perjantai 9. maaliskuuta 2018

Venäjän asevoimien tukikohtia Itä-Ukrainassa

Tämän vuoden helmikuun loppupuolella kirjoitin koosteen Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa (1), jossa kävin lyhyelti läpi sellaista Itä-Ukrainassa dokumentoitua kalustoa, jota ei ole koskaan myyty tai toimitettu Ukrainalle, mutta jota sotatoimialueella esiintyi – monissa tapauksissa – hyvin säännöllisesti. Kyseisestä aiheesta on kirjoitettu lukematon joukko oivallisia artikkeleja esim. Bellingcatin ja InformNapalmin sekä monen muun tahon toimesta, joten omassa kirjoituksessani en käynyt seikkaperäisesti läpi jokaista sellaista asejärjestelmää, jota on havaittu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla käynnissä olevan sodan kuluessa. Sen sijaan nostin esille eräitä merkittävässä roolissa olevia asejärjestelmiä ja muuta sotatoimissa tarvittavaa varustusta, kuten elektronisen sodankäynnin välineitä.

Tässä kirjoituksessa pääpainona on miehitettyyn Itä-Ukrainaan perustetut – Venäjän asevoimien käyttämät – merkittävimmät tukikohdat. Itä-Ukrainan ”kansantasavaltojen” alueella on suuri joukko erikokoisia tukikohtia, joita Venäjän asevoimien ja sisäministeriön sekä muiden valtiohallinnon organisaatioiden joukot käyttävät säännöllisesti. Niiden lisäksi alueella kuin myös Venäjän puolella rajan tuntumassa on useita harjoitusalueita, joilla sotatoimialueella operoivat joukot käyvät säännönmukaisesti harjoittelemassa. Venäjältä tulee näiden ”kansantasavaltojen” alueelle joukkoja harjoittelemaan näille alueille, jollaisia on esim. Luhanskin ”kansantasavallan” alueella Luhanskin etelä ja kaakkoispuolella, harjoituksen päätyttyä joukot palaavat takaisin Venäjälle – osan vastaavasti jäädessä miehitetyille alueille rotaation myötä.

Seuraavaksi satelliittikuva, johon merkitty eräitä ”kansantasavaltojen” alueilla sijaitsevia merkittävimpiä tukikohta-alueita, joille myös Venäjän asevoimien joukkoja tukeutuu.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sijaitsevia venäläisten käyttämiä tukikohtia.

















Yllä olevaan satelliittikuvaan on merkitty eräitä merkittävimmistä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille rakennetuista pysyväluonteisista tukikohdista ja varikkoalueista, sellaisia jotka ovat merkittävässä roolissa Venäjän suorittaessa alueen joukkojen rotaatiota.

Edellä mainittujen tukikohtien lisäksi olen merkinnyt satelliittikuvaan eräitä muita alueelle venäläisten toimesta perustettuja tukikohtia, kuten Donetskissa ul. Baumana 11 alueella sijaitsevan varasto- ja varikkoalueen (2), jolla on huollettu alueelle sijoitettujen Venäjän asevoimien yksiköiden kalustoa. Huomioitavia paikkoja ovat myös Expo Donbass messukeskus Donbass Areenan pohjoispuolella, jossa sijaitsee esikuntia ja jota käytetään myös panssarikaluston varikkona. Donetskin keskustan tuntumassa ul. Kuibysheva 29 sijaitsee muun muassa Oplot prikaatin esikunta, alueen rakennukset toimivat usein väliaikaismajoituksena Donetskin alueelle sijoitettaville sotilaille ja palkkasotilaille.

Seuraavaksi lyhyin maininnoin nämä Itä-Ukrainan merkittävimmät tukikohdat ja varikkoalueet, jotka ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa joukkojen rotaatiossa sekä kouluttamisessa.

Torez



Torezin tukikohdan pysyvien rakennusten rakentaminen on alkanut kevään 2016 jälkeen, heinäkuussa 2016 ensimmäiset pysyvät rakennukset oli jo pystytetty alueelle. Tätä ennen alueella toimi tukikohta, jonka joukot oli majoitettu telttoihin tms. ei-pysyviin rakennuksiin.

Buhaivka 



















Buhaivkan aluetta venäläisjoukot ryhtyivät käyttämään pysyvämmin heinäkuussa 2015, mutta jo ennen tätä joukot hyödynsivät aluetta, jossa toimi varikkoja ja huoltoa.

Myrne























Alueella sijainneita rakennuksia on ryhdytty käyttämään tukikohtana syksyn 2015 ja kevään 2016 välillä. Huhtikuussa 2016 otetuissa satelliittikuvissa alueella näkyy jo merkittävää toimintaa, syksyllä 2015 alueella ei ole merkittävää sotilaallista toimintaa. Reilut kolme kilometriä Myrnen tukikohdasta kaakkoon Azarivkan alueella – metsikössä – on havaittu sotilaallista toimintaa, mahdollinen harjoittelualue, jossa helipad?

Miusynsk


















Alueen rakentaminen alkoi keväällä 2015, kyseisen vuoden huhtikuussa alueelle oli pystytetty ensimmäiset teltat ja tuotu ensimmäisiä varustekontteja. Loppukesästä 2016 tukikohta oli saavuttanut nykyisen laajuutensa.

Petrivske























Petrivsken alueen tukikohta/varikko toimii kahden vanhan kolhoosin (?) alueella. Alueen rakennukset on todennäköisesti otettu venäläisjoukkojen haltuun maalis-huhtikuussa 2016, jolloin rakennusten tuntumassa näkyy ensimmäisiä kertoja yksittäisiä sotilasajoneuvoja – viikkoa eteenpäin alueella on kymmeniä sotilasajoneuvoja.

Svobodne





















Satelliittikuvien perusteella voi päätellä, että Svobodnen alueella ensimmäiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2015. Tällä hetkellä aluetta käytetään etenkin ammunnan harjoitteluun erilaisilla asejärjestelmillä.

Markyne

















Lokakuun 2015 lopun ja maaliskuun 2016 välillä Markynen kylästä vajaat kolme kilometriä länteen tien varteen puurivistön suojiin on rakennettu pari hallia erilaisten linnoitteiden ja tuliasemien lisäksi. Todennäköisesti tätäkin aluetta käytetään ammunnan harjoitteluun. Tiestä ja halleista pohjoiseen avautuu pari kilometriä pitkä yhtenäinen peltoaukea, jolla näyttää olevan runsaasti erilaisia kranaattikuoppia tms.


Merkittäviä joukkojen harjoitusalueita löytyy etenkin Luhanskin ”kansantasavallan” keski- ja eteläosista Buhaivka – Lutuhynen sekä Kruhlykin alueelta edellisten eteläpuolelta.

* * *

On kuitenkin syytä muistaa, että huomattava osa kalustosta on sijoitettu demarkaatiolinjan tuntumaan vastoin Minsk II-sopimusta, osa asutetuille alueille, kuten alla olevan ETYJ:n monitorointimission helmikuussa 2018 julkaiseman ilmakuvan perusteella voi havaita.

Kuvassa 7 x 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää Makiivkassa Donetskin itäpuolella.





















Venäjällä Ukrainan rajan tuntumassa

Venäjän puolella Ukrainan rajan tuntumassa on lukuisia joukkojen kokoama-alueita, vielä lokakuussa 2015 Kuzminkassa toimi harjoittelualue, jolla ei merkittävää rakennustoimintaa ollut, samaisen vuoden joulukuussa rakennustyöt ovat jo alkaneet ja elokuussa 2016 muutokset ovat merkittävät. Viime syksynä tukikohtakompleksi levittäytyi jo useamman kilometrin matkalle.

Kuzminka kesäkuussa 2016.





















Kuzminkaan ja muihin Asovanmeren pohjoisrannikon tukikohtiin Venäjä siirtää joukkoja muun muassa rautateitse Taganrogista pohjoiseen lähtevää raidelinjaa myöten. Pokrovskojea kuin myös Matveev-Kurgania (kuva) käytetään joukkojen lastaukseen/purkuun. Kyseistä raidelinjaa myöten kulkee joukkoja aina Ukrainaan saakka Avilo-Uspenkan kautta. Säännöllinen raideliikenne Itä-Ukrainan miehitetyille alueille kulkee myös Gukovon kautta, josta on raideyhteys miehitettyjen alueiden merkittävään raidesolmukohtaan Debaltsevoon.

Liikenneyhteyksien solmukohtana Kamensk-Shahtinskia on käytetty joukkojen siirrossa Luhanskin ”kansantasavallan” alueelle, niinpä kaupungin keskustan tuntumaan on varastoitu suuria määriä Venäjän asevoimien kalustoa ja varustusta. Kaupungin eteläpuolella sijaitsee tukikohta, jonne on sijoitettu yksikkö No. 48670.

Kamensk-Shahtinski, Venäjä - syyskuu 2016.























Muistutan vielä loppuun, että katsaus ei millään muotoa ole täydellinen, siinä ei ole käyty seikkaperäisesti läpi kaikkia Itä-Ukrainan miehitetyille alueille venäläisjoukkojen toimesta rakennettuja pysyviä tai pysyväisluonteisia tukikohtia. Sama pätee myös Venäjän maaperällä oleviin tukikohtiin. Tämän vuosikymmenen puolella Venäjä on uudelleen rakentanut useita alueellaan sijaitsevia tukikohtia, sodan syttymisen jälkeen Venäjän ja Ukrainan välisen rajan tuntumaan on rakennettu täysin uusia tukikohtia ja alueella sijaitsevien Venäjän asevoimien joukkojen määrää ja joukko-osastojen vahvuutta on kasvatettu. Blogeissani Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa ja Kilpajuoksu aikaa vastaan käyn läpi Venäjän länsiosiin – ja Ukrainan rajan tuntumaan – sijoitettuja joukko-osastoja. (4 ja 5)


Tässä kirjoituksessa on hyödynnetty suurta joukkoa sellaista lähdeaineistoa, jota ei alla olevassa lähdeluettelossa ole mainittu. Näitä hyödynnettyjä lähteitä ovat muun muassa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission @OSCE_SMM -twittertili ja tiedotteet, Atlantic Council'sin Digital Forensic Research Lab’in julkaisut ja @GlasnostGone -twittertili ja hänen youtube-videot sekä muita InformNapalmin julkaisemia tekstejä.


Marko



Satelliittikuvat Google Earthista.























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.