Olen itsekin lukuisia kertoja kirjoittanut arvostelevaan
sävyyn ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoista sekä ETYJ:n
eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön roolista Ukrainassa,
erillisessä blogissa kesäkuussa 2018*. Tässä kirjoituksessa palaan teemaan
muutaman viime aikoja koskevan huomion kautta, toisaalta ymmärtäen ETYJ:n
toimintaa ja tiedostaen sen merkittävyyden, toisaalta sitten kritisoiden
organisaatiota, jota tuntuu vaivaavan sama kyvyttömyys kuin YK:ta ja osin samoista
syistä johtuen. YK:n toimintaa lamaannuttaa turvaneuvosto pysyvine jäsenmaineen
ja niiden veto-oikeuksineen, ETYJ:n asemaa hankaloittaa tällä hetkellä
erityisesti Venäjä, joka kuuluu ETYJ:n jäsenmaihin, jonka myötä sille on
muodostunut Ukrainassa kaksoisrooli, joka on seurausta siitä, että Venäjä on
järjestelmällisesti kiistänyt osallisuutensa Ukrainan sodassa kaikista
todisteista huolimatta.
Venäjä on osallinen ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiossa,
toisin kuin Ukraina, jonka katsotaan olevan sodan aktiivinen osapuoli, samalla Venäjä on kuitenkin sodan osapuoli maan miehittäessä osia Itä-Ukrainaa ja
ollessa sodan aktiivinen – aggressiivinen ja hyökkäävä – osapuoli. Venäjällä on
toki myös rooli Krimin niemimaan miehittäjänä, mutta ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiolla
ei tällä hetkellä ole roolia Krimin niemimaalla. Ymmärtääkseni ETYJ joutui keväällä
ja kesällä 2014 taipumaan melkoisiin kompromisseihin, jotta Venäjä olisi
hyväksynyt organisaation roolin Itä-Ukrainassa tarkkailijana, näiden
kompromissien seurausta on se, että Venäjä on edelleen osallinen ETYJ:n
Ukrainan monitorointimissiossa, mikä luonnollisesti kismittää ukrainalaisia ja
on omiaan heikentämään ETYJ:n luottamusta heidän silmissään. Maaliskuun 22.
päivä julkaistun raportin mukaan ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon kuuluu
tällä hetkellä 39 tarkkailijaa Venäjältä. (1)
Ukrainan sodan aikana alueella on liikkunut myös venäläisiä
yhteysupseereja, jotka ovat luonnollisesti tehneet yhteistyötä myös ETYJ:n
Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden kanssa. Ehkäpä eräs räikeimmistä
esimerkeistä löytyy sodan ensimmäiseltä vuodelta (v. 2014/2015) jolloin Venäjän
maavoimien silloinen apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsov,
liikkui hyvin vapaasti alueella – käytännössä hänen oli mahdollista liikkua
ETYJ:n tarkkailijoita hyödyntäen demarkaatiolinjan eli rintamalinjan molemmin
puolin. Robert McDermottin mukaan on mahdollista, että sotilasoperaatiot
Itä-Ukrainassa talvella 2015 toteutettiin juuri Venäjän maavoimien silloisen apulaiskomentajan,
kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsovin ohjauksessa. Debaltsevessa käytiin
tammi-helmikuussa 2015 ratkaisutaistelut Ukrainan menettäessä lopulta kaupungin
helmikuussa 2015. (2) Ennen Debaltsevea taisteltiin Donetskin kansainvälisen
lentokentän hallinnasta, johon osallistui myös Venäjän asevoimien joukkoja.
Toisaalta se, että Venäjä osallistuu Ukrainan
monitorointimissioon lähettäen tarkkailijoita maahan, mahdollistaa sen soluttaa
myös ETYJ:n organisaatiota. Sotavuosilta löytyy näyttöjä siitä, että Venäjä on
lähettänyt ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon entisiä/ nykyisiä
tiedustelu-upseereita tai valtiollisten turvallisuusorganisaatioiden jäseniä.
Vuonna 2015 ETYJ erotti yhden venäläistarkkailijan, Maxim
Udovitšenkon, joka paljastui GRU:n upseeriksi; kyseessä ei kuitenkaan ollut
ensimmäinen kerta, jolloin venäläisen, ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon
kuuluneen tarkkailijan luotettavuus asetettiin epäilyksenalaiseksi. Jo sodan
ensimmäisen vuoden kuluessa, vuoden 2014 puolella, venäläistarkkailija Vladimir
Likhatšev tunnistettiin Venäjän Ukrainan suurlähetystön työntekijäksi.
Radio Azzatyq’n (Radio Liberty of Kazakhstan)
mukaan ETYJ:n kazakstanilainen, kansallisten vähemmistöjen päävaltuutettuna
toiminut Kairat Abdrakhmanov on työskennellyt 1980-luvulla KGB:lle ja
sen jälkeen Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle. (3) Abdrakhmanov
on värvätty vuosikymmeniä sitten, mutta Venäjän on onnistunut saada tavalla tai
toisella koukkuunsa myös tuoreempia ETYJ:n organisaatiossa työskenteleviä/ työskennelleitä.
Tämän voimme päätellä siitä, että jokunen ETYJ:n tehtävissä työskennellyt on ryhtynyt
Venäjän, Ukrainalta miehittämillään alueilla järjestämien ”vaalien”
”vaalitarkkailijaksi”, esimerkkinä voimme mainita tanskalaisen Lars Borndau
Hollenderin, joka toimi itsenäisenä ”vaalitarkkailijana” Venäjän
miehittämällä Krimin niemimaalla Venäjän presidentinvaalien aikaan,
maaliskuussa 2018. (4) Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita toimia, joilla Venäjä
on yrittänyt heikentää ETYJ:n uskottavuutta. Muusta ETYJ:n uskottavuutta
nakertavasta toiminnasta voidaan poimia esimerkkinä venäläismedioiden ja
vaaliviranomaisten toiminta samaisten presidentinvaalien aikana, jolloin useampi
ns. itsenäinen eli Venäjän kutsuma politisoitunut ”vaalitarkkailija” esiteltiin
ETYJ:n vaalitarkkailijaksi. (5)
Omien havaintojeni mukaan nämä toimet alkoivat Venäjän
suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja venäläisoperaattoreiden muualle
Ukrainaan kevättalvella ja keväällä 2014 kylvämän kaaoksen myötä eli aikana,
jolloin kansainvälinen media – tarinaan uskoen – toisti kertomusta
”separatistisesta” liikehdinnästä todellisena kansanliikkeenä. Tuolloin alkoi
Venäjän ja sen operaattoreiden toimesta Ukrainassa toimivien kansainvälisten
järjestöjen ja organisaatioiden mustamaalaaminen ja propagandan sekä
disinformaation levittäminen. Myös Kansainvälinen Punainen Risti sai
tästä kampanjasta osansa elokuussa 2014 Venäjän lähettäessä 1. ”humanitaarisen
kolonnan” Itä-Ukrainaan antaessa samalla ymmärtää tekevänsä yhteistyötä
Kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että
Venäjä on kohdistanut voimakkaimmat operaatiot juuri ETYJ:iä vastaan – niin
ulkoa kuin myös sisältä käsin ja vain Venäjän oma voimakas rooli organisaatiossa
sekä Ukrainan sodassa estää ETYJ:iä oikeasti puuttumasta Venäjän ja sen
operaattoreiden toimiin. Eräät ETYJ:n jäsenmaat kritisoivat kuitenkin hyvin
voimakkaasti Venäjän toimia niin organisaatiossa kuin myös Ukrainassa, mutta
kritiikkiä merkittävämpiin tekoihin organisaation sisällä ei ole ryhdytty
aiemmin viittaamieni syiden tähden.
Tarkastellessamme Venäjän toimia itse organisaatiossa sekä
sitä kuinka sen joukot ja sen varustamat proxy-joukot kohtelevat ETYJ:n
Ukrainan monitorointimission tarkkailijoita ja käytännössä tuhoavat ETYJ:n
kalustoa Itä-Ukrainan sotatoimialueella (ts. miehitetyillä alueilla), ETYJ:n
viime vuoden puolella tekemä muutos tiedottamisessa ja raportoimisessa on
yllättävä. Vielä viime vuoden (v. 2020) alkupuolella ETYJ:n Ukrainan
monitorointimissio julkaisi harvakseltaan kuva- ja videoaineistoa Ukrainan
maaperältä pyrkien niiden avulla osoittamaan havaintojensa paikkansapitävyyden,
sekä sen, kuinka Itä-Ukrainan miehitetyille alueille (ETYJ:n raporteissaan
käyttämä ilmaus on ”non-government controlled”) virtaa materiaalia
Venäjältä, Venäjän miehittämän rajaosuuden kautta. Viime vuoden kuluessa ETYJ:n
toimintatapa kuitenkin muuttui, eikä kesän jälkeen kuva-aineistoa juurikaan ole
julkaistu, vaikka raporteista löytyy edelleen runsaasti mainintoja
kalustohavainnoista.
Daily Report 94/2021 – Non-government-controlled areas, 22.huhtikuuta 2021: (6)
|
sijainti |
34 Tank (13 T-64, 11 T-72 and ten
probable T-72) 3 Surface-to-air missile system
(9K35, Strela-10) 5 Towed mortar (2S12 Sani, 120mm) |
In a training area near Buhaivka
(37km south-west of Luhansk), where imagery also revealed the presence of 87
armoured combat vehicles, five of which with antiaircraft guns (ZU-23, 23mm)
mounted on top. |
10 Tank (type undetermined) |
In a training area near Myrne
(28km south-west of Luhansk), where imagery also revealed the presence of five
armoured personnel carriers (MT-LB variant), one combat engineering vehicle
(IMR-2), one trench digger (MDK-3) and one armoured recovery vehicle (VT-55). |
23 Tank (21 T-64 and two T-72) |
In a training area near Kruhlyk
(31km south-west of Luhansk), where imagery also revealed the presence of one
armoured recovery vehicle (VT-55). |
16 Tank (nine T-72, six T-64 and
one T-34) 9 Surface-to-air missile system
(six 9K35 Strela-10 and three 9K33 Osa) 4 Towed mortar (2B9 Vasilek, 82mm) |
At an airfield near Peremozhne (19km south of Luhansk). |
Nykyään merkittävin osa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
tarkkailijoiden tai valvontalaitteiden/ -koneiden tallentamasta materiaalista
tulee julki muita reittejä kuin raporttien tai ETYJ:n pitämien lehdistötilaisuuksien
kautta.
Jostain syystä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission on
katsonut paremmaksi olla julkaisematta seuraavia kuvia. Todennäköisesti
kaikista havainnoista löytyy kuitenkin kirjallinen maininta raporteissa, vaikka
kuva-aineistoa ei ole julkaistukaan. Mikäli kirjalliset maininnat
julkaistavasta materiaalista puuttuvat, menettää ETYJ uskottavuutensa.
Kuvasta, jossa 9K33 Osa lyhyenkantaman ilmatorjuntajärjestelmä,
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportissa: Daily Report 189/2020 – Non-government-controlled
areas.
07/08/2020 |
Surface-to-air missile system
(9K33 Osa) |
Near Rodnykove (36km south of
Donetsk) |
Aiempina sotavuosina ETYJ on julkaissut toistuvasti kuva- ja
videomateriaalia Venäjältä, Itä-Ukrainan miehitetyille alueille toimitettavasta
materiaalista, Venäjän miehittämän rajaosuuden kautta. Muutos ETYJ:n
tiedotuspolitiikassa koskee myös tällaisen materiaalin julkaisua. ETYJ:n
Ukrainan monitorointimission julkaisemista raporteista saamme kuitenkin lukea
näistä havainnoista, mikä tarkoittaa sitä, että Venäjältä virtaa edelleen
materiaalia Itä-Ukrainan miehitetyille alueille maan kontrolloiman maarajan yli.
Etenkin päivänvaloa kestämättömät, yöaikaan suoritetut operaatiot, herättävät
epäilyjä, nämä kolonnat koostuvat usein maastoajoneuvoista ja
maastokuorma-autoista (aiemmin ETYJ ilmaisi asian raporteissaan suoremmin,
kutsuen maastoajoneuvoja sotilastyyppisiksi maastoajoneuvoiksi).
Heinäkuun 20. päivä 2020 ETYJ:n pitkänkantaman tiedustelulennokki kuvasi liikennettä maastorajalla Venäjän ja Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden välillä.
Alla havaintoalue sijoitettuna laajempaan satelliittikuvaan,
johon olen upottanut myös osakuvan rajan ylittävästä tiestä. Kyseisessä kohdassa
sijaitsi ennen sotaa maiden välinen rajanylityspaikka. Sodan alkupuolella rajan
ylittävä tie tuhoutui, mutta alueen siirryttyä Venäjän hallintaan rajan
ylittävä tieosuus korjattiin. Havaintojeni perusteella tie on säännöllisessä
käytössä Venäjän toimittaessa reittiä myöten materiaalia sotatoimialueella
oleville joukoilleen. Itä-Ukrainaan sijoitettujen joukkojen huollon kannalta
Venäjän rajaseutu Rostov-na-Donusta länteen ja luoteeseen on merkittävää
aluetta. Kuzminkassa sijaitsee merkittävä Venäjän asevoimien harjoittelualue,
samalle alueelle on myös varastoitu merkittäviä määriä maavoimien kalustoa ja
materiaalia. Sodan alettua keväällä 2014, Venäjä perusti rajan tuntumaan
lukuisia huoltovarikoita ja -tukikohtia, joista merkittävimpiin kuuluva
ammusvarikko sijaitsi Russkojen kylän koillispuolella, toiminta alueella
ajettiin alas kevääseen 2019 mennessä. Todennäköisesti varikko siirrettiin
uudelle alueelle, tai Venäjän on onnistunut organisoida huolto toisella tavalla.
ETYJ:n asema ei ole paras mahdollinen Venäjän romuttaessa
omilla toimillaan myös sen uskottavuutta, perimmäisenä tarkoituksena on
nähdäkseni yritys muokata ukrainalaisten suhtautumista ETYJ:iin ja sen
työntekijöihin nykyistä merkittävästi vihamielisemmäksi. Asetelma huomioiden,
ukrainalaisten suhtautuminen ETYJ:iin on pysynyt yllättävän hyvänä, sen
toiminta ymmärretään, vaikka sen toimintaa onkin kritisoitu hyvin voimakkaasti.
Tämä näkyy osaltaan myös siinä, että ETYJ:iin kohdistuneesta häirinnästä ja
työskentelyn estämisestä, josta valtaosa on Venäjän johtamien joukkojen
tekemää. (7) Ukrainassakin ymmärretään se, että puutteistaan huolimatta ETYJ on
operaattori, joka toiminnallaan kaikesta huolimatta todistaa sen puolesta,
ettei kyse ole ”separatismista” vaan Venäjän aggressiosta ja kahden valtion
sodasta, vaikka ETYJ ei raporteissaan suoraan puhu Venäjän asevoimista tai
venäläisjoukoista.
Marko
1. https://www.osce.org/files/f/documents/e/b/482235.pdf
2. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144311/KoistinenJT_YEK58.pdf?sequence=1&isAllowed=y s.148.
3. https://kaztoday.livejournal.com/51711.html
5. ”One day before the election, the Election Commission of the Moscow Region falsely claimed that Tom Kitt, Pedro Mouriño and Borja de Arístegui had come to observe the Russian presidential election as part of the OSCE mission. On the day of the election, Moskovskiy Komsomolets misrepresented Alain Marleix, Jean Cadet, Denis Jacquat and other non-affiliated monitors as ‘OSCE observers’.” - Politically Biased Foreign Electoral Observation – a threat to the integrity of international institutions, s. 57-58, EPDE documents.
6. https://www.osce.org/files/2021-04-24_SMM_Daily_Report_for Vienna.docx_.pdf?itok=07254
7. 19. huhtikuuta 2021 julkaistusta raportista: “The Mission’s freedom of movement on the ground was restricted 20 times, all in nongovernment-controlled areas, …”.
https://www.osce.org/files/f/documents/3/9/484637.pdf
*: ETYJ puun ja kuoren välissä Itä-Ukrainassa.
**: Lukijoille tiedoksi, Venäjä miehittää ja kontrolloi
Donbasin alueella edelleen yli 400 kilometriä maiden välistä rajaa. Kyseisen
rajaosuuden kautta kulkevia ihmisiä, rahtia tai materiaalia ETYJ:n kuten ei
Ukrainan viranomaistenkaan ole mahdollista tarkastaa, ETYJ:nkin on mahdollista
tehdä rajoitetusti vain silmämääräisiä havaintoja (paitsi rautateiden osalta,
jossa ETYJ:n on tyydyttävä kuulohavaintoihin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.