Kesän aikana olen kirjoittanut
ennakkotunnelmia Venäjän ja Valko-Venäjän syyskuisen Zapad-2017-sotaharjoituksen edellä harjoituksesta seuraavasti:
Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa (11.
elokuuta 2017).
Kilpajuoksu aikaa vastaan (4.
elokuuta 2017).
Mitä ennen Zapad-2017 harjoitusta? (13.
kesäkuuta 2017).
Tässä kirjoituksessa luon
viimehetken tunnelmia edessä olevaan harjoitukseen, jonka on tarkoitus alkaa
syyskuun 14. mutta jota edeltäviä valmiusharjoituksia sekä joukkojen testauksia
järjestetään tiiviillä aikataululla. Samoin kaluston siirrot Venäjältä
Valko-Venäjälle ovat käynnissä, ovat olleet jo parin viikon ajan.
Venäjän ja Valko-Venäjän
ilmoituksen mukaan Zapad-2017-sotaharjoitukseen ottaa osaa 12 700
sotilasta, mikä tarkoittaa sitä, että joukkojen määrä on hieman sen rajan –
13 000 sotilasta – alle, jonka ylitettyä on kutsuttava kaikki ETYJ-maat
seuraamaan harjoituksia Wienin dokumentin mukaisesti. Elokuun 22. antamassaan
lausunnossa Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi harjoitusta seuraamaan
kutsutun tarkkailijoita seitsemästä maasta Ukrainasta, Puolasta, Liettuasta,
Latviasta, Virosta ja Ruotsista sekä Norjasta. (1)
Tämänhetkisten havaintojen
perusteella voidaan todeta, että Venäjän ja Valko-Venäjän ilmoitus
harjoitukseen osallistuvien joukkojen määrästä tuskin pitää paikkaansa.
Todennäköisesti yksistään Valko-Venäjällä harjoitukseen osallistuvien joukkojen
määrä ylittää moninkertaisesti ilmoitetun 12 700 sotilasta. Venäjä on
yksistään varannut lähes 4000 junavaunua Zapad-2017-sotaharjoituksen kalusto-
ja joukkojen siirtoihin. Ristiriitaa lisää entisestään se, että harjoitukseen
osallistuvan logistisen henkilökunnan määrä nousee Venäjän osalta 5000 mieheen.
Selkeää ”uskottavuusvajetta” tulee olemaan
Venäjän ilmoittaman joukkojen määrän ja todellisuuden välillä.
Liettuan puolustusministeri Raimundas Karoblis varoitti jo
kesäkuussa Zapad-2017-sotaharjoitukseen liittyvien joukkojensiirtojen
mahdollistavan aggressiivisen joukkojen lisäämisen NATO:n itäisellä sivustalla.
Liettuan hallitus esitti jo tuolloin arvion, että harjoitukseen osallistuvien
venäläisjoukkojen määrä voi nousta 100 000 mieheen. (1) Liettua
puolustusministerin arviota on syytä verrata ODKB:n (Kollektiivisen
turvallisuussopimuksen järjestö) ehdotukseen, jonka mukaan
Zapad-2017-sotaharjoitus voi ylittää mittakaavassa Kavkaz-2016-sotaharjoituksen, johon osallistui 125000 sotilasta ja
97000 reserviläisiä eli 222 000 sotilasta ja reserviläistä. (2) Tästä voi
päätellä sen, että ODKB:n ehdotus on se, että Zapad-2017-sotaharjoitukseen
ottaisi kokonaisuudessaan osaa enemmän sotilaita ja reserviläisiä, kuin
vuodentakaiseen Kavkaz-2016-sotaharjoitukseen, tämä jakautuisi kuitenkin
olennaisesti laajemmalle alueelle kuin Valko-Venäjä.
Aiempien Zapad-harjoitusten
seurauksena Baltian maat kuin myös Puola ja Ukraina useiden muiden maiden
ohella on tavanomaista huolestuneempi siitä, että mihin tämä harjoitus voi
johtaa. Onko se suurvalta-asemasta haaveilevan Venäjän pullistelua vaiko jotain
muuta? Zapad-2009-sotaharjoituksessa simuloitiin ydinasehyökkäystä Varsovaan,
(3) myös Zapad-2013-sotaharjoitukesssa simuloitiin ydiniskua, mutta tällä
kertaa kohteena oli Ruotsi. Nyt alkavan harjoituksen alla Venäjän ilmavoimien
Iljushin Il-76MD kuljetuskoneet ovat kuljettaneet taistelukärkiä Iskander
ohjuksiin (kyseessä on taktinen ballistinen ohjus). (4)
Useamman kuukauden ”hiljaiselon”
jälkeen Venäjän asevoimien iskukykyisimpiin joukkoihin kuuluva 1. kaartin panssariarmeija on aloittanut
valmistelevia harjoituksia, siihen kuuluvat tykistöyksiköt ovat suorittaneet
harjoitusammuntoja Nizhnyi-Novgorodin lähistöllä modernisoiduilla Msta-S 2S19M2
panssarihaupitseilla. (5)
Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen
komentaja kenraali Ben Hodges arvioi
NY Timesille 1. kaartin panssariarmeijan roolia ”There is only one reason you would create a Guards Tank Army, and that
is as an offensive striking force,”… ”This is not something for homeland
security…”. (6)
Zapad-2017-sotaharjoituksen
kohdalla katse keskittyy useimmilla Venäjän maavoimien kalustoliikkeisiin,
tässä kohdin on kuitenkin syytä muistuttaa siitä, että harjoitukseen osallistuu
joukkoja kaikista merkittävistä Venäjän asevoimien puolustushaaroista,
muistettavaa on myös se, että harjoituskokonaisuus käsittää harjoitteita (ja
sen myötä joukkoja) Kuolan niemimaalta Venäjän Eteläisen sotilaspiirin alueelle,
harjoitus nostaa joukkojen valmiutta ja vahvuutta myös Ukrainalta miehitetyllä
Krimin niemimaalla. Niemimaalle on siirretty aiemmin elokuussa Bastion-P pintamaalien torjuntaan
tarkoitettuja merimaaliohjuksia, alueen ilmatorjuntaa on myös vahvistettu, myös
Venäjän muita Krimille sijoittamia joukkoja on vahvistettu. Niemimaan alueelle
on siirretty erikoisyksiköitä FSB:stä
ja muista Venäjän sisäisenturvallisuuden elimistä, kuten sisäministeriöstä (MVD) ja kansalliskaartista (Ros Gvardia).
Muutama päivä sitten (22.
elokuuta) Vladimirissa esikuntaansa pitävä 27.
kaartin ohjusarmeija järjesti harjoituksen, jossa treenattiin henkilökuntaa
sekä ohjusarmeijan komentoyhteyksiä sekä komentoketjua. On syytä huomioida,
että 27. kaartin ohjusarmeijalle sijoitettujen strategisten mannertenvälisten
ohjusten kokonaismäärä on noin puolet Venäjän maaperälle (maa-alue)
sijoitetuista strategisista mannertenvälisistä ohjuksista (ks. statistiikka
lopussa). Venäjän Pohjoisen ja Tyynenmeren laivastoilla on mannertenvälisillä
ohjuksilla varustettuja strategisia ohjussukellusveneitä. Pohjoisen laivaston vahvuuteen kuuluu seitsemän strategista
ohjussukellusvenettä, joiden lisäksi on ohjusten koeammunnoissa alustana
käytetty Dmitri Donskoi. Tyynenmeren laivaston vahvuuteen kuuluu
viisi strategista ohjussukellusvenettä.
Zapad-2017-sotaharjoituksen alla
on hyvä huomioida myös seuraavat Venäjän suorittamat toimenpiteet.
Kaliningradin ja Pskovin alueiden reserviläisiä on määrätty palvelukseen,
määräyksiä on toimitettu perille kirjeitse sekä puhelimitse. (7 ja 8) Määräys
on kohdistettu erityisesti sopimussotilaille sekä sitoutuneille reserviläisille,
joita kummallakin alueella on – ymmärtääkseni – alueiden luonne huomioiden
jonkin verran. Vastaavia toimenpiteitä on suoritettu aiemminkin, nyt samaa
tehdään ehkäpä sofistikoituneemmin ja laajemmassa mitassa. Ei ole pois
suljettua, etteikö ennen Zapad-2017-sotaharjoituksen alkua kutsuja lähetettä
entistä suuremmalle joukolle reserviläisiä. Viime vuoden
Kavkaz-2016-sotaharjoituksessa Venäjä testasi alueellisten puolustusjoukkojen
liikekannallepanoa, samainen teema toistunee myös tämän vuotisessa
Zapad-2017-sotaharjoituksessa.
Venäjän hallitus on myös
lähettänyt viestejä Kalugan oblastin
maanviljelijöille muistuttaen heidän sodanajan velvollisuuksista. Dokumentissa
todetaan ”kunta-alueen hyväksyttyä mobilisointisuunnitelmaa
varten sota-aikana" yritykset "osallistuvat tavaroiden luovutuksiin (työt, palvelut) julkisiin
tarpeisiin tuotetun nimikkeistön mukaisesti". (9) Meduzan artikkelia tarkastellaan englanniksi käännettynä UAWiren artikkelissa ”Russian government sends notices to farmers
outlining their wartime duties” – yhteenveto on riittävän kattava, jotta
kokonaisuudesta saa riittävän tarkan kuvan. (10)
Mitä uhkakuvia on olemassa?
Aiemmin Censor.NET:in haastattelussa Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan
joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges arvio sodan eskaloitumisen
mahdollisuutta:
”I won’t
speculate about what they might do against Ukraine, but certainly what they
have done in Georgia is a pattern of undermining countries around on their
periphery, not living up to agreements. They were supposed to pull out after
the Sarkozy agreement [with Putin – ed.], and they didn’t… And I’m sure that
that’s their objective in Ukraine is to make sure Ukraine could never join the
EU, could never join NATO, could not be fully integrated economically into the
West. So I think they’ll use whatever they can to continue that if the West
does not stay united.” (11)
Laajan haastattelun perusteella
voidaan todeta, että Ben Hodges ei pidä Venäjän laajempaa offensiivia lähitulevaisuudessa
todennäköisenä, mutta sellaista ei voi täysin sulkea poiskaan mahdollisten
skenaarioiden joukosta. Ukrainan on oltava valmis puolustamaan maataan, myös
lännessä Venäjän suorittamia joukkojensiirtoja on seurattava tarkoin. Ukrainaan
ja länteen kohdistuvan uhan ohella viime aikoina esille on noussut entistä
enemmän mahdollisuus siitä, että Zapad-2017-sotaharjoituksen varjolla Venäjän
maavoimien alaisia joukkoja jää pysyvästi Valko-Venäjän maaperälle, onpa
esitetty arvioita siitä, että harjoituksen tosiasiallinen tarkoitus on saattaa
maa pysyvästi Venäjän kontrolliin – ts. miehittää Valko-Venäjä.
Arseni Svitski – minskiläisen the
Centre for Strategic and Foreign Policy Studiesin – johtaja käsittelee
mahdollista miehitystä artikkelissa ”Will
Russia occupy Belarus in 2017?” (12) On toki huomioitava, että artikkeli on
marraskuulta 2016, mutta tuolloin Svitski teki muun muassa seuraavan päätelmän:
”Obviously,
if this many Russian troops arrive in Belarus, it will be difficult to send
them home later. Without doubt, this is detrimental to the sovereignty and
independence of the Belarusian state.”
Svitski viittaa tässä siihen
mahdollisuuteen, että Venäjä lähettää huomattavan määrän joukkoja Valko-Venäjälle
Zapad-2017-sotaharjoituksen varjolla, kuten näyttää lähettävän, josta voi
seurata se, että joukkojen vetäminen takaisin Venäjälle on työlästä ja se
houkuttelee sijoittamaan pysyviä osastoja Valko-Venäjän maaperälle.
Valko-Venäjällä myös kansalaisten
keskuudessa suhtaudutaan epäillen siihen, että venäläisjoukot vedettäisi
kokonaisuudessaan maasta pois – onpa venäläisiä nimitetty jo miehittäjiksikin.
Nämä pelot ja epäilyt ovat tavallaan perusteltuja, koska Venäjä on jo pidemmän
aikaa esittänyt Valko-Venäjälle vaateita Venäjän asevoimien joukkojen pysyvästä
sijoittamisesta Valko-Venäjään – aiemmin on ollut puhetta lentotukikohdasta,
nyt esille ovat nousseet myös maavoimien alaisuuteen kuuluvat joukot. Mikäli ei
lasketa lukuun NATO:on kuuluvia Baltian maita, entisen Neuvostoliiton alueen
valtioista Venäjällä ei ole pysyvien joukkojen myötä kontrollia Valko-Venäjällä
ja Azerbaidžanissa – osia Ukrainasta, Moldovasta ja Georgiasta venäläisjoukot
miehittävät, jonka ohella Ukrainassa sotii tuhansia Venäjän asevoimiin kuuluvia
sotilaita, pyrkien näin horjuttamaan Ukrainan yhteiskunnallista tilaa ja vaikeuttamaan
maan läntisen integraation politiikkaa.
Valko-Venäjä, Ukraina – vaiko
Baltia, nämä valtiot ja alueet on nostettu esille eri skenaarioissa maista ja
alueista, joihin kohdistuu Zapad-2017-sotaharjoituksen myötä suurin uhka.
Todennäköisimpänä pitäisin sitä, että Zapad-2017-sotaharjoituksen
jälkimainingeissa Valko-Venäjälle jää pysyviä venäläisjoukkoja ja täten maa
sidotaan entistä tiukemmin Venäjään. Sodan eskaloitumista Ukrainassa en pidä
mahdottomana, tiedustelutoiminta maan rajojen tuntumassa on lisääntynyt –
paikoin se on ulottunut syvemmälle Ukrainan alueelle idässä kuin myös maan
luoteisosassa, luoteis-ukrainalaisen Kovelin yllä havaittiin venäläinen
Orlan-10 tiedustelulennokki kymmenisen päivää sitten.
En pidä todennäköisenä, että
Baltian suunnalla Venäjä ryhtyy Zapad-2017-sotaharjoituksen kuluessa, tai sen
jälkeen, mihinkään sotilasoperaatioon – provokaatioita ei kuitenkaan pidä
sulkea laskuista pois. On mahdollista, että näemme aiempaa pidemmälle meneviä
provokaatioita, joissa Baltian alueelle sijoitettuja joukkoja testataan
venäläisten toimesta. Mihin tällainen sitten voi johtaa? Väistämättä tulee
mieleen 28. kesäkuuta 1914 ja Gavrilo
Princip – mutta en nyt ryhdy spekuloimaan hyvin epätodennäköisillä
skenaarioilla – tapahtumakuluilla.
Näin päätteeksi Neuvostoliiton
marsalkka Georgi Žukovia mukaillen –
puna-armeija taistelee offensiivisesti, samaa strategiaa Venäjän asevoimat
toteuttaa tänä päivänä.
Marko
Valokuva blogin kirjoittajan
kokoelmista.
Statistiikka:
Statistiikka russianforces.org.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.