ETYJ epäkiitollisessa asemassa Ukrainan sotanäyttämöllä

 

Olen itsekin lukuisia kertoja kirjoittanut arvostelevaan sävyyn ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoista sekä ETYJ:n eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön roolista Ukrainassa, erillisessä blogissa kesäkuussa 2018*. Tässä kirjoituksessa palaan teemaan muutaman viime aikoja koskevan huomion kautta, toisaalta ymmärtäen ETYJ:n toimintaa ja tiedostaen sen merkittävyyden, toisaalta sitten kritisoiden organisaatiota, jota tuntuu vaivaavan sama kyvyttömyys kuin YK:ta ja osin samoista syistä johtuen. YK:n toimintaa lamaannuttaa turvaneuvosto pysyvine jäsenmaineen ja niiden veto-oikeuksineen, ETYJ:n asemaa hankaloittaa tällä hetkellä erityisesti Venäjä, joka kuuluu ETYJ:n jäsenmaihin, jonka myötä sille on muodostunut Ukrainassa kaksoisrooli, joka on seurausta siitä, että Venäjä on järjestelmällisesti kiistänyt osallisuutensa Ukrainan sodassa kaikista todisteista huolimatta.

Venäjä on osallinen ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiossa, toisin kuin Ukraina, jonka katsotaan olevan sodan aktiivinen osapuoli, samalla Venäjä on kuitenkin sodan osapuoli maan miehittäessä osia Itä-Ukrainaa ja ollessa sodan aktiivinen – aggressiivinen ja hyökkäävä – osapuoli. Venäjällä on toki myös rooli Krimin niemimaan miehittäjänä, mutta ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiolla ei tällä hetkellä ole roolia Krimin niemimaalla. Ymmärtääkseni ETYJ joutui keväällä ja kesällä 2014 taipumaan melkoisiin kompromisseihin, jotta Venäjä olisi hyväksynyt organisaation roolin Itä-Ukrainassa tarkkailijana, näiden kompromissien seurausta on se, että Venäjä on edelleen osallinen ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiossa, mikä luonnollisesti kismittää ukrainalaisia ja on omiaan heikentämään ETYJ:n luottamusta heidän silmissään. Maaliskuun 22. päivä julkaistun raportin mukaan ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon kuuluu tällä hetkellä 39 tarkkailijaa Venäjältä. (1)

Ukrainan sodan aikana alueella on liikkunut myös venäläisiä yhteysupseereja, jotka ovat luonnollisesti tehneet yhteistyötä myös ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden kanssa. Ehkäpä eräs räikeimmistä esimerkeistä löytyy sodan ensimmäiseltä vuodelta (v. 2014/2015) jolloin Venäjän maavoimien silloinen apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsov, liikkui hyvin vapaasti alueella – käytännössä hänen oli mahdollista liikkua ETYJ:n tarkkailijoita hyödyntäen demarkaatiolinjan eli rintamalinjan molemmin puolin. Robert McDermottin mukaan on mahdollista, että sotilasoperaatiot Itä-Ukrainassa talvella 2015 toteutettiin juuri Venäjän maavoimien silloisen apulaiskomentajan, kenraaliluutnantti Aleksandr Lentsovin ohjauksessa. Debaltsevessa käytiin tammi-helmikuussa 2015 ratkaisutaistelut Ukrainan menettäessä lopulta kaupungin helmikuussa 2015. (2) Ennen Debaltsevea taisteltiin Donetskin kansainvälisen lentokentän hallinnasta, johon osallistui myös Venäjän asevoimien joukkoja.

Toisaalta se, että Venäjä osallistuu Ukrainan monitorointimissioon lähettäen tarkkailijoita maahan, mahdollistaa sen soluttaa myös ETYJ:n organisaatiota. Sotavuosilta löytyy näyttöjä siitä, että Venäjä on lähettänyt ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon entisiä/ nykyisiä tiedustelu-upseereita tai valtiollisten turvallisuusorganisaatioiden jäseniä.

Vuonna 2015 ETYJ erotti yhden venäläistarkkailijan, Maxim Udovitšenkon, joka paljastui GRU:n upseeriksi; kyseessä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, jolloin venäläisen, ETYJ:n Ukrainan monitorointimissioon kuuluneen tarkkailijan luotettavuus asetettiin epäilyksenalaiseksi. Jo sodan ensimmäisen vuoden kuluessa, vuoden 2014 puolella, venäläistarkkailija Vladimir Likhatšev tunnistettiin Venäjän Ukrainan suurlähetystön työntekijäksi.

Radio Azzatyq’n (Radio Liberty of Kazakhstan) mukaan ETYJ:n kazakstanilainen, kansallisten vähemmistöjen päävaltuutettuna toiminut Kairat Abdrakhmanov on työskennellyt 1980-luvulla KGB:lle ja sen jälkeen Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle. (3) Abdrakhmanov on värvätty vuosikymmeniä sitten, mutta Venäjän on onnistunut saada tavalla tai toisella koukkuunsa myös tuoreempia ETYJ:n organisaatiossa työskenteleviä/ työskennelleitä. Tämän voimme päätellä siitä, että jokunen ETYJ:n tehtävissä työskennellyt on ryhtynyt Venäjän, Ukrainalta miehittämillään alueilla järjestämien ”vaalien” ”vaalitarkkailijaksi”, esimerkkinä voimme mainita tanskalaisen Lars Borndau Hollenderin, joka toimi itsenäisenä ”vaalitarkkailijana” Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla Venäjän presidentinvaalien aikaan, maaliskuussa 2018. (4) Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita toimia, joilla Venäjä on yrittänyt heikentää ETYJ:n uskottavuutta. Muusta ETYJ:n uskottavuutta nakertavasta toiminnasta voidaan poimia esimerkkinä venäläismedioiden ja vaaliviranomaisten toiminta samaisten presidentinvaalien aikana, jolloin useampi ns. itsenäinen eli Venäjän kutsuma politisoitunut ”vaalitarkkailija” esiteltiin ETYJ:n vaalitarkkailijaksi. (5)

Omien havaintojeni mukaan nämä toimet alkoivat Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen ja venäläisoperaattoreiden muualle Ukrainaan kevättalvella ja keväällä 2014 kylvämän kaaoksen myötä eli aikana, jolloin kansainvälinen media – tarinaan uskoen – toisti kertomusta ”separatistisesta” liikehdinnästä todellisena kansanliikkeenä. Tuolloin alkoi Venäjän ja sen operaattoreiden toimesta Ukrainassa toimivien kansainvälisten järjestöjen ja organisaatioiden mustamaalaaminen ja propagandan sekä disinformaation levittäminen. Myös Kansainvälinen Punainen Risti sai tästä kampanjasta osansa elokuussa 2014 Venäjän lähettäessä 1. ”humanitaarisen kolonnan” Itä-Ukrainaan antaessa samalla ymmärtää tekevänsä yhteistyötä Kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että Venäjä on kohdistanut voimakkaimmat operaatiot juuri ETYJ:iä vastaan – niin ulkoa kuin myös sisältä käsin ja vain Venäjän oma voimakas rooli organisaatiossa sekä Ukrainan sodassa estää ETYJ:iä oikeasti puuttumasta Venäjän ja sen operaattoreiden toimiin. Eräät ETYJ:n jäsenmaat kritisoivat kuitenkin hyvin voimakkaasti Venäjän toimia niin organisaatiossa kuin myös Ukrainassa, mutta kritiikkiä merkittävämpiin tekoihin organisaation sisällä ei ole ryhdytty aiemmin viittaamieni syiden tähden.

Tarkastellessamme Venäjän toimia itse organisaatiossa sekä sitä kuinka sen joukot ja sen varustamat proxy-joukot kohtelevat ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoita ja käytännössä tuhoavat ETYJ:n kalustoa Itä-Ukrainan sotatoimialueella (ts. miehitetyillä alueilla), ETYJ:n viime vuoden puolella tekemä muutos tiedottamisessa ja raportoimisessa on yllättävä. Vielä viime vuoden (v. 2020) alkupuolella ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio julkaisi harvakseltaan kuva- ja videoaineistoa Ukrainan maaperältä pyrkien niiden avulla osoittamaan havaintojensa paikkansapitävyyden, sekä sen, kuinka Itä-Ukrainan miehitetyille alueille (ETYJ:n raporteissaan käyttämä ilmaus on ”non-government controlled”) virtaa materiaalia Venäjältä, Venäjän miehittämän rajaosuuden kautta. Viime vuoden kuluessa ETYJ:n toimintatapa kuitenkin muuttui, eikä kesän jälkeen kuva-aineistoa juurikaan ole julkaistu, vaikka raporteista löytyy edelleen runsaasti mainintoja kalustohavainnoista.

Daily Report 94/2021 – Non-government-controlled areas, 22.huhtikuuta 2021: (6)

	sijainti
34 Tank (13 T-64, 11 T-72 and ten probable T-72) 3 Surface-to-air missile system (9K35, Strela-10) 5 Towed mortar (2S12 Sani, 120mm)	In a training area near Buhaivka (37km south-west of Luhansk), where imagery also revealed the presence of 87 armoured combat vehicles, five of which with antiaircraft guns (ZU-23, 23mm) mounted on top.
10 Tank (type undetermined)	In a training area near Myrne (28km south-west of Luhansk), where imagery also revealed the presence of five armoured personnel carriers (MT-LB variant), one combat engineering vehicle (IMR-2), one trench digger (MDK-3) and one armoured recovery vehicle (VT-55).
23 Tank (21 T-64 and two T-72)	In a training area near Kruhlyk (31km south-west of Luhansk), where imagery also revealed the presence of one armoured recovery vehicle (VT-55).
16 Tank (nine T-72, six T-64 and one T-34) 9 Surface-to-air missile system (six 9K35 Strela-10 and three 9K33 Osa) 4 Towed mortar (2B9 Vasilek, 82mm)	At an airfield near Peremozhne (19km south of Luhansk).

Nykyään merkittävin osa ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden tai valvontalaitteiden/ -koneiden tallentamasta materiaalista tulee julki muita reittejä kuin raporttien tai ETYJ:n pitämien lehdistötilaisuuksien kautta.

Jostain syystä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission on katsonut paremmaksi olla julkaisematta seuraavia kuvia. Todennäköisesti kaikista havainnoista löytyy kuitenkin kirjallinen maininta raporteissa, vaikka kuva-aineistoa ei ole julkaistukaan. Mikäli kirjalliset maininnat julkaistavasta materiaalista puuttuvat, menettää ETYJ uskottavuutensa.

Kuvasta, jossa 9K33 Osa lyhyenkantaman ilmatorjuntajärjestelmä, ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportissa: Daily Report 189/2020 – Non-government-controlled areas.

07/08/2020

Surface-to-air missile system (9K33 Osa)

Near Rodnykove (36km south of Donetsk)

Aiempina sotavuosina ETYJ on julkaissut toistuvasti kuva- ja videomateriaalia Venäjältä, Itä-Ukrainan miehitetyille alueille toimitettavasta materiaalista, Venäjän miehittämän rajaosuuden kautta. Muutos ETYJ:n tiedotuspolitiikassa koskee myös tällaisen materiaalin julkaisua. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission julkaisemista raporteista saamme kuitenkin lukea näistä havainnoista, mikä tarkoittaa sitä, että Venäjältä virtaa edelleen materiaalia Itä-Ukrainan miehitetyille alueille maan kontrolloiman maarajan yli. Etenkin päivänvaloa kestämättömät, yöaikaan suoritetut operaatiot, herättävät epäilyjä, nämä kolonnat koostuvat usein maastoajoneuvoista ja maastokuorma-autoista (aiemmin ETYJ ilmaisi asian raporteissaan suoremmin, kutsuen maastoajoneuvoja sotilastyyppisiksi maastoajoneuvoiksi).

Heinäkuun 20. päivä 2020 ETYJ:n pitkänkantaman tiedustelulennokki kuvasi liikennettä maastorajalla Venäjän ja Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden välillä.

Alla havaintoalue sijoitettuna laajempaan satelliittikuvaan, johon olen upottanut myös osakuvan rajan ylittävästä tiestä. Kyseisessä kohdassa sijaitsi ennen sotaa maiden välinen rajanylityspaikka. Sodan alkupuolella rajan ylittävä tie tuhoutui, mutta alueen siirryttyä Venäjän hallintaan rajan ylittävä tieosuus korjattiin. Havaintojeni perusteella tie on säännöllisessä käytössä Venäjän toimittaessa reittiä myöten materiaalia sotatoimialueella oleville joukoilleen. Itä-Ukrainaan sijoitettujen joukkojen huollon kannalta Venäjän rajaseutu Rostov-na-Donusta länteen ja luoteeseen on merkittävää aluetta. Kuzminkassa sijaitsee merkittävä Venäjän asevoimien harjoittelualue, samalle alueelle on myös varastoitu merkittäviä määriä maavoimien kalustoa ja materiaalia. Sodan alettua keväällä 2014, Venäjä perusti rajan tuntumaan lukuisia huoltovarikoita ja -tukikohtia, joista merkittävimpiin kuuluva ammusvarikko sijaitsi Russkojen kylän koillispuolella, toiminta alueella ajettiin alas kevääseen 2019 mennessä. Todennäköisesti varikko siirrettiin uudelle alueelle, tai Venäjän on onnistunut organisoida huolto toisella tavalla.

ETYJ:n asema ei ole paras mahdollinen Venäjän romuttaessa omilla toimillaan myös sen uskottavuutta, perimmäisenä tarkoituksena on nähdäkseni yritys muokata ukrainalaisten suhtautumista ETYJ:iin ja sen työntekijöihin nykyistä merkittävästi vihamielisemmäksi. Asetelma huomioiden, ukrainalaisten suhtautuminen ETYJ:iin on pysynyt yllättävän hyvänä, sen toiminta ymmärretään, vaikka sen toimintaa onkin kritisoitu hyvin voimakkaasti. Tämä näkyy osaltaan myös siinä, että ETYJ:iin kohdistuneesta häirinnästä ja työskentelyn estämisestä, josta valtaosa on Venäjän johtamien joukkojen tekemää. (7) Ukrainassakin ymmärretään se, että puutteistaan huolimatta ETYJ on operaattori, joka toiminnallaan kaikesta huolimatta todistaa sen puolesta, ettei kyse ole ”separatismista” vaan Venäjän aggressiosta ja kahden valtion sodasta, vaikka ETYJ ei raporteissaan suoraan puhu Venäjän asevoimista tai venäläisjoukoista.

 

Marko 

1. https://www.osce.org/files/f/documents/e/b/482235.pdf 

2. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144311/KoistinenJT_YEK58.pdf?sequence=1&isAllowed=y s.148.

3. https://kaztoday.livejournal.com/51711.html 

4. https://www.fakeobservers.org/biased-observation-database/details/hollaender-lars-peder-bjorndal.html 

5. ”One day before the election, the Election Commission of the Moscow Region falsely claimed that Tom Kitt, Pedro Mouriño and Borja de Arístegui had come to observe the Russian presidential election as part of the OSCE mission. On the day of the election, Moskovskiy Komsomolets misrepresented Alain Marleix, Jean Cadet, Denis Jacquat and other non-affiliated monitors as ‘OSCE observers’.” - Politically Biased Foreign Electoral Observation – a threat to the integrity of international institutions, s. 57-58, EPDE documents. 

6. https://www.osce.org/files/2021-04-24_SMM_Daily_Report_for Vienna.docx_.pdf?itok=07254

7. 19. huhtikuuta 2021 julkaistusta raportista: “The Mission’s freedom of movement on the ground was restricted 20 times, all in nongovernment-controlled areas, …”.

https://www.osce.org/files/f/documents/3/9/484637.pdf 

*: ETYJ puun ja kuoren välissä Itä-Ukrainassa. 

**: Lukijoille tiedoksi, Venäjä miehittää ja kontrolloi Donbasin alueella edelleen yli 400 kilometriä maiden välistä rajaa. Kyseisen rajaosuuden kautta kulkevia ihmisiä, rahtia tai materiaalia ETYJ:n kuten ei Ukrainan viranomaistenkaan ole mahdollista tarkastaa, ETYJ:nkin on mahdollista tehdä rajoitetusti vain silmämääräisiä havaintoja (paitsi rautateiden osalta, jossa ETYJ:n on tyydyttävä kuulohavaintoihin).