Tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain
presidentin Donald Trumpin
tapaaminen näyttää sujuneen loppujen lopuksi vallan hyvissä merkeissä –
Niinistö hallitsi tilanteen mielestäni oivallisesti, kyeten tulkitsemaan hyvin,
toisinaan hyvinkin ailahtelevaisesti ja impulsiivisesti käyttäytyvän
Yhdysvaltain presidentin ajatustenjuoksua. Sopivan humoristinen ote paikoin
saattoi avittaa tässä tehtävässä. Jokunen lapsus ja ankka Trumpin suusta pääsi,
mutta Suomen kannalta pahimmilta karikoilta vältyttiin – ainakin toistaiseksi,
vaikka Venäjän suunnalta hiukan soraääniä onkin kantautunut. Suomen tulee
kuitenkin tehdä itsenäisiä turvallisuuspoliittisia päätöksiä, antamatta Venäjän
nurinan niihin vaikuttaa, joten näin on Venäjän viimeisimpiinkin nurinoihin
suhtauduttava.
Ruotiessaan Helsingin Sanomissa
Niinistön ja Trumpin tapaamista, Laura
Saarikoski tekee oikean havainnon todetessaan seuraavaa:
”NIINISTÖ sen sijaan puhui transatlanttisesta yhteistyöstä, Natosta,
Itämerestä, Venäjästä ja ympäristönsuojelusta. Välillä kuulosti siltä kuin
presidentit olisivat olleet keskenään eri tapaamisissa.” (1)
Suomen ja Itämeren alueen
kannalta merkitsevää on kuitenkin seuraava, ja jälleen lainaan Laura
Saarikoskea:
”Yhdysvallat on ”hyvin suojeleva” Itämeren alueen suhteen, ja
tarvittaessa Yhdysvallat on valmis auttamaan Suomea Venäjän uhkaa vastaan.”
Tarvittaessa Yhdysvallat on
valmis auttamaan Suomea Venäjän uhkaa vastaan. Syytä kuitenkin huomioida se,
että Trumpille esitettyyn kysymykseen, onko Venäjä turvallisuusuhka, Trump
vastasi nimeämättä Venäjää:
”Pidän monia maita uhkana. Tämä maailmankolkka (Itämeri) on tärkeä ja
olemme hyvissä väleissä Suomen kanssa.” (2)
Itämeren alueesta puhuttaessa
tarkoitettua uhkaa ei kuitenkaan voi ymmärtää väärin, käytännössä alueen ainoa
todellinen uhka – offensiivisessa mielessä – on Venäjä, josta päästäänkin
sitten itse asiaan eli entisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan kummastusta herättävään Facebook-päivitykseen:
”Jotenkin nolottaa etten sanoisi hävettää suomalaistoimittajan kysymys
Suomen kannalta ilmeisen onnistuneen presidenttien tapaamisen jälkeisessä
tiedotustilaisuudessa, joka selkokielellä tarkoitti kysyä miten USA auttaisi
Suomea jos Venäjä hyökkäisi.”
Samaisen asian nosti esille Sosiaalidemokraatti, jota myös lainaan –
hiukan pidemmin:
”Tuomioja kuvailee tapaamista Suomen kannalta ilmeisen onnistuneeksi.
Hänen kritiikkinsä kohdistuu suomalaistoimittajan kysymykseen
lehdistötilaisuudessa.
”Jotenkin nolottaa etten sanoisi hävettää suomalaistoimittajan kysymys
Suomen kannalta ilmeisen onnistuneen presidenttien tapaamisen jälkeisessä
tiedotustilaisuudessa, joka selkokielellä tarkoitti kysyä miten USA auttaisi
Suomea jos Venäjä hyökkäisi.’” (3)
Koska Tuomiojan ihmetys nostetaan
esille Demokraatti-verkkolehdessä,
kyseessä ei ole harkitsematon ”irrottelu” kokeneelta ulkopolitiikan
asiantuntijalta vaan harkittu ja tarkoituksellinen teko pitkän linjan
poliitikolta. Tuomiojan närkästykseen ei voi olla kuin yksi syy ja se on se,
että kysymyksenasettelusta käy ilmeisen selvästi ilmi se, että Venäjä on
aggressiivinen valtio, joka voi myös uhata Suomea. Näyttää siltä, että edelleen
löytyy kokojoukko poliitikkoja, joiden on vaikea tunnustaa sitä, että Venäjä on
Suomelle turvallisuushaaste. Asian kieltäminen ei kuitenkaan muuta
todellisuutta miksikään, tällä hetkellä Venäjä on merkittävä – merkittävin – turvallisuushaaste
Suomelle.
Seuraavaa tapaamisen jälkeisessä
tiedotustilaisuudessa STT:n toimittajan
esittämää kysymystä Tuomioja piti ”nolottavana”
ja ”hävettävänä” vaikka kysymys on
tänään, herran vuonna 2017, ehdottomasti perusteltu – kysymyksessä ei ole
mitään hävettävää:
”If
Finland's relationship with Russia were to deteriorate, what kind of assistance
would the U.S. be willing to give to Finland bilaterally, if we needed it?”
Kysymyksen tekee relevantiksi
useampikin tekijä, joista seuraavaksi.
Venäjä miehittää Krimin
niemimaata ja on laittomasti liittänyt sen itseensä. Samainen Venäjä on sotinut
Ukrainassa useamman vuoden ajan, samalla useamman vuoden ajan on käyty
keskustelua siitä, voidaanko Ukrainalle toimittaa tappavaa –
puolustustarkoitukseen tarkoitettua – aseistusta, ja koska tämä asia on tällä
hetkellä ajankohtainen muun muassa Pentagonin näytettyä vihreää valoa
puolustustarkoitukseen tarkoitettujen aseiden toimittamisesta Ukrainalle, (4)
on enemmän kuin perusteltua esittää Trumpille edellä mainittu kysymys.
Sisältääkö lupaus lihaa luiden ympärille vai joudummeko samaan "limboon" kuin Ukraina, mikäli meihin kohdistetaan aggressioita Venäjän taholta?
Edellä mainitun lisäksi on syytä
muistaa, että Trump korosti Itämeren tärkeyttä ja maidemme hyviä välejä –
Trumpin sanojen perusteella on perusteltua olettaa Yhdysvaltojen olevan valmis
auttamaan Suomea, mikäli joudumme Venäjän aggression kohteeksi, joten tämäkin
näkökanta huomioiden toimittajan Trumpille esittämä kysymys on enemmän kuin
perusteltu. Kysymyksessä ei ole hävettävää, sen sijaan siinä on hävettävää,
että esittää kritiikkiä esitettyä kysymystä kohtaan – toimittajien ei pidä olla
diplomaatteja kysymyksiä esittäessään, heillä on työssään muut prioriteetit.
On siis Suomen kannalta tärkeää,
että esitetään niitä oikeita kysymyksiä – siitä huolimatta, että ne ovat
joidenkin mielestä osoittelevia – on tärkeää, että jo ennalta tiedämme,
millaista apua saamme joutuessamme aggression kohteeksi, kuinka pian sitä apua
saamme ja kuinka paljon me sitä saamme. Nämä eivät ole kysymyksiä joiden tähden
pitäisi ryhtyä nolostelemaan. Ukrainan kohtalon välttääksemme eksakti tieto on
tärkeää epämääräisten lupausten sijaan. (Parhaan turvan – sateenvarjon –
tarjoaa kaikesta huolimatta NATO-jäsenyys,
siitä ei päästä mihinkään. Se ei jättäisi epämääräisille spekulaatioille
sijaa).
* * *
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen Niinistöön kohdistama
kritiikki ”hävittäjäkauppa-ankan”
oikaisussa on myös perusteetonta – kyse on ennemminkin epätoivoisesta
presidenttipelistä yhdistettynä vieläkin epätoivoisempaan yritykseen tehdä
tikusta asiaa:
”Neljäs huomio liittyykin Trumpin sanomaan, kuinka Suomi on hankkimassa
USA:lta huomattavan määrän F-18 hävittäjiä.
Tämä olisi tietysti pitänyt oikaista heti. Radion ykkösaamussa
suurlähettiläs Jukka Valtasaari yhtyi näkemykseeni oikaisun tarpeellisuudesta.”
(5)
Vanhasella on myös oma lehmä
ojassa tässä nimenomaisessa tapauksessa. HX-hävittäjähankkeessa Vanhanen on jo
valinnut puolensa, hän liputtaa ruotsalaisen Saab JAS 39 Gripenin puolesta, joten on luontevaa, että hän nostaa
asian esille tehden olemattomasta asiasta numeroa. Trump on kauppamies ja
kauppamiehellä on kauppamiehen elkeet – ja puheet. Niinistön toiminta –
poikkeuksellinen tilanne huomioiden – oli järkevää ja perusteltua.
Marko
P.S. Vaikka aihe on vakava, jaetaan
lopuksi leijonat ja lampaat. Niinistölle leijona, Tuomiojalle ja Vanhaselle
lampaanperseet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.