tiistai 18. heinäkuuta 2017

”Малороссия” – Venäjän taktiikkana hajota ja hallitse

Tänään Donetskin ”kansantasavallan” militanttijohtaja Aleksandr Zahartšenkon toimesta ”Novorossija” haudattiin, sen sijaan hänen sanojen mukaan perustetaan ”Малороссия” eli ”Vähä-Venäjä” joka tulee hänen sanojensa mukaan olemaan Ukrainan seuraajavaltio ja edustavan koko Ukrainaa. ”Vähä-Venäjälle” tullaan hänen mukaan laatimaan perustuslaki ja sen pääkaupunkina tulee olemaan Donetsk. Ensitietojen mukaan perustuslaissa on määritelty rangaistuksia ”banderalaista propagandaa” sekä ”historian muokkaamista/tulkitsemista” vastaan. Historian muokkaamisella/tulkitsemisella tarkoitettaneen Venäjän virallisen historiankirjoituksen vastaista aineistoa. Edellä mainittuihin kohtiin on viitannut @dnrpress, yhtymäkohtia Venäjän perustuslakiin on löydettävissä.

Venäläismediat ovat tarttuneet hanakasti kiinni aiheeseen, siitä ovat uutisoineet tavalla tai toisella useat merkittävät uutistoimistot, kuten Sputnik News (1), Tass (2), puolustushallinnon alainen TV Zvezda (3) – Leonid Kalashnikov, Venäjän duuman Itsenäisten valtioiden yhteisön (CIS) komitean puheenjohtaja, antaa ainakin osittaisen tukensa ”Vähä-Venäjälle”, ei siis lainkaan yllättävää, että Donetskissa toimiva DONi-News laati aiheesta kattavan uutisen aamupäivällä. (4)

Uutinen – kuten odotettua – on saanut globaalisti laajaa huomiota, myös Suomessa useampi media on tavalla tai toisella huomioinut ilmoituksen – jonka laajempia seurauksia on toistaiseksi vaikeampi arvioida. Ensinnä on tietenkin syytä pohtia sitä, että mitä ilmoituksesta seuraa (vai seuraako siitä mitään)? Ilmoituksen ajankohta lienee harkittu, eilen vietettiin Malaysia Airlines lennon MH17 alas ampumisen muistopäivää, tällä ilmoituksella saadaan aikaan se, että keskustelu – Venäjän kannalta – ikävän teeman eli MH17:sta alas ampumisen ympärillä loppuu ja fokus siirtyy, ainakin toistaiseksi, militanttikomentaja Zahartšenkon ilmoitukseen ”Vähä-Venäjästä”. Pidän todennäköisenä sitä, että ”Vähä-Venäjää” on pohdittu jollain tasolla jo pidemmän aikaa, sen sijaan siitä tiedottaminen sijoitettiin tähän hetkeen, jotta saadaan katse siirrettyä pois MH17:sta muistopäivästä ja Venäjään kohdistuvasta, entistäkin voimakkaammasta, arvostelusta – eräänlaista maskirovkaa siis.

Miksi pidän todennäköisenä sitä, että kyseessä on pidemmän ajanjakson suunnitelma, että ”projektista” on keskustelu ainakin jollain tasolla pidemmän aikaa?

Tänään useammalla taholla on todettu kyseessä olevan Aleksandr Zahartšenkon oman – tai paikallisen - idean, muun muassa Luhanskin ”kansantasavallan” puolella on ilmaistu, kyseessä olevan Donetskin ”kansantasavallan” itsenäinen ajatus, jonka suunnittelussa heillä ei ole osaa eikä arpaa. Sen sijaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhemies Dmitri Peskov kieltäytyi kommentoimasta ”Vähä-Venäjää” ja sen syntyideaa millään muotoa. Kieltäytyminen kommentoimasta herättää epäilyksiä, joihin myöhemmin.

Kirjoitin kesäkuun 13. 2017 blogissa ”Mitä ennen Zapad-2017 harjoitusta?” (5) seuraavaa:

Donetskissa – paikallisten kanssa enemmän yhteistyössä toimivat – ”sotilasviranomaiset” ja militantit ovat välittäneet ainakin osalle väkeä sen suuntaista tietoa, jonka mukaan on parempi, että siviilit poistuvat kaupungista kesällä heinä-elokuussa, koska tuolloin sotatoimet kiihtyvät merkittävästi.

Kaupungista ja miehitetyiltä alueilta on kantautunut myös muita vastaavan kaltaisia viestejä, joiden perusteella voi olettaa, että Donetskin alueella on suunnitteilla jotain, jonka lopullinen toteutuminen voi riippua ulkopuolisista tekijöistä. En kuitenkaan sulkisi pois sitäkään vaihtoehtoa, etteikö mahdollinen operaatio ole aiemmin tämän vuoden kuluessa suoritettuja operaatioita merkittävästi suurempi, katseiden suuntauduttua elokuussa Valko-Venäjän suuntaan, valmistauduttaessa Zapad-17-harjoitukseen, asetelma voi olla sellainen, että Venäjä yrittää Itä-Ukrainassa aiempaa merkittävämpää sotilasoperaatiota, jossa – todellisessa tilanteessa – toteutetaan Venäjän uudistettua taistelutapaa.”


Luettuani uutisen ”Vähä-Venäjästä” väistämättä mieleeni palasi ajatukset epävarmoista tiedoista – useammasta lähteestä – miehitetyiltä alueilta ja siitä kuinka niissä viitattiin tuleviin, merkittäviin, tapahtumiin loppukesästä tai alkusyksystä. Onko tämä ”Vähä-Venäjä” osa näitä, tuolloisia epävarmoja viestejä, ja jos on, onko muita – merkittäviä – tapahtumia vielä tulossa? Kuten mahdollinen sotilaallinen operaatio loppukesästä ja/ tai syksystä Zapad-17 sotaharjoituksen yhteyteen sijoitettuna? ”Vähä-Venäjä” -hankkeen yhteydessä esitetyn lipun ja karttojen perusteella tämä epävaltio käsittäisi koko Ukrainan pois lukien Venäjään laittomasti liitetty Venäjän miehittämä Krimin niemimaa, tämä jättää sijan epäilylle mahdollisesta laajemmasta Ukrainaan kohdistuvasta offensiivista tai ainakin sen voimakkaasta uhasta.


”Малороссия” eli ”Vähä-Venäjä” käsittäen koko Ukrainan pl. Venäjän miehittämä Krimin niemimaa.


















Tähän mennessä on korostettu sitä, että kyseessä on Donetskin ”kansantasavallan” militanttikomentaja Aleksandr Zahartšenkon oma (eli paikallinen) idea, ettei siihen sitouduta naapurissa Luhanskin ”kansantasavallan” alueella – suhtaudun suurella epäilyllä siihen, että kyse olisi paikallisesta ideasta, ilman, että Moskovaa olisi konsultoitu millään muotoa.

Jos huomioidaan alueelta aiemmin keväällä ja kesällä saamani hajanaiset viestit ja muodostetaan niistä kokonaisuus ja niissä mainitut ”merkittävät tapahtumat” liittyvät tavalla tai toisella ”Vähä-Venäjään”, on vaikea kuvitella, että tällaisia tietoja olisi liikkunut alueella ilman, että Moskovaa ei olisi millään muotoa informoitu asiantiimoilta – ettei Moskovalta olisi minkään sortin suostumusta asian käsittelylle ja suunnitelman eteenpäinviemiselle. Luhanskista kuultava hangoittelu voi liittyä paikalliseen valtataisteluun tai kokemukseen siitä, että heidän varpaille on – jälleen – astuttu.

Miehitetyn Donetskin alueella on aiemmin toimittu individualistisemmin kuin Luhanskin alueella – paikallinen ”hallinto” on pyrkinyt aktiivisempiin irtiottoihin, mutta kuitenkin Moskovan sallimissa rajoissa, mutta vaikka huomioimme tämän – aiemman – individualistisemman politiikan, on hyvin vaikea uskoa, että näin merkittävässä asiassa toimittaisi itsenäisesti. Kyse on kuitenkin ilmoituksesta, joka samalla kyseenalaistaa täysin Minsk II-sopimuksen, toisaalta ilmoitus on rinnastettavissa vastaaviin tapahtumakulkuihin Moldovalle kuuluvassa Transnistriassa sekä Georgialle kuuluvien Abhasian ja Etelä-Ossetian alueilla, mutta merkittävänä erona on se, että ”Vähä-Venäjän” kohdalla tämän epävaltio hahmotelmissa käsittää koko Ukrainan maantieteellisen alueen pois lukien Venäjän miehittämä ja itseensä laittomasti liittämä Krimin niemimaa. Tämä on maantieteellisesti sekä poliittisesti sen verran merkittävä ero aiempiin ”valtioprojekteihin” Moldovan ja Georgian rajojen sisäpuolella, etten usko sen paikallisuuteen, vaikka sen puolesta useampi taho puhuukin.

Mikäli Zahartšenkolla ei ole Moskovan suostumusta, hän tulee astuneeksi Putinin varpaille ja kun tiedetään, että käynnissä olevan sodan kuluessa useampikin Moskovan otteesta irrottautumista yrittänyt komentaja on kuollut epäselvissä olosuhteissa, Zahartšenko asettaa itsensä vaaraan liiallisella individualismilla. Onko valta sokaissut hänet – (vai onko hän vaan typerä)?

Sen ohella, että ilmoituksen ajoitus tuntuu suunnitellulta, näen projektin tarkoituksellisena lännen testaamisena. Ensisijaisesti testi kohdistuu Yhdysvaltoihin ja Donald Trumpiin sekä hänen hallintoon mutta toissijaisesti EU:hun ja etenkin merkittävimpiin EU:n jäsenvaltioihin. Tässä kohdin on syytä vielä huomioida Brexit-ulottuvuus, Iso-Britannian EU-ero heikentää väistämättä EU:ta taloudellisesti sekä sotilaallisesti ja nyt kun neuvotteluja toden teolla ryhdytään käymään, Venäjä voi testata EU:n halua ja kykyä reagointeihin kohdistamalla Ukrainaan painetta useammallakin tapaa. Tällaisena keinona näen Zahartšenkon tekemän ilmoituksen ja vastaavat Ukrainan itsenäisyyden kyseenalaistavat ilmoitukset, sotatoimien eskaloinnin Itä-Ukrainassa – josta on nähtävillä viitteitä ”sadonkorjuun tulitauosta” huolimatta sekä Ukrainaan suoraan ja välillisesti kohdistettavat painostus ja hybridisodankäynnin toimet perinteisen sodankäynnin ohella/rinnalla, joita voivat olla kyberhyökkäykset eri kohteita vastaan sekä iskut kansalaisyhteiskuntaa vastaan luomalla sisäisiä jännitteitä ryhmien välille. Tällaisina toimina näen myös pyrkimykset rikkoa Ukrainan ja sen läntisten naapurimaiden välejä – selkeästi on nähtävissä halua lyödä kiilaa Ukrainan ja Puolan välille, kaivaa historiasta aineksia uudelle konfliktille.

Lännellä on mielestäni se vastuu, että sen ei pidä lähteä Venäjän ”leikkiin” mukaan, mitään signaalia ei tule antaa jossa tavalla tai toisella osoitettaisi hyväksyntää aloitteelle ”Vähä-Venäjästä”. Puhumattakaan, että alueesta käytettäisi valtiollisia termejä – tämä pätee myös läntisiin medioihin. Tarvittavat painostustoimet on syytä kohdistaa suoraan Venäjään, mikäli projekti saa näkyvää jatkoa – reagoinnin on myös syytä olla riittävän nopeaa. Lännen ongelmana pidän reagoinnin hitautta siitä huolimatta, että reilut kolme vuotta kestäneen sodan kuluessa olisi ollut aikaa luoda nopeampi reitti reagoinnille ja tarvittaessa pakotteiden kiristämiseen. Painostustoimia on syytä kohdistaa myös Venäjään, vaikka nämä ns. kansantasavallat näyttäisivätkin toimivan itsenäisesti – Moskovan painostaminen ja sanktioiminen heijastelee aina jollain välillä myös miehitettyjen alueiden ns. kansantasavaltoihin, myös silloin kun niiden harjoittama politiikka on näennäisen itsenäistä. Ilman Moskovan mittavaa taloudellista ja sotilaallista tukea ei ole mitään ”kansantasavaltoja” kuten ei ole sotaakaan. Sodan loppumisen tulee olla päämäärä – Moskova on sen lopettamisessa avainasemassa. Mutta sotaa ei tule lopettaa Moskovan sanelemin ehdoin.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenkoa lainatakseni: "Zakharchenko is not a political figure, but a puppet transmitting the Kremlin messages". (6) – Katse on kaikesta huolimatta syytä kohdistaa Donetskin sijaan Kremlin punaisten muurien sisäpuolelle.


Marko


4.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.