Ukrainassa soditaan seitsemättä kesää

Ukrainan sota alkoi reilut kuusi vuotta sitten huhtikuussa 2014, tuolloin – huhtikuun 12. päivä – venäläisen (entisen) tiedustelu-upseeri Igor ”Strelkov” Girkinin kokoama ja johtama joukko ”pieniä vihreitä miehiä” ilmaantui Donetskin alueella sijaitsevan Slovjanskin keskustaan, aloittaen operaation, joka kevään ja kesän 2014 myötä johti käynnissä olevaan sotaan.

Girkinin johtaman ryhmän ydin oli operoinut yhdessä jo Krimillä Venäjän miehittäessä niemimaan muutamaa viikkoa aiemmin, ja nyt se iski ensimmäisenä Slovjanskin keskustassa sijainneeseen poliisiasemaan, jossa sijaitsi myös alueellinen sisäministeriön päämaja – rakennuksessa tuolloin olleet poliisit ja sisäministeriön henkilökunta eivät juurikaan vastustaneet hyökkääjiä. Tuntia myöhemmin keskusta-alueella sijainnut Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n toimisto vallattiin, samana aamupäivänä ryhmä miehitti myös Slovjanskin kaupungintalon.

Vielä samana päivänä (huhtikuun 12. päivä) Igor Girkinin johtaman ”Ryhmä Krimin” tukena ollut – Venäjän asevoimissa palvelleilla miehillä vahvistettu – Donbass People’s Militia miehitti Slovjanskista etelään sijainneen Kramatorskin kaupungintalon sekä poliisiaseman. Kramatorskissa varsinainen operaatio alkoi vasta illalla, kun operaatio Slovjanskissa oli alkanut jo aamupäivän varhaisina tunteina.

Ensimmäisen kesän koitettua Ukrainan asevoimat vapaaehtoispataljoonien voimakkaalla tuella etenivät hitaasti mutta varmasti Venäjän proxy-joukkojen miehittämille alueille. Huhtikuussa miehitetyt Slovjansk ja Kramatorsk vapautettiin heinäkuun alkupuolella 2014; mutta jo niitä ennen oli vapautettu Mariupol, joka oli ollut proxy-joukkojen hallussa muutaman viikon ajan touko-kesäkuussa 2014.

Slovjanskin ja Kramatorskin vapauttamisen jälkeen heinäkuussa ukrainalaisjoukot etenivät useilla suunnilla vapauttaen kyliä ja kaupunkeja, ottaen takaisin hallintaansa Venäjän vastaista rajaa, edeten Ilovaiskiin ja aina Donetskin porteille. Tuolloin näytti jo siltä, että sota Ukrainassa päättyy viikkojen kuluessa, että rauha laskeutuu lyhyen sodan jälkeen Ukrainaan, mutta näin onnekkaita ukrainalaiset eivät olleet.

Moskovassa oltiin toista mieltä, elokuun koittaessa Venäjä toimitti entistä enemmän varustusta ja vapaaehtoisia hallussaan olevien rajaosuuksien kautta Ukrainaan, pitääkseen hallussa miehittämänsä alueet. Elokuussa 2014 Venäjä lähetti ”humanitaarisen” rekkakolonnan Troijan hevosena Itä-Ukrainaan, miehitettyyn Luhanskiin.

Maailman lehdistön katseen kohdistuessa näihin valkoisiin rekkoihin, joiden Venäjä markkinoi toimittavan humanitaarista apua sotatoimialueen siviileille, maa valmistautui myös lähettämään joukkonsa rajan yli Ukrainaan.

Elokuun 25. päivä venäläistykistö aloitti Asovanmeren pohjoisrannikolla sijainneen Novoazovskin alueen moukaroinnin – sen myötä avautui uusi rintama sotatoimialueelle; edellisenä päivänä, 24. elokuuta ukrainalaisjoukot havaitsivat ensimmäistä kertaa Venäjän asevoimien joukkoja Ilovaiskissa. Elokuun lopun ja syyskuun alun välillä Venäjän asevoimien osastot hyökkäsivät Ukrainaan, miehittäen laajoja alueita – venäläiset panssariosastot ilmaantuivat Luhanskin porteille ja lopulta itse kaupunkiin. Toive sodan pikaisesta päätöksestä oli haudattava mekanisoitujen kolonnien edetessä entistä syvemmälle Ukrainaan auringon paahtamalla tasangolla.

Venäjän maavoimien T-72B3, Ilovaiskin taistelun jälkeen syyskuussa 2014. (1) 

Venäläisiä maastokuorma-autoja palaamassa Ukrainasta Ilovaiskin taistelun jälkeen, kuvattu Krasnodarovskyin pohjoispuolella Venäjällä. *

Ottaen huomioon, että tätä sotaa käydään Euroopassa, saa se nykyään yllättävän vähän huomiota medioissa, ja silloin kun se huomioidaan, sitä harvoin nimitetään sodaksi – mediassa tavataan nimittää sitä kriisiksi tai vielä lievemmin median tahi valtiovallan edustajat saattavat puhua ”Ukrainan tilanteesta”, jolloin tietämätön ymmärtää hyvin helposti asetelman täysin väärin. Kyse on sodasta, jossa on menehtynyt YK:n arvion mukaan jopa 13200 sotilasta ja siviiliä (6. huhtikuuta 2014–15. helmikuuta 2020 välillä).

Tässä yhteydessä meidän on muistettava se, että Venäjän, Ukrainan sotaan lähettämien kuolleiden ”vapaaehtoisten” lukumäärä ei ole selvillä, kuten ei Venäjän asevoimien ja valtiollisten turvallisuusorganisaatioiden menetykset kaatuneina ja haavoittuneina. Yhdysvaltojen ulkoministeriön arvion mukaan sodan alun ja maaliskuun 2015 välillä Venäjän asevoimat menetti Ukrainan sodassa jopa 500 sotilasta. Ukrainan sotaan osallistuneiden venäläisvapaaehtoisten mukaan, eräiden osastojen tappiot nousivat jopa yli 30 prosenttiin jokaisessa hyökkäyksessä.

YK:n keväällä julkaiseman arvion mukaan Ukrainan sodassa on kuollut (31. maaliskuuta 2020 mennessä) 3353 siviiliä, joista 312 on ulkomaalaisia. Ulkomaalaisista siviiliuhreista 298 on seurausta Malaysia Airlinesin lennon MH17 pudottamisesta 17. heinäkuuta 2014. Kyseinen lento pudotettiin venäläisjoukkojen toimesta, 53. ilmatorjuntaohjusprikaatin varustukseen kuuluneelta  9K37M Buk-M1 TELARilta nro. 332 laukaistulla ohjuksella. (2)

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan tämän vuoden puolella, 1. tammikuuta – 12. heinäkuuta välillä, kahdeksan siviiliä on kuollut sotatoimien seurauksena. (3) Viimeisin kuolonuhri tuli heinäkuun 3. päivä Zaitsevessa, jossa 80-vuotias eläkeläisnainen menehtyi sirpalehaavoihin Venäjän proxy-joukkojen tulittaessa 82 millin kranaatinheittimillä siviilikohteita kylän alueella.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat myös raportoineet lukusista miinoista sotatoimialueella, osassa kyse on uusista miinoitteista, joita sodan osapuolet ovat asentaneet. Eräissä tapauksissa kyseeseen tulee siviilikohteiden lähelle viritetyt tai laukaistut henkilömiinat. Viime viikolla Ukrainan ja Venäjän välisen yhteistyöelimen JCCC:n (Joint Centre for Control and Coordination) tarkkailijat raportoivat proxy-joukkojen ampuneen Novoluhansken alueelle RPG-7 kevyellä singolla POM-2 henkilömiinan sisältäviä erikoisammuksia. (4) Toisin kuin Venäjä, Ukraina on ratifioinut Ottawan sopimuksen, eikä sillä ole enää käytössä henkilömiinoja.

Ukrainan sodan kohdalla jäätynyt konflikti, jollaiseksi sitä usein nimitetään, on sikälikin väärä termi kuvaamaan tilannetta, koska rintamalla tilanne on kuuma kaiken aikaa. Ukrainan hallitsemia alueita tulitetaan käytännössä päivittäin kranaatinheittimillä (82 mm ja 120 mm) venäläisjoukkojen toimesta, venäläisjoukkojen tykistöaseen (122 mm ja 152 mm) käytön ollessa niin ikää säännöllistä ts. viikoittaista.

Kesän kuluessa Venäjä ja sen tukemat proxy-joukot ovat käyttäneet panssarintorjuntaohjuksia olennaisesti talvea enemmän. Venäjän proxy-joukot ovat myös ottaneet käyttöönsä 80 mm S-8 raketteja, joita on ammuttu siviilikohteita kohti useita kappaleita kevään ja kesän aikana. S-8 raketti on alun perin suunniteltu ilmasta maahan aseeksi käytettäväksi helikoptereissa ja lentokoneissa, raketista on myös kehitetty maasta-maahan-versio, jonka kantama on 3–5 kilometriä.

Talven tapaan proxy-joukot ovat toteuttaneet kevään ja kesän aikana kustomoiduilla nelikoptereilla useamman ”ilmaiskun” Ukrainan kontrolloimille alueille. Aiempien iskujen tapaan tavanomaisin käytetty nelikopteri näissä ”ilmaiskuissa” on kiinalaisvalmisteinen DJI Phantom 4, jollainen voidaan varustaa yhdellä tai useammalla kranaattikonekiväärin 30 mm VOG-17 kranaatilla, käsikranaatilla tai muulla räjähteellä. Tällaisia ilmaiskuja on tehty sotilaskohteiden rinnalla siviilikohteisiin sekä ukrainalaisia lääkintäjoukkoja vastaan.

Kuten alla oleva tilasto osoittaa, Ukrainan asevoimat ja sitä tukevat yksiköt ovat menettäneet kaatuneina sotilaita lähes jokainen viikko tänä kesänä, haavoittuneiden määrän noustessa 77 (1.6.–20. 7.) Vihollisen tappioiden ollessa moninkertaiset, kuolleina ja haavoittuneina.

Ukrainan asevoimien tappiot 1. kesäkuuta – 20. heinäkuuta 2020.

	kuolleet	haavoittuneet
1.–7. kesäkuuta	0	10
8.–14. kesäkuuta	1	11
15.–21. kesäkuuta	2	9
22.–28. kesäkuuta	1	6
29. kesäkuuta – 6. heinäkuuta	0	8
7.–12. heinäkuuta	2	19
13.–20. heinäkuuta	3	14
	9	77

lähde: @uacrisis. 

Jännitys kasvaa miehitetyllä Krimin niemimaalla 

Venäjä on miehityksensä ajan vainonnut Krimin tataareja, vainossa on selkeästi kollektiivisia piirteitä, jossa vaino ja kaltoinkohtelu on ulotettu kaikkiin niihin Krimin tataareihin ja heidän läheisiin, jotka eivät hyväksy miehitystä ja jotka – rauhanomaisesti – ovat sanoin ja teoin vastustaneet Venäjän toimia niemimaalla. Venäjän turvallisuuselinten ja niitä tukevien joukkojen suorittamien ratsioiden perusteeksi riittää epäilys kuulumisesta Krimin tataareiden solidaarisuusliikkeeseen, jonka merkittävimpiä tehtäviä on tukea vangittujen perheitä ja läheisiä ja toimia yhtenä Krimin tataareiden äänitorvista.

Häirintä ja vaino eivät pelkästään kohdistu ihmisiin, Venäjä on miehityksen kuluessa vaikeuttanut uskonnon harjoittamista niemimaalla, tarkoituksellisesti tuhonnut uskonnollisten kohteiden ohella myös kulttuurikohteita – nykyään uskonnollinen vaino kohdistuu myös muiden uskontokuntien edustajiin, kuten Jehovan todistajiin.

Heinäkuun 7. päivä Venäjän turvallisuusjoukot suorittivat ratsioiden sarjan miehitetyllä niemimaalla. Ratsioissa pidätettiin kuusi henkilöä, jotka kaikki siirrettiin Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n tiloihin Simferopoliin. (5) Venäläisviranomaisten mukaan pidätettyjä voi odottaa jopa viiden vuoden vankeustuomiot.

Crimean Solidarityn julkaisema kuva venäläisratsiasta 7. heinäkuuta 2020. ** 

Jännitystä niemimaalla lisää entisestään se, että ensimmäistä kertaa miehityksen aikana kaksi merkittävää vesivarastona toimivaa tekojärveä voi kuivua kokonaisuudessaan. Bilohirsken tekojärven keskiosa on jo täysin kuivunut, sen vieressä sijaitsevan Taihinsken tekojärven odotetaan kuivuvan kokonaisuudessaan syksyyn mennessä. (6) Aktivistilähteiden mukaan Venäjän turvallisuusjoukot vetävät Taihinsken tekojärveltä putken Simferopoliin, helpottamaan kaupungin akuuttia vesipulaa. (7) Pitkään jatkuneen kuivuuden seurauksena Bilohirsken alueen Tanasu- ja Biyuk-Krasu-joet ovat kuivuneet kapeiksi puroiksi.

Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan, Ukraina sulki Dnepriltä niemimaalle kaivetun Krimin kanavan, jonka rooli niemimaan vesihuollon kannalta on merkittävä. Ukraina on ilmoittanut avaavansa kanavan padot Venäjän vetäydyttyä niemimaalta ja palautettua niemimaan hallinnan jälleen Ukrainalle.

Pitkään jatkunut kuivuus, kuivuvat vesivarastot ja Venäjän kyvyttömyys ratkaista tätä ongelmaa luovat yhtälön, joka voi johtaa siihen, että Venäjän syksyinen strateginen Kavkaz-2020-sotaharjoitus voi toimia ponnahduslautana operaatiolle, jonka tarkoituksena on ottaa kokonaisuudessaan haltuun Krimin kanava ympäröivine maa-alueineen Dneprille saakka ja näin turvata niemimaan vesihuolto. Ukrainan asevoimat on korottanut joukkojensa valmiutta miehitettyyn Krimin niemimaahan rajoittuvalla Hersonin alueella.

Kavkaz-2020-sotaharjoituksen aktiivinen vaihe ajoittuu syyskuun 21.-26. päiville, mutta Krimin niemimaalla ja muilla, Ukrainaan rajoittuvilla, Venäjän eteläisen sotilaspiirin alueilla, alueelle sijoitettujen joukkojen valmiutta on korotettu. Viime viikonloppuna Vladimir Putin määräsi yllättäen valmiusharjoitukset, joihin osallistuu noin 150 000 sotilasta ja kalustoa maavoimista, ilmavoimista sekä merivoimista – mukaan lukien myös Iskander-M ballistisilla ohjuksilla varustettuja joukkoja eteläisen sotilaspiirin alueella. Krimin niemimaalla valmiusharjoitukseen osallistui Mustanmeren laivaston pinta-alusten ja sukellusveneiden ohella 810. merijalkaväen prikaati sekä muita joukkoja. Samaan aikaan valmiusharjoitusten aikana Venäjä siirsi niemimaalle Kertšinsalmen ylittävän rautatiesillan kautta joukkoja ja kalustoa sekä materiaalia.

Venäjän asevoimiin kuuluvien joukkojen vahvuus Krimin niemimaalla nousee 32 500 sotilaaseen, kyseisten joukkojen lisäksi Venäjä on sijoittanut niemimaalle Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n joukkoja rajavalvontaan sekä vastaamaan miehityshallinnon toteutumisesta. Venäjä on sijoittanut niemimaalle myös kaksi kansalliskaartin (Rosgvardiya) prikaatia.

	lukumäärä 1. tammikuuta 2020
miehistön kokonaisvahvuus	32 500 sotilasta
taistelupanssarivaunut	40 + reservi
rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot	367 + reservi
tykistö ja kranaatinheittimet	128
raketinheittimet	52
panssarintorjunta-ajoneuvot	39
S-400 ilmatorjuntajärjestelmä	16
Bal- ja Bastion-P pintamaalientorjuntaohjusjärj.	16+
taistelulentokoneet	85
helikopterit	34

Venäjän Mustanmerenlaivasto tukeutuu Krimillä kolmeen satamaan – Sevastopolin, jossa sijaitsee myös laivaston esikunta; Feodosijan ja Kertšin satamiin.

Niemimaalle on myös perustettu ns. Krimin aluepuolustusjoukot, jotka koostuvat venäläisistä vapaaehtoisista sekä kasakoiden puolisotilaallisista joukoista kootuista yksiköistä. Krimin aluepuolustusjoukkojen vastuulla on myös Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohdan operointi Honcharnen lounaispuolella. Alueella suoritettiin koelaukaisuja pintamaaliohjuksilla kyseisten joukkojen toimesta vuonna 2016. Aluepuolustusjoukot ovat aktiivisesti mukana Krimin tataareiden ja muiden miehitystä vastustavien tahojen vainoissa.

Miehityksen alkuvaiheessa näitä ja muita puolisotilaallisia joukkoja käytettiin avoimesti siviiliväestön pelotteluun ja terrorisointiin, ne toteuttivat myös väkivallantekoja ja murhia, joita ei ole tähän päivään mennessä selvitetty. Itse asiassa niiden voidaan sanoa toteuttaneen Venäjän suunnitelmaa, jossa miehityksen suorittaneiden joukkojen (venäläiset erikoisjoukot) rinnalla operoineet puolisotilaalliset joukot kantoivat vastuun siviileiden pelottelemisesta hiljaisiksi.

Marko 

1. https://forensic-architecture.org/investigation/the-battle-of-ilovaisk 

2. https://www.bellingcat.com/news/uk-and-europe/2015/10/08/mh17-the-open-source-evidence/ 

3. https://www.osce.org/files/f/documents/2/9/457672.pdf 

4. https://ukrainetoday.org/2020/07/16/ukraine-spots-banned-russian-made-mines-in-donbas/ 

5. https://112.international/society/crimean-tatars-houses-raided-in-crimea-six-people-apprehended-52827.html 

6. https://www.pravda.com.ua/rus/news/2020/07/18/7259859/ 

7. https://ctrcenter.org/en/news/4877-rossijskie-voennosluzhaschie-pristupili-k-prokladke-truboprovoda-v-okkupirovannom-krymu 

Lähteenä hyödynnetty myös InformNapalmin julkaisemaa artikkelia ”Ukraine handed over intelligence to OSCE about Russia’s military build-up near its borders”.

*: Alun perin Reutersin kuva, havaittu The Battle of Ilovaisk: Verifying Russian Military Presence in Eastern Ukraine -videolla.

**: Крымская солидарность.