”Kultakorttia” ei ole, eikä tule

Suomessa järjestetään presidentinvaalien ensimmäinen kierros (ensimmäinen vaali) kuluvan vuoden tammikuun 28. päivä (ennakkoäänestys Suomessa 17. – 23. tammikuuta) – käynnissä olevan vaalikampanjan aikana turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat saaneet varsin paljon näkyvyyttä, ehdokkaista ainoastaan Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP:n) Nils Torvalds avoimesti kannattaa NATO-jäsenyyttä, erottuen näin muista ehdokkaista, joiden suhtautuminen NATO-jäsenyyteen on joko ehdottoman kielteinen tai he vastaavat siihen kierrellen ja kaarrellen, ollen kuitenkin tällä hetkellä sitä mieltä, että Suomen ei pidä anoa NATO:n jäsenyyttä.

Ehdokkaiden suhtautumista NATO-jäsenyyteen on tiedusteltu niin tenteissä kuin myös erilaisissa kyselyissä, unohtamatta vaalikoneitakaan. Käynnissä olevan vaalikampanjan aikana Ruotsissa käydään omaa NATO-keskusteluaan, mikä ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt Suomessa käynnissä olevassa vaalikampanjassa niin paljon kuin olisin toivonut – media tuntuu jättäneen huomiotta eräiltä osin Ruotsissa käytävän keskustelun, niinpä ehdokkaille ei ole esitetty seuraavaa – yksinkertaista – kysymystä: Tulisiko Suomen hakea NATO-jäsenyyttä, mikäli Ruotsi jättää jäsenhakemuksen NATO:on?

Kysymys tässä muodossa on tällä hetkellä perusteltu kuin myös tärkeä, koska kansalaisten on syytä saada tietää ehdokkaiden kanta NATO-jäsenyyteen siinä tapauksessa, jos (tai kun) Ruotsi oman hakemuksensa jättää sisään. Ruotsissa vastaavasti NATO-jäsenyyden kannatus on Aftonbladetin julkaiseman uusimman mielipidetutkimuksen mukaan noussut 43 prosenttiin vastustajia ollessa 37 prosenttia – 20 prosenttia kyselyyn osallistuneista ei kertonut kantaansa tai ei tiedä. (1)

Tässä yhteydessä on myös syytä huomioida Ruotsin kokoomusjohtaja Ulf Kristerssonin toteamus: On vain ajan kysymys, ennen kuin sosiaalidemokraatit muuttavat Nato-kantansa. (2)

Ruotsin tämänhetkisen pääministerin Stefan Löfvenin mukaan, Ruotsin sosialidemokraattisen työväenpuolueen kanta on se, että Ruotsi on liittoutumaton maa.

(Huom. tiedossani ei ole sanatarkka lausunto, ajatus pohjautuu Ylen uutiseen Ruotsin kokoomusjohtaja Ulf Kristersson Ylelle: On vain ajan kysymys, ennen kuin sosiaalidemokraatit muuttavat Nato-kantansa, jossa kirjoitetaan Ruotsista ”liittoutumattomana” maana).

Ulf Kristerssonin lausunnolla on sikäli painoarvoa, että hän on porvariblokin johtajana Stefan Löfvenin haastaja ja mahdollinen tuleva pääministeri. Kristerssonin mukaan Ruotsi menee NATOn jäseneksi riippumatta siitä, miten Suomi toimii.

Kysymys on sikälikin tärkeä, koska Sälenin turvallisuuspoliittisessa konferenssissa puhunut NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi NATOn sitoutuneen puolustamaan vain omia jäseniään. (3) Asia toisin ilmaisten puolustusliiton turvatakuut eivät ulotu sen kumppanimaihin, joihin Suomikin Ruotsin ohella kuuluu.

Suomessa moni on tuudittautunut siihen uskoon, että kumppanuus NATO:n kanssa tuo maallemme tarvittavat turvatakuut, ettei ole tarvetta hakea NATO:n jäseneksi – ainakaan vielä. Onpa tasavallan presidentti Sauli Niinistö nostanut esille ajatuksen siitä, että kriisin hetkellä liittoutumia kyllä syntyy – voi syntyä, mutta millaisin ehdoin ja kenen kanssa?

NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenbergin – ja samalla NATOn – kanta on selkeä, vain jäsenet pääsevät nauttimaan ”sateenvarjon” tarjoamasta suojasta eli mitään ”kultakorttia” ei ole, eikä tule. Kansalaisten harhaanjohtaminen kultakortti-puheilla on syytä lopettaa, asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Ei ole mitään ”välitilaa”, jossa pääsemme nauttimaan eduista antamatta mitään vastalahjaksi. Joko olemme NATO:ssa tahi emme ole.

Kuva David Parkins.

Äänestäjillä on oikeus tietää ehdokkaiden NATO-kanta kaikissa tapauksissa, myös tapauksessa, jossa Ruotsi tekee oman – Suomesta riippumattoman – päätöksensä hakien jäsenyyttä, jonka jälkeen Suomi olisi Pohjolan ainoa sotilaallisesti liittoutumaton maa. Suomi olisi tuolloin EU:n jäsenmaa, mutta sotilaallisesti liittoutumaton toisin kuin Baltian maat etelässä ja Norja sekä NATO-jäsenyyttä hakenut Ruotsi ja valtaosa EU:n jäsenmaista.

Tällä hetkellä ehdokkaista vain Nils Torvalds on NATO-jäsenyyden kannalla, minua kiinnostaa tietää, mikä muiden ehdokkaiden kanta on, koska seuraavan kuuden vuoden kuluessa Ruotsi tullee tekemään merkittäviä turvallisuuspoliittisia päätöksiä, joihin sisältyy todennäköisesti myös NATO-jäsenyyden hakeminen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sopisi hyvin pelinavaajaksi kertomalla oman kantansa. Mikäli kansa äänestää hänet presidentiksi, onko hän valmis johdattamaan Suomen NATO:on tilanteessa, jossa Ruotsi hakee jäsenyyttä?

Marko

1. https://www.aftonbladet.se/a/1k7jml 

2. https://yle.fi/uutiset/3-10023463 

3. https://www.verkkouutiset.fi/jens-stoltenberg-nato-on-sitoutunut-puolustamaan-vain-omia-jaseniaan/