Perusteltu kysymys hävettää ja nolottaa Erkki Tuomiojaa

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaaminen näyttää sujuneen loppujen lopuksi vallan hyvissä merkeissä – Niinistö hallitsi tilanteen mielestäni oivallisesti, kyeten tulkitsemaan hyvin, toisinaan hyvinkin ailahtelevaisesti ja impulsiivisesti käyttäytyvän Yhdysvaltain presidentin ajatustenjuoksua. Sopivan humoristinen ote paikoin saattoi avittaa tässä tehtävässä. Jokunen lapsus ja ankka Trumpin suusta pääsi, mutta Suomen kannalta pahimmilta karikoilta vältyttiin – ainakin toistaiseksi, vaikka Venäjän suunnalta hiukan soraääniä onkin kantautunut. Suomen tulee kuitenkin tehdä itsenäisiä turvallisuuspoliittisia päätöksiä, antamatta Venäjän nurinan niihin vaikuttaa, joten näin on Venäjän viimeisimpiinkin nurinoihin suhtauduttava.

Ruotiessaan Helsingin Sanomissa Niinistön ja Trumpin tapaamista, Laura Saarikoski tekee oikean havainnon todetessaan seuraavaa:

”NIINISTÖ sen sijaan puhui transatlanttisesta yhteistyöstä, Natosta, Itämerestä, Venäjästä ja ympäristönsuojelusta. Välillä kuulosti siltä kuin presidentit olisivat olleet keskenään eri tapaamisissa.” (1)

Suomen ja Itämeren alueen kannalta merkitsevää on kuitenkin seuraava, ja jälleen lainaan Laura Saarikoskea:

”Yhdysvallat on ”hyvin suojeleva” Itämeren alueen suhteen, ja tarvittaessa Yhdysvallat on valmis auttamaan Suomea Venäjän uhkaa vastaan.”

Tarvittaessa Yhdysvallat on valmis auttamaan Suomea Venäjän uhkaa vastaan. Syytä kuitenkin huomioida se, että Trumpille esitettyyn kysymykseen, onko Venäjä turvallisuusuhka, Trump vastasi nimeämättä Venäjää:

”Pidän monia maita uhkana. Tämä maailmankolkka (Itämeri) on tärkeä ja olemme hyvissä väleissä Suomen kanssa.” (2)

Itämeren alueesta puhuttaessa tarkoitettua uhkaa ei kuitenkaan voi ymmärtää väärin, käytännössä alueen ainoa todellinen uhka – offensiivisessa mielessä – on Venäjä, josta päästäänkin sitten itse asiaan eli entisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan kummastusta herättävään Facebook-päivitykseen:

”Jotenkin nolottaa etten sanoisi hävettää suomalaistoimittajan kysymys Suomen kannalta ilmeisen onnistuneen presidenttien tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, joka selkokielellä tarkoitti kysyä miten USA auttaisi Suomea jos Venäjä hyökkäisi.”

Samaisen asian nosti esille Sosiaalidemokraatti, jota myös lainaan – hiukan pidemmin:

”Tuomioja kuvailee tapaamista Suomen kannalta ilmeisen onnistuneeksi. Hänen kritiikkinsä kohdistuu suomalaistoimittajan kysymykseen lehdistötilaisuudessa.

”Jotenkin nolottaa etten sanoisi hävettää suomalaistoimittajan kysymys Suomen kannalta ilmeisen onnistuneen presidenttien tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, joka selkokielellä tarkoitti kysyä miten USA auttaisi Suomea jos Venäjä hyökkäisi.’” (3)

Koska Tuomiojan ihmetys nostetaan esille Demokraatti-verkkolehdessä, kyseessä ei ole harkitsematon ”irrottelu” kokeneelta ulkopolitiikan asiantuntijalta vaan harkittu ja tarkoituksellinen teko pitkän linjan poliitikolta. Tuomiojan närkästykseen ei voi olla kuin yksi syy ja se on se, että kysymyksenasettelusta käy ilmeisen selvästi ilmi se, että Venäjä on aggressiivinen valtio, joka voi myös uhata Suomea. Näyttää siltä, että edelleen löytyy kokojoukko poliitikkoja, joiden on vaikea tunnustaa sitä, että Venäjä on Suomelle turvallisuushaaste. Asian kieltäminen ei kuitenkaan muuta todellisuutta miksikään, tällä hetkellä Venäjä on merkittävä – merkittävin – turvallisuushaaste Suomelle.

Seuraavaa tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa STT:n toimittajan esittämää kysymystä Tuomioja piti ”nolottavana” ja ”hävettävänä” vaikka kysymys on tänään, herran vuonna 2017, ehdottomasti perusteltu – kysymyksessä ei ole mitään hävettävää:

”If Finland's relationship with Russia were to deteriorate, what kind of assistance would the U.S. be willing to give to Finland bilaterally, if we needed it?”

Kysymyksen tekee relevantiksi useampikin tekijä, joista seuraavaksi.

Venäjä miehittää Krimin niemimaata ja on laittomasti liittänyt sen itseensä. Samainen Venäjä on sotinut Ukrainassa useamman vuoden ajan, samalla useamman vuoden ajan on käyty keskustelua siitä, voidaanko Ukrainalle toimittaa tappavaa – puolustustarkoitukseen tarkoitettua – aseistusta, ja koska tämä asia on tällä hetkellä ajankohtainen muun muassa Pentagonin näytettyä vihreää valoa puolustustarkoitukseen tarkoitettujen aseiden toimittamisesta Ukrainalle, (4) on enemmän kuin perusteltua esittää Trumpille edellä mainittu kysymys. Sisältääkö lupaus lihaa luiden ympärille vai joudummeko samaan "limboon" kuin Ukraina, mikäli meihin kohdistetaan aggressioita Venäjän taholta?

Edellä mainitun lisäksi on syytä muistaa, että Trump korosti Itämeren tärkeyttä ja maidemme hyviä välejä – Trumpin sanojen perusteella on perusteltua olettaa Yhdysvaltojen olevan valmis auttamaan Suomea, mikäli joudumme Venäjän aggression kohteeksi, joten tämäkin näkökanta huomioiden toimittajan Trumpille esittämä kysymys on enemmän kuin perusteltu. Kysymyksessä ei ole hävettävää, sen sijaan siinä on hävettävää, että esittää kritiikkiä esitettyä kysymystä kohtaan – toimittajien ei pidä olla diplomaatteja kysymyksiä esittäessään, heillä on työssään muut prioriteetit.

On siis Suomen kannalta tärkeää, että esitetään niitä oikeita kysymyksiä – siitä huolimatta, että ne ovat joidenkin mielestä osoittelevia – on tärkeää, että jo ennalta tiedämme, millaista apua saamme joutuessamme aggression kohteeksi, kuinka pian sitä apua saamme ja kuinka paljon me sitä saamme. Nämä eivät ole kysymyksiä joiden tähden pitäisi ryhtyä nolostelemaan. Ukrainan kohtalon välttääksemme eksakti tieto on tärkeää epämääräisten lupausten sijaan. (Parhaan turvan – sateenvarjon – tarjoaa kaikesta huolimatta NATO-jäsenyys, siitä ei päästä mihinkään. Se ei jättäisi epämääräisille spekulaatioille sijaa).

* * *

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen Niinistöön kohdistama kritiikki ”hävittäjäkauppa-ankan” oikaisussa on myös perusteetonta – kyse on ennemminkin epätoivoisesta presidenttipelistä yhdistettynä vieläkin epätoivoisempaan yritykseen tehdä tikusta asiaa:

”Neljäs huomio liittyykin Trumpin sanomaan, kuinka Suomi on hankkimassa USA:lta huomattavan määrän F-18 hävittäjiä.  Tämä olisi tietysti pitänyt oikaista heti. Radion ykkösaamussa suurlähettiläs Jukka Valtasaari yhtyi näkemykseeni oikaisun tarpeellisuudesta.” (5)

Vanhasella on myös oma lehmä ojassa tässä nimenomaisessa tapauksessa. HX-hävittäjähankkeessa Vanhanen on jo valinnut puolensa, hän liputtaa ruotsalaisen Saab JAS 39 Gripenin puolesta, joten on luontevaa, että hän nostaa asian esille tehden olemattomasta asiasta numeroa. Trump on kauppamies ja kauppamiehellä on kauppamiehen elkeet – ja puheet. Niinistön toiminta – poikkeuksellinen tilanne huomioiden – oli järkevää ja perusteltua.

Marko

1. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005344274.html?share=05f797bba6be32f439d87924c5c59411 

2. https://yle.fi/uutiset/3-9802378 

3. https://demokraatti.fi/erkki-tuomioja-niiniston-ja-trumpin-tapaaminen-ilmeisen-onnistunut-mutta-suomalaistoimittajan-kysymys-nolottaa-ja-havettaa/ 

4. https://www.rferl.org/a/pentagon-lethal-aid-ukraine-russia-crimea/28660304.html 

5. http://mattivanhanen.fi/havittajakauppaa-korkealla-tasolla/ 

P.S. Vaikka aihe on vakava, jaetaan lopuksi leijonat ja lampaat. Niinistölle leijona, Tuomiojalle ja Vanhaselle lampaanperseet.