etulinjaan.

Marko 

1. https://informnapalm.org/en/russian-private-military-companies-as-licensed-tool-of-terror/ 

2. https://twitter.com/askai707/status/1227596346770755584?s=20 

3. https://medium.com/dfrlab/electronic-warfare-by-drone-and-sms-7fec6aa7d696 

4. https://informnapalm.org/ua/rf-na-donbasi-vtratyla-suchasnyi-bpla-zastava/ 

5. http://lugansk-news.com/tag/bird-eye-400/ 

6. https://www.facebook.com/watch/?ref=external&v=334032050527874 

Käytetty toistuvasti hyödyksi @liveuamap’in ja @askai707’n Twitter-tilien sekä @pressjfo.news’in Facebook-tilin julkaisemia tietoja.

Huom. neljä ensimmäistä väliotsikkoa toimivat linkkeinä blogeihin.