Syyssateet huuhtovat kyynelvirtoja idässä – sota Ukrainassa jatkuu

 

Kuten muistamme, viimeisin merkittävä tulitaukosopimus allekirjoitettiin Ukrainan sodan osapuolten välillä 22. heinäkuuta 2020. Kyseinen tulitaukosopimus astui voimaan muutamaa päivää myöhemmin, 27. heinäkuuta 2020. (1) Tämänkin ”tulitaukosopimuksen” kohdalla käytäntö osoitti jälleen kerran sen olevan vain palan paperia, se on aivan yhtä merkityksetön, kuten ovat lukemattomat ”tulitaukosopimukset” olleet ennen sitä. Tietenkin se pitää yllä illuusiota jostain sellaisesta, jota ei ole ollut olemassa enää vuosiin, tätä illuusiota lännessäkin poliitikkojen suulla kerta kerran jälkeen voimistetaan, etenkin niissä tapauksissa, joissa Ukraina on – tavanomaista voimakkaammin – puolustanut alueidensa koskemattomuutta.

Tällaisen nurinkurisen episodin koimme reilu viikko sitten saksalaisen diplomaatin esittäessä huolestuneisuutensa sen jälkeen, (2) kun Ukraina oli suorittanut Bayraktar TB2 lennokilla itsepuolustuksellisen iskun Venäjän johtamien joukkojen tykistöä vastaan miehitetyillä alueilla sijaitsevan Boikivsken (ent. Telmanove) kylän eteläpuolella. Tässä kohdin meidän on todellakin huomioitava se, että Venäjän johtamat joukot tulittivat ennen Ukrainan suorittamaa ilmaiskua Hranitnen kylän aluetta 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimillä sekä 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla. Hranitnen kylään ja sen ympäristöön kohdistunut tykistö- ja kranaatinheitinkeskitys vaurioitti ja tuhosi siviilirakennuksia sen ohella, että iskussa kaatui yksi Ukrainan asevoimien sotilas, ylikersantti Georgij Halikov (93. mekanisoitu jalkaväkiprikaati) ja haavoittui yksi ukrainalaissotilas. (3 ja 4)

Venäjän syyttäessä muun muassa ulkoministeri Sergei Lavrovin suulla Ukrainaa sodanlietsojaksi ja eskaloijaksi, on tämänkin syksyn kuluessa Ukrainassa järjestetty lukuisia hautajaisia vain ja ainoastaan Venäjän masinoiman ja ylläpitämän sodan vuoksi. Syyskuun ja lokakuun aikana yhdeksän Ukrainan asevoimien sotilasta kaatui sotatoimien seurauksena, haavoittuneiden lukumäärä nousi vähintäänkin 57 sotilaaseen. Näiden yhdeksän kaatuneen lisäksi Itä-Ukrainan sotatoimialueella menehtyi muista syistä alkusyksynä lukuisia sotilaita, suurin osa menehtyi sairaskohtauksiin, jotka todennäköisesti olisi ollut vältettävissä rauhan aikana.

Kuvakollaasin sotilaat kaatuivat sotatoimien seurauksena 1.syyskuuta – 31. lokakuuta 2021 välisenä aikana, kaatuneet ovat:

Kirovhradin alueella 1985 syntynyt Oleksij Kulenko (erillinen 17. mekanisoitu pataljoona) kaatui vihollisen kranaatinheitintulessa Pritšepelivkan kylän lähistöllä syyskuun 11. 2021. Häntä jäi kaipaamaan isänsä ohella veli sekä kolme tytärtä.

Zaporižžjan alueella 1989 syntynyt tiedustelu-upseeri Denis ”Jožik” Herman (erillinen 74. tiedustelupataljoona) kaatui Donetskin alueella 11. syyskuuta 2021 tykistökeskityksessä saamiinsa sirpalevammoihin. Häntä jäi kaipaamaan vanhempien ohella sisko.

Žytomyrin alueella 1994 syntynyt Artur Golub (503. merijalkaväenpataljoona) värväytyi Ukrainan asevoimiin viime vuonna (v. 2020) valmistuttuaan kansallisesta ympäristötieteiden yliopistosta. Hänet oli sijoitettu Verkhnotoretskin alueelle. Syyskuun 12. venäläisten ampuma panssarintorjuntaohjus osui Golubin kuljettamaan kuorma-autoon tappaen hänet. Golubia jäi kaipaamaan äidin ja veljen ohella 8-vuotias poika.  

Hersonin alueella syntynyt Valentin Tšepurnyi (17. mekanisoituprikaati) oli ollut palvellut maataan vuodesta 2015, rintamalla hän oli ollut tänä aikana useamman kerran. Tšepurnyin oli tarkoitus siirtyä siviiliin, kohtalokkaana syyskuisena päivänä hän oli hakemassa tarvittavia dokumentteja yksiköstään, kun vihollinen suoritti tuli-iskun tukikohtaan 120 mm kranaatinheittimillä. Iskussa Valentin Tšepurnyi sai kuolettavia vammoja. Häntä jäi pojan ohella kaipaamaan äitinsä.

Länsi-Ukrainasta, Lvivin alueelta kotoisin oleva Demjan Danilov (17. mekanisoitupataljoona) kaatui 13. syyskuuta vihollisen tulittaessa heidän yksikön asemia Pritšepelivkan alueella erilaisilla aseilla. Danilov menehtyi saamaansa ampumahaavaan. Reilut parikymppinen Demjan on haudattu kotikyläänsä, Rudnikiin, Lvivin alueella.

Neuvostoliitossa, Venäjän SFNT:n alueella, lähes viisi vuosikymmentä sitten syntynyt Viktor Molostov (erillinen 54. mekanisoituprikaati) kaatui syyskuun 26. päivä miinan tai tunnistamattoman räjähteen räjähdyksessä saamiinsa vammoihin. Ollessaan teini-ikäinen perheensä muutti Novooleksandrivkan kylään, Harkovan alueelle, jossa Viktor asui koko ikänsä. Yksi hänen pojista palvelee Ukrainan asevoimien Donbasiin sijoittamissa joukko-osastoissa. Kotikyläänsä haudattua Viktor Molostovia jäi kaipaamaan vaimo ja lapset.

Syyskuun viimeinen päivä koitui Dnipropetrovskin alueella syntyneen Oleksij ”Brakoner” Strižakin (lääkintämies, erillinen 25. maahanlaskuprikaati) kohtaloksi vihollisen tulittaessa 122 mm tykistöllä Ukrainan hallinnassa olevan Kamjankan kylän aluetta. Prikaatin komentaja kutsui Oleksijia jäähyväispuheessaan ”patriootiksi ja todelliseksi ukrainalaiseksi”.

Lokakuu oli jo lopuillaan Ukrainan asevoimien kokiessa lokakuun ensimmäisen kuolemaan johtaneen taistelutappion. 26. lokakuuta venäläistykistö ja kranaatinheittimet iskivät rajusti Hranitnen kylän alueelle, tulituksessa kaatui Holodnij Jarin mukaan nimetyn 93. mekanisoidun prikaatin 3. pataljoonan isähahmo ”Djadja-Žora” – Georgij Halikov, joka oli yksikön sotilaiden kanssa avustamassa siviileitä tykkitulen vaurioiden korjaamisessa, kun alueelle kohdistettiin uusi tykistökeskitys. Leskeksi vuosia sitten jäänyttä Georgij Halikovia jäi kaipaamaan kolmen pojan, joista keskimmäisin on sotinut rintamalla vuosien ajan, ohella sadat ”märkäkorvat”, jotka ehtivät saada oppinsa Halikovilta sotavuosien kuluessa.

Zaporižžjassa talvella 1985 syntynyt Viktor Ratšugin (erillinen 17. panssariprikaati) kaatui 27. lokakuuta 2021 Novotoškivsken alueella vihollisen keskitettyä tulta ukrainalaisasemiin pienikaliiperisilla aseilla. Viktoria jäi kaipaamaan äidin ja siskon sekä pojan ohella erillisen 25. maahanlaskuprikaatin vahvuuteen kuuluva Svetlana.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission viimeisimmän, 18. lokakuuta 2021, julkaistun yhteenvedon mukaan 4.–17. lokakuuta välillä sotatoimialueella vammautui kuusi siviiliä sotatoimista johtuen tai sodankäynnin seurauksena. (5) Kyseisen raportin julkaisun jälkeen ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat raportoineet lukuisista tuoreista siviilikohteiden kärsimistä vahingoista, mutta varmistettuja tietoja siviiliuhreista ei ole. Alla olevat esimerkit siviilikohteiden kärsimistä vahingoista, marraskuussa laadituista raporteista:

”SMM followed up on reports of recent damage to a civilian property in government-controlled Hranitne, Donetsk region”, (6) –

“SMM followed up on reports of recent damage to civilian properties in government-controlled Hranitne, Donetsk region and Trokhizbenka, Luhansk region”. (7)

Lokakuun 18. päivä julkaistun raportin mukaan tämän vuoden puolella sotatoimialueella suoraan sodankäynnistä johtuvista syistä on henkensä menettänyt 15 siviiliä, vammautuneiden lukumäärän noustessa 63.

Ukrainan asevoimien julkaiseman kuva Hranitnesta 26. lokakuuta 2021 suoritetun tuli-iskun jälkeen.

Trokhizbenkan alue, 27. lokakuuta 2021.

Lokakuun 27. päivä miehitetyiltä alueilta tulitettiin Trokhizbenkan kylää ympäristöineen Minsk II-sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä. Tulituksen seurauksena viisi pientaloa vaurioitui ja yksi autotalli tuhoutui täysin. Autotallin tuhoutuminen aiheutti maastopalon, jonka seurauksena yli hehtaari kuivaa kasvillisuutta paloi. Tulituksessa vaurioitui myös muita siviilirakennuksia ja kohteita, sähkölinjan tuho jätti yli kaksisataa siviiliä ilman sähköä.

Viimeisin siviilikohteeseen kohdistettu isku nähtiin marraskuun 2. päivä, jolloin miehitetyn Horlivkan alueelta tulitettiin rintamalinjalla sijaitsevaa Majorskea, taajaman alueelle ammuttiin todennäköisimmin kranaatinheittimillä useita POM-2 henkilömiinoja. Horlivkan luoteispuolella sijaitsevan Majorsken kautta kulkee myös merkittävä miehitetyiltä alueilta vapaaseen Ukrainaan kulkeva tie.

 

Miehitettyjen alueiden tilanteesta

Tällä hetkellä sellaisen siviiliväestön tilanne miehitetyillä alueilla on hyvin huolestuttava, joiden ei ole mahdollista matkustaa Venäjän puolelle. Merkittävin tekijä tälle on se, että miehitettyjen alueiden ns. viranomaiset ovat sulkeneet pysyvästi tai lähes pysyvästi kaikki muut paitsi Stanytsia Luhanskan rintamalinjan ylittävän reitin. Horlivkan luoteispuolella sijaitsevan Majorsken ja Donetskin lähistöllä sijaitsevien Marinkan ja Novotroitsken tarkastusasemien kautta toimitetaan miehitetyille alueille säännöllisesti ukrainalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden lähettämää hätäapua.

Miehitettyjen alueiden siviiliväestöstä heikoimmassa asemassa ovat eläkeläiset sekä pienituloiset, joihin ryhmiin näyttää miehitettyjen alueiden ns. viranomaistahoilta kohdistuvan selkeää kiusaamista ja painostusta, mikäli henkilö kieltäytyy ottamasta Venäjän tai ”kansantasavaltojen” passin. Tällä hetkellä Venäjän passilla näyttää olevan ”ohituskaista”, sellainen halukkaan näyttää olevan mahdollista saada nopeammin kuin ”kansantasavaltojen” passin.

Jos miehitettyjen alueiden eristyneen luonteen vuoksi aiemmat koronavirusvariantit eivät romahduttaneet alueen terveydenhuoltosektoria, vaikka venyttivätkin ne kestokykynsä yli, niin nykyinen deltavariantti on riehunut Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla jo pidemmän aikaa. Donetskissakin sairastuneita on kehotettu sairastamaan kotona, koska koronavirusosastot ovat jo aikaa sitten ohittaneet kantokykynsä.

Alueella ei myöskään näyttäisi olevan minkään sortin organisoitua rokotusohjelmaa käynnissä, ainakaan ystävämme ja tuttumme eivät ole sellaisesta puhuneet. Toisaalta vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla virallinen suhtautuminen koronavirusepidemiaan oli torjuva – propagandistinenkin. Mikä ei toisaalta ole ihmekään, koska miehitetyillä alueilla tuotetaan koronaviruspropagandaa useammallakin kielellä, myös suomeksi päätoimittelija Janus Putkosen toimesta julkaistavaksi Uudessa MV-lehdessä ja muissa vale- ja propagandamedioissa.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.osce.org/chairmanship/457885

2. http://euromaidanpress.com/2021/10/28/berlin-concerned-by-ukraine-using-bayraktar-drone-but-not-by-russian-separatist-side-using-banned-weapons/ 

3. https://mil.in.ua/uk/news/genshtab-zsu-bayraktar-tb2-zastosuvaly-u-vidpovid-na-zagybel-nashogo-bijtsya/ 

4. Ukrainan suorittamasta lennokki-iskusta enemmän blogissa: ”Droonisotaa” Itä-Ukrainassa, Ukraina on siirtynyt kivikaudelta tälle vuosituhannelle.

5. https://www.osce.org/files/f/documents/d/0/502167.pdf 

6. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/503569 

7. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/503332 

Kirjoituksen laadinnassa lähteinä on käytetty myös Novynarnian (1 ja 2) sekä Операція об'єднаних сил eli Joint Forces Operationin julkaisemaa aineistoa.