Sotatoimet Ukrainassa tämän vuoden kesäkuussa

Heinäkuuta on jo eletty hyvänmatkaa, joten on aika luoda katsaus kesäkuun sotatoimiin ja muihin merkittäviin tapahtumiin Ukrainassa sekä Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla.

Toukokuuhun verrattuna kesäkuu oli Ukrainan asevoimille sekä vapaaehtoisjoukoille merkittävästi raskaampi tappioiden noustessa 11 kuolleeseen (toukokuu 7) ja 82 haavoittuneeseen (toukokuu 36) tai taistelutilanteessa vammautuneeseen sotilaaseen. Merkittävää kasvua tapahtui taistelutilanteissa haavoittuneiden ja vammautuneiden kohdalla, mikä on osaltaan selitettävissä sillä, että kesäkuussa Venäjä ja sen joukkojen rinnalla taistelevat proxy-joukot lisäsivät merkittävässä määrin Minsk II -sopimuksessa kiellettyjen asejärjestelmien sekä epäsuoran tulen käyttöä. Kranaatinheittimien (82 mm ja 120 mm) rinnalla venäläisjoukot käyttivät säännöllisesti – lähes päivittäin – 122 mm ja 152 mm tykistöä, myös 122 mm BM-21 Grad ja Grad-P raketinheitinjärjestelmiä käytettiin yksittäisiä kertoja – vihollisen panssarikalusto osallistui sotatoimiin useampana päivänä.

Kesäkuussa sotatoimissa menehtyneitä ukrainalaissotilaita.

Ukrainalaiset pysäyttävä uutinen oli myös Kansanrintaman (ukr. Народний фронт) parlamentaarikon, reservin everstin, sotakirjeenvaihtajana meritoituneen ja “Information Resistance” -ryhmän perustajan Dmytro Tymchukin kuolema kotonaan 19. kesäkuuta. Tymchuk menehtyi päähän osuneeseen luotiin – kuolinsyyntutkinta on käynnissä. Dmytro Tymchukin perustama “Information Resistance” -ryhmä, jonka koordinaattorina hän toimi kuolemaansa saakka, oli ensimmäisiä ryhmiä, joka raportoi ja analysoi Venäjän asevoimien ja erikoisjoukkojen toimista Krimin niemimaalla ja myöhemmin keväällä 2014 Itä-Ukrainassa.

Dmytro Tymchuk 27.6.1972 – 19.6.2019.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportoinnin perusteella kesäkuussa menehtyi yksi siviili sotatoimien seurauksena 24 vammautuessa. ETYJ:n raportointien tarkat ajanjaksot 3. – 16. kesäkuuta ja 17. – 30. kesäkuuta – kesäkuun ensimmäiset päivät jäävät edelliseen parinviikon aikaperiodiin, jolloin viisi siviiliä vammautui sotatoimista johtuvista syistä.

Valtaosa siviiliuhreista on seurausta taajama-alueiden tulittamisesta joko pienikaliiperisilla aseilla tai erilaisilla kranaatinheittimillä ja tykistöllä. Esim. varhain aamulla 6. kesäkuuta Venäjän proxy-joukot tulittivat Ukrainan kontrolloimaa Majorsken taajamaa rynnäkkökivääreillä sekä raskailla konekivääreillä – ainakin yhteen kerrostaloon osui luoteja.

Horlivkan kupeessa sijaitsevassa Majorskessa on merkittävä siviileille tarkoitettu rintamalinjan (demarkaatiolinjan) ylityspaikka, jonne kertyy siviileitä aamuvarhaisesta lähtien jonottamaan pääsyä demarkaatiolinjan yli. Majorsken taajamaa sekä pikatietä, jolla tarkastusasema sijaitsee, on tulitettu lukuisia kertoja käynnissä olevan sodan aikana – tulituksen seurauksena tarkastusasema on jouduttu sulkemaan useita kertoja, siviiliuhreiltakaan ei ole näissä välikohtauksissa vältytty.

Aamulla, 14. kesäkuuta, kello viiden aikaan Ukrainan hallinnassa olevaa Mar’inkan pikkukaupunkia tulitettiin kranaatinheittimillä sekä 122 mm 2S1 ”Gvozdika” panssarihaupitseilla, parin kadun varrella lukuisia asuinrakennuksia vaurioitui tai tuhoutui – tulituksen seurauksena nelihenkinen perhe joutui sairaalahoitoon, vammautuneiden joukossa oli myös perheen yhdeksän vuotias lapsi.

Ukrainan poliisin kuvaa Marinkasta 14. kesäkuuta 2019.

Ukrainalaisen sotilaskirjeenvaihtaja Oleksii Kashporovski’in välittämän tiedon mukaan Ukrainan asevoimien 24. erillisen mekanisoidun prikaatin sotilaat ovat edenneet aiemmin samalla viikolla ”harmaalle vyöhykkeelle” Mar’inkan kaupungin itäosissa ottaen näin koko kaupungin hallintaansa. Operaation myötä Ukrainan asevoimat on edennyt vain muutaman sadan metrin päähän venäläisjoukkojen hallinnoimasta Oleksandrivkan kylästä.

Kesäkuun viimeisellä viikolla Avdiivkan kaupunkia Donetskin pohjoispuolella tulitettiin kahdesti vihollisjoukkojen toimesta, kummallakin kerralla asuinrakennukset ja muut siviilikohteet joutuivat tulituksen kohteeksi. Avdiivkassa siviileillä oli onni myötä, tulituksesta ja siviilikohteiden vaurioitumisesta huolimatta asukkaat eivät vammautuneet tulituksessa.

Suoran ja epäsuoran tulituksen ohella miinat ja erilaiset maastoon jääneet räjähteet sekä ansapommit muodostavat siviileille suuren uhan. Kesäkuun alkupuolella Popasnan alueella peltotöissä olleet miehet ajoivat traktorilla tunnistamattomaan räjähteeseen, vuonna 1971 ja 1993 syntyneet miehet vammautuivat räjähdyksessä – heidät toimitettiin Popasnan alueen keskussairaalaan hoitoon. Kummankaan miehen vammat eivät olleet hengenvaaralliset.

Touko-kesäkuun vaihteessa miehitetyssä Horlivkassa isoäiti toimitettiin sairaalahoitoon sirpalevammojen tähden, isoäidin seurassa ollut lapsenlapsi toimitettiin samalla sairaalahoitoon shokkioireiden vuoksi.

Ukrainan asevoimat, yhdessä muiden Joint Forces Operationiin (JFO) osallistuvien joukkojen kanssa, on tuhonnut alkuvuoden kuluessa lukuisia vihollisen merkittäviä kohteita epäsuoralla tulella, pääasiassa kranaatinheittimillä mutta myös 122 mm ja 152 mm tykistöä on käytetty. Minsk II -sopimuksen muodostamien rajoitteiden myötä ukrainalaisjoukoilla on käytössään hyvin rajallinen määrä heitin ja tykistökalustoa vastatykistötoimintaan, vastaosa varustuksesta on joko ETYJ:n määrittelemillä (kontrolloiduilla) alueilla tai riittävän kaukana demarkaatiolinjasta.

Ukrainan kansalliskaarin alaisuuteen sijoitetun Azov rykmentin asemia tulitettiin venäläisjoukkojen toimesta tykistöllä kesäkuun 23. Svitlodarskin ”pullistuman” alueella, tuolloin rykmenttiin kuuluva tiedusteluyksikkö havaitsi miehitetyn Horlivkan luoteispuolella venäläisen 1L219 Zoopark-1 (“Зоопарк-1”) -järjestelmään kuuluvan 1L259 vastatykistötutkan. Rykmentin tiedusteluyksikön välittämien tietojen mukaan pääteltiin venäläisten säätävän järjestelmää alueella, jolloin Azov rykmenttiin kuuluvat sotilaat lähettivät tiedustelulennokin kuvaamaan ja tunnistamaan kohteen.

Venäläisen Zoopark-1 -järjestelmän 1L259 vastatykistötutka.

Rykmentin julkaisemalla videolla 23. kesäkuuta havaittu venäläisten Zoopark-1 -järjestelmän 1L259 vastatykistötutka joutuu kranaattikeskityksen kohteeksi. Videolla on havaittavissa myös se, kuinka ukrainalaisjoukot korjaavat tulta keskityksen kuluessa. Tiedustelulennokista kuvattua täyspitkää videota ei ole julkaistu, kerrottujen tietojen mukaan venäläinen Zoopark-1 -järjestelmän 1L259 vastatykistötutka tuhoutui tulituksessa.

Valtaosalla rintamalinjaa on käyty taisteluita säännöllisesti kesäkuun aikana, poikkeuksena on Stanytsia Luhanskan kohdalla sijaitseva lohko, jolla jännite on laskenut ja ETYJ:n neuvottelema tulitauko on pitänyt, samalla kumpikin osapuoli on vetänyt joukkojaan rintamalta purkaen jännitystä. Ukrainan vasta valittu presidentti Volodymyr Zelenskyi on korostanut toistuvasti onnistuneen tulitauon ja jännitteen purun merkitystä, vastaavaa onnistumista ei kuitenkaan ole saatu muilla rintamalohkoilla – itse asiassa muilla lohkoilla vihollinen on ennemminkin lisännyt painetta ja raskaan aseistuksen käyttöä.

Ukrainan tilapäisesti miehitettyjen alueiden (TOT) varaministeri Georgy Tukan aiemman tiedonannon mukaan vihollisella on rotaatio käynnissä miehitetyn Luhanskin alueella, jossa alueella operoivan 2. armeijakunnan Venäjän proxy-joukkoja eli ns. aluepuolustusprikaatien taistelijoita korvataan Venäjän asevoimiin ja turvallisuuselimiin kuuluvilla joukoilla. Tietoa ei ole vahvistettu, mutta sosiaaliseen mediaan jaettujen kuvien ja videoiden perusteella on nähtävillä, että kummallakin puolella Venäjän kontrolloimaa rajaa on joukkojen liikehdintää.

Kesäkuun alkupuolella ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio kuvasi yöaikaan pitkän kantaman tiedustelulennokilla sotilastyyppisten ajoneuvojen liikkumista Venäjän miehittämällä rajaseudulla Tšeremšinen kylän itäpuolella, ajoneuvot saapuivat Venäjältä Ukrainaan, ja ajoivat pieninä kolonnina muun muassa Luhanskin sekä Verkhnoševyrivkan kylän alueille. Myös Luhanskin (tuhotuneen) kansainvälisen lentokentän alueella on ETYJ:n toimesta havaittu poikkeuksellisia määriä kalustoa.

Kesäkuun 19. Kansainvälinen tutkijaryhmä (JIT) nimesi neljä miestä, joita epäillään heinäkuun 17. 2014, tapahtuneesta Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisesta. Nimetyt henkilöt ovat venäläiset Igor Girkin, Sergey Dubinsky ja Oleg Pulatov – jotka kaikki ovat entisiä Venäjän asevoimien (GRU) tai Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tiedustelu-upseereita, sekä ukrainalaisen, tiedustelu-upseeritaustaisen, varuskunnan komentajana ennen sotaa toimineen Leonid Khartšenkon. (1)

Miehitetty Krim – Krimin tataarien vaino jatkuu

Suomessa huomattavaa keskustelua herätti Yleisradion 15. kesäkuuta julkaisema, heidän Venäjän-toimittaja Marjo Näkin laatima raportti Krimillä sijaitsevasta Artek-leirikeskuksesta. (2) Tuolloin Ulkoministeriö, Ukrainan suurlähetystö ja lukuisat kansalaisaktivistit kiinnittivät huomiota puutteellisesti laadittuun kirjoitukseen (josta en käytä uutinen-nimeä) ottaen yhteyttä Yleisradioon, ja vasta heinäkuun 2. Yleisradio päivitti kirjoitusta pienellä tietoiskulla Krimin asemasta Venäjän miehityksen alla, mikä ei kuitenkaan poistanut jutun ongelmallista – Venäjän narratiivia toistavaa ja lapsia hyödyntävää – ominaisuutta, eikä sitä, että kirjoituksessa jätettiin paljon Artek-leirikeskuksesta kertomatta. (3)

Sen sijaan, että Yleisradio julkaisee pastellinsävyisiä kirjoituksia Krimiltä, se olisi voinut kesäkuussakin uutisoida Venäjän turvallisuusviranomaisten Krimin tataareihin sekä muihin miehityksen vastustajiin kohdistuvasta vainosta. 

Krimin tataarien vainoa – kesäkuun 10. 2019. (4)

Kesäkuun 10. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB suoritti sarjan etsintöjä ja pidätyksiä miehitetyllä niemimaalla, varhain aamulla FSB:n yksiköt tekivät ratsian yhteen asuintaloon Aluštan alueella, kuin myös Strohanivkan kylässä Simferopolin alueella aiemmin pidätetyn Ruslan Suleymanovin veljen Eskender Suleymanovin kotitaloon sekä Kamjankan kylään niin ikää Simferopolin alueella.

Miehitetyllä Krimin niemimaalla toimivien ihmisoikeusaktivistien mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB suoritti myöhemmin saman vuorokauden kuluessa ”tutkinnallisissa tarkoituksissa” tarkastuksen yhdessä asuintalossa Bilohirskin alueella. (5)

Tässä iskujen sarjassa pidätettiin yhteensä yhdeksän Krimin tataaria, iskujen sarja kohdistui myös Krimin tataarien solidaarisuusliikkeen jäseniin. Liike tukee ja auttaa perheitä, joiden jäseniä on pidätetty tai tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin Venäjän miehitysvallan toimesta. Toiminta on rauhanomaista aktivismia käsittäen taloudellisen tuen ja muun perheelle kohdistetun tuen. Tämä, kuten muutkin rauhanomaiseen aktivismiin tähtäävät liikkeet välittävät, myös tietoa niemimaan surkeasta ihmisoikeustilanteesta ja miehityksen vastustajiin kohdistuvasta vainosta.

Venäjä on pidättänyt ja vanginnut miehityksen kuluessa useita kymmeniä aktivisteja Krimin niemimaalla, valtaosa heistä on tuomittu näytösoikeudenkäynneissä pitkiin vankeusrangaistuksiin. Kuulusteltavia aktivisteja on poikkeuksetta kidutettu ja pahoinpidelty, useiden kohdalla pahoinpitelyt ja kidutus jatkuu muodossa tai toisessa tuomionjulistamisen jälkeenkin – pahoinpitelijöinä ovat turvallisuuskoneiston edustajien ohella toiset vangit. Venäjä on myös mielivaltaisesti evännyt vangituilta ja tuomituilta heidän tarvitsemansa sairaalahoidon tai henkilökohtaiset lääkkeet. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen ohella venäläinen Memorial on julistanut vangitut ukrainalaisaktivistit poliittisiksi vangeiksi.

* * *

Kiovassa järjestettiin kesäkuun 23. Kyiv Pride -marssi, marssin organisoijien mukaan yli 8000 kansalaista osallistui marssille Ukrainan poliisin ja kansalliskaartin turvatessa marssin. (6) Marssille osallistujien joukossa oli myös lukuisia sotaveteraaneja, he välittivät sanomaa taistelevansa kaikkien ihmisoikeuksien puolesta.

Ennen ja jälkeen marssin Kiovassa ääriryhmät sekä Venäjää tukevat ääriainekset järjestivät välikohtauksia yrittäen hyökätä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä heidän tukijoiden kimppuun, sekä estää marssin kulun. Venäjää tukevat ääriaineksiin kuuluvat henkilöt vandalisoivat Euromaidaniin osallistuneiden muistomerkkejä. Hyökkäyksen kohteeksi joutui myös Ukrainan sankarin Serhyi Nihoyanin muistomerkki (kuva alla, vangittu vandaali myös kuvassa).

Ulkoministeri Pekka Haavisto kirjoitti Ministerin kynästä -kolumnisarjassa heinäkuun puolella ”Ukrainan tulevaisuus vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen” – on asia, jonka me todella usein unohdamme kuvitellessamme Ukrainan sodan olevan kaukana meistä. Näin ei ole, se mitä Ukrainassa tulevina vuosina tapahtuu vaikuttaa meihin kaikkiin hyvässä ja pahassa. Mikäli Venäjä saa haluamansa Ukrainassa, voimme vain kuvitella millaisen signaalin se antaa Putinin hallinnolle, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle ja koko Euroopalle. Yli 45 miljoonan asukkaan Ukraina on meidän kaikkien asia.

Marko

1. https://yle.fi/uutiset/3-10838895 

2. https://yle.fi/uutiset/3-10786805 

3. https://www.verkkouutiset.fi/ukraina-ja-ulkoministerio-arvostelevat-ylen-krim-uutisointia/?fbclid=IwAR1qam5dEK2qpxUOS9DeCTSZGT1cp1iwYYvRfYYxmcA2FnBi0ElFxdhrG3w  *

4. https://www.facebook.com/crimeansolidarity/ 

5. https://journalist.today/en/russian-security-forces-in-occupied-crimea-conduct-new-searches-in-homes-of-crimean-tatars/ 

6. https://www.rferl.org/a/gay-pride-parade-kicks-off-in-kyiv/30015061.html 

ETYJ:n raportteihin pohjautuvissa kohdissa lähteinä käytetty @OSCE_SMM -twitter-tiliä sekä OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine -verkkosivua. 

*: uutinen julkaistu Verkkouutisissa 1. heinäkuuta, jonka jälkeen Yleisradio päivitti Näkin raporttia maininnalla Krimin niemimaan asemasta Venäjän miehityksen alaisuudessa.