Havaintoja Helsingin oikeustalolta (13. kesäkuuta 2018)

Tänään alkoi oikeudenkäynti Johan Bäckmania ja MV-lehden perustanutta Ilja Janitskinia vastaan Helsingin käräjäoikeudessa, koska pääsy saliin oli rajattu – vain 12 sivullista katsojaa – tämä kirjoitus ei pidä minkään sortin paljastuksia tämänpäiväisestä istunnosta.

Kolmas syytetty, syyttäjän mukaan MV-lehden keskustelufoorumin ylläpitäjänä ja Ilja Janitskinin sijaisena toiminut, Tuominen ei saapunut tänään oikeuteen. (1)

Uskoisin, että blogini lukijoilla on tiedossa nostetut syytteet, joten kertaan tämän puolen vain hyvin lyhyesti. Johan Bäckmania vastaan on nostettu syyte Ylen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja kunnianloukkauksesta, (2) Ilja Janitskinia vastaan on nostettu syyte muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – tänään alkaneen oikeudenkäynnin yhteydessä käsitellään kaikkiaan parisenkymmentä syytettä, keskiviikkona käsiteltiin nimenomaan toimittaja Aroon liittyviä syytteitä.

Kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen mukaan ”Näistä Jessikka Aroon kohdistunut kokonaisuus on mittasuhteiltaan omassa luokassaan” ja ”Hän on työssään kirjoittamiensa artikkelien vuoksi joutunut ensin Bäckmanin ja sitten MV-lehden maalitauluksi. Sitten on alkanut organisoitu kampanja, jossa Aron kohtelu on ollut suomalaisessa mittakaavassa aika ainutlaatuista.” (3)

Johan Bäckman matkalla saliin 510.

Kolmanteen syytettyyn Tuomiseen on myös liitetty epäilys toimimisesta MV-lehden T2 nimimerkin takana, haastehakemuksen mukaan henkilötodistelussa todistajana toimii Mario Argenta, kahtiajakautuneen Suomi Ensin ry:n puheenjohtaja. Johtivatko Suomi Ensin ry:n sisäiset erimielisyydet Marco de Witin ja Mario Argentan välillä ensin yhdistyksen hajoamiseen ja tämän jälkeen Argentan suorittamaan ilmiantoon? Oikeudenkäynti antanee vastauksen tähän kysymykseen.

Kuva via @Dimmu141. (4)

Yllä olevasta kuvasta lainauksena:

”…toimittaja-nimimerkkien käyttötapa (1 henkilö / nimimerkki)” paljastaa sen, että henkilöä kohden oli yksi nimimerkki. MV-lehden toimintaa pidemmän aikaa seuranneet ovat pohtineet ja arvuutelleet näiden toimittajanimimerkkien taustalla piileviä henkilöitä. En nyt ryhdy spekuloimaan mahdollisilla nimillä, ehkäpä oikeudenkäynnin myötä saamme pitäviä todisteita muidenkin toimittajanimimerkkien taustalla piilevistä todellisista henkilöistä. Nimimerkeistä T9 on arvuuteltu useammankin kerran, nimimerkillä julkaistujen kirjoitusten vertaaminen muihin täsmälleen vastaaviin kirjoituksiin on rajannut vaihtoehdot pieneen joukkoon henkilöitä.

En voi kieltää sitä, ettenkö olisi ollut tänään enemmän kuin mielelläni istuntosalissa 510 seuraamassa käynnissä ollutta, kovakurista, istuntoa. Voin kuitenkin lohduttautua sillä ajatuksella, että minun ohella moni muu jäi mustien ovien karmeja kolisuttelemaan pääsemättä seuraamaan – tätä merkittävää – oikeudenkäyntiä intiimimmin. Väistämättä tulin kuulleeksi tunteenpurkauksia, joissa ”suvakkimediaa” syytettiin myös siitä, että oikeutta käydään niinkin pienessä salissa. Tällaiset tunteenpurkaukset yhdistettynä oikeustalon ulkopuolella lausuttuihin, varsin koviin iskulauseisiin, ennakoivat sitä, että Janitskinin vähälukuinen kannattajajoukko tulee jatkamaan toimintaa tulevien päivien aikana, mutta myös oikeudenkäynnin jälkeen.

Mikäli – tai kun – tuomioita jaetaan, en pidä ihmeenä sitä, etteikö oikeuslaitosta ryhdytä syyttämään korruptoituneeksi, merkkejä tästä riippui ilmassa Helsingin oikeustalon edustalla oikeudenkäynnin aikaisen Janitskinin tukimielenosoituksen iskulauseita kuunnellessani:

”Sananvapaudenkupan raiskaama oikeuslaitos” – oikeuslaitos sana toki korjattiin hyvin pian ”vääryyslaitokseksi”.

Vaikka suhtaudunkin tähän porukkaan vakavasti, olin tänään enemmän kuin tyytyväinen nähdessäni Ilja Janitskinin tukimielenosoitukseen kerääntyneen, laskujeni mukaan reilut 30 kannattajaa, joista osan rooli oli hyvin epämääräinen – saattoivat olla kaltaisiani tarkkailijoita.

Ei tällä joukolla vielä katuja vallata.

Uhontäyteisten puheiden perusteella olisi helppoa kuvitella taustalla olevan laajemminkin väkeä, tämän päivä – MV-mediassa esitetyistä toiveista huolimatta – näytti osoittavan sen, että paikalle ei suuren suurta joukkoa kannattajia ja tukijoita saatu. Taisipa joidenkin mielestä olla vielä liian varhainen hetki päivästä, että olisi pitänyt iltapäivällä istunto aloittaa, mikä on varsin outo vaatimus huomioiden käsillä olevan asian ja aineiston kokonaismäärän.

Havaintojeni perusteella paikalta jaettiin useampaa striimiä. MV-medialla oli omansa, Pertti Nykänen jakoi liikkuvaa kuvaa VKontakteen – näin asian ymmärsin. Puhumassakin käynyt Panu Huuhtanen jakoi niin ikää livestriimiä etc. Oma asiansa on sitten se kuinka suuri yleisö näillä livelähetyksillä todellisuudessa on. Viime viikolla MV-median Livestriimissä Korhonen ja Johan Bäckman jutustelivat tuttavallisesti, kyseistä lähetystä katsoi parhaimmillaan noin 800 silmäparia – arkiaamuna lukumäärä on todennäköisesti olennaisesti vähäisempi, uskaltaisin myös väittää, että yhdet ja samat henkilöt seuraavat useampaa striimiä, mikä sekin vääristää lukemia.

Pidetyissä puheissa kohdistettiin hyvin voimakasta kritiikkiä ns. ei-kansallismielisiä puolueita kohtaan, jotka mahdollistivat vuoden 2015 pakolaiskriisin synnyn, puheiden pitäjien mukaan:

”kokoomuksen kannattajilla ei ole varaa arvostella mitään”

”suvakkipuolueita äänestäneillä ei ole oikeutta valittaa”

Sen sijaan

”vain kansallismielisiä äänestämällä on oikeus valittaa”

Josta päästään seuraavaan eli näihin ”kansallismielisiin puolueisiin”, joista Reformin riveissä seisoo Panu Huuhtanen. Kannattajakortteja kerää puolueeksi tähtäävä Suomen Kansa Ensin ry. Suomen Kansa Ensin ry:n puheenjohtajana on entinen Suomi Ensin -vaikuttaja – Donetskissa propagandamatkalla käynyt ja Janus Putkosta haastatellut – Marco de Wit. (5) Yhdistyksen aktiivit keräsivät nimiä kannattajakortteihin myös Puolustusvoimien juhlaviikon aikana Helsingissä, Kaivopuistossa aika näytti kuluvan enemmän keskinäiseen jutusteluun kuin toimintaan – hyvä niin. Mitä vähemmän nimiä sen parempi.

Eilen nimiä kerättiin myös Kansan yhtenäisyys ry:n kannattajakortteihin. Tämän ”kansallismielisen yhdistyksen” ja puolueprojektin taustalla on kansallissosialistinen Vastarintaliike. (6) Eli nimi tähän korttiin tarkoittaa samalla nimeä (ja välillistä tukea) kansallissosialistiselle Vastarintaliikkeelle ts. uusnatseille.

Vastarintaliikkeestä on hyvä huomioida sen monikansallisuus:

”Pohjoismainen Vastarintaliike toimii Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vastarintaliike tunnustaa kansallissosialistisen maailmankatsomuksen.” (7)

Kuin myös seuraava uutinen vuodelta 2015:

”Most importantly, however, the Swedish report on the meeting states that, during its visit to Sweden, the Russian delegation has donated money to the Swedish fascists as a contribution to the building of a political party on the basis of the "Nordic Resistance". The information about the donation has been confirmed by the RID itself. The amount of the donation remains has not been disclosed.” (8)

Nordic Resistance Movement eli Pohjoismainen Vastarintaliike, onko tämä juuri sellainen ”kansallismielinen” puoluehanke, jolle haluat osoittaa tukesi? Ja kun tarkastellaan näitä muitakin ”kansallismielisiä” uusia puoluehankkeita (esim. Reformi, Suomen Kansa Ensin) niin niiden taustat herättävät runsaasti kysymyksiä todellisista tarkoitusperistä kuin myös halusta ajaa Suomen asiaa – kertoa Suomen tarinaa? Onko Suomen tarina ”etnonationalismin” sävyttämä, sana jota viljeltiin eilen mielenosoituksessa. Todennäköisesti saamelaisillakin olisi sanansa sanottavana puheissa esitettyyn väitteeseen suomalaisten ”olemisesta alkuperäiskansa täällä” – kovin on lavea määritelmä alkuperäiskansalle tämä tällainen, jota mielenosoituksessa käytettiin.

Tässä yhteydessä jätän tarkoituksellisesti huomioimatta sen tarkemmin Jussi Halla-ahon kipparoiman perussuomalaiset, joka puolueena mainittiin hyväksyvästi eilisissä puheissa.

Eilinen näytelmä oli näkemältäni osin koko lailla irvokasta teatteria ”Free Ilja” -iskulauseineen, jollainen tänä päivänä tuntuu halvalta markkinointikikalta, kun maailmalla on poliittisia vankeja, joita oikeasti vainotaan ja joiden eteen onkin syytä tehdä työtä, jotta heidät saadaan vapautettua. Yksistään Venäjällä, jonka riveissä Johan Bäckmankin seisoo, on yli 150 poliittista vankia, joukossa näytösoikeudenkäynneissä tuomittuja ukrainalaisia – kuten elokuvaohjaaja Oleg Sentsov, krimiläinen maanviljelijä Volodymyr Balukh.

* * *

Eilisen tapahtumista mietitytti myös lyhyt episodi salin 510 ulkopuolella. Median edustajien kuvatessa sohvalla istunutta Johan Bäckmania, minäkin kävelin hiukan lähemmäs ottamaan muutamia kuvia ”kohudosentista”. Bäckman pyrki olemaan kiinnittämättä huomiota kuvaajiin, sitten hän nosti katseensa – katsoi minuun hetken kysyen ”Oletko sinä Marko”. Nyökkäsin hyväksyvästi, koska sinä hetkenä moisen kieltäminen olisi ollut – hmmm – silkkaa idiotismia. Se olisi kääntynyt minua vastaan. Bäckman nousi, asteli luokseni vaihtaen muutaman sanan kanssani. Hän tuumasi lukevansa blogiani, tiedustelipa siinä mistä nimi ”Vartiopaikalla” tulee. Vastaukseni jäi siinä kameroiden räiskeessä hiukan vajavaiseksi, joten vastataan tässä loppuun. Aloittaessani oman blogin, tiedustelin twitterissä soveliaita nimiä – sain joitain ehdotuksia, joukossa ”vartiopaikka”, josta blogini nimi muovautui. Vartiopaikkahan se on, vartiopaikka idän ja lännen välillä Ukrainan aroilla. Mikä tämän huomionosoituksen tarkoitus oli? Psykologiaa, testi, vaiko jotain muuta… Pohdinnat pidän omana tietonani, kyseisen sananvaihdon aikana halusin olla paljastamatta tunteitani.

Marko

1. https://yle.fi/uutiset/3-10251282 

2. https://yle.fi/uutiset/3-10133892 

3. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005717334.html 

4. https://twitter.com/Dimmu141/status/1006817595687915521 

5. https://suomenkansaensin.fi/puoluehallitus/ 

6. https://www.vastarinta.com/uusi-puoluehanke-tiedottaa/ 

7. https://www.vastarinta.com/vastarintaliike/ 

8. http://anton-shekhovtsov.blogspot.com/2015/09/russian-fascist-militants-give-money-to.html

(Huom. blogi kirjoitettu 13.6.2018 - julkaistu 14.6.2018).