tiistai 1. maaliskuuta 2022

Suunnitelmat eivät näytä täyttyvän – päätyykö Kreml kaltevalle pinnalle

 

Venäjä laajensi Ukrainan sotaa helmikuun 24. päivä, sodan eskalaation alkuhetkistä lähtien näytti siltä, että Venäjän merkittävimpänä tavoitteena on Ukrainan pääkaupunki Kiova. Venäjän hallinnon asettamiin tavoitteisiin kuuluu todennäköisesti myös Ukrainan presidentin ja merkittävimpien poliitikkojen vangitseminen – PMC Wagnerin palkkasotilaiden kerrotaan metsästävän Ukraina presidentti Volodymyr Zelenskyitä Kiovasta. (1) Venäjän eräänä tavoitteena on myös jonkin asteisen pseudovaltion muodostaminen tuhoamansa Ukrainan tilalle.

Näyttää kuitenkin siltä, että Venäjän johdon tilannekuva ja ymmärrys Ukrainan yhteiskunnallisesta tilasta ja yhtenäisyydestä on täysin väärä, mikä on johtanut siihen, että on kuviteltu Ukrainan vastarinnan romahtavan hyvinkin nopeasti – päivässä parissa. Sen sijaan Venäjä on joutunut useammalla paikkakunnalla raskaisiin ja hyvin kuluttaviin, runsaasti tappioita tuottaviin kaupunkitaisteluihin. Viime yöstä lähtien Venäjä on ryhtynyt kohdistamaan tulta ja ilmaiskuja entistä enemmän siviilikohteisiin piittaamatta lainaan siviiliuhreista. Tänään (28. helmikuuta 2022) Venäjä tulitti koillisukrainalaista Harkovan miljoonakaupunkia siroteaseilla. Käynnissä olleiden Ukrainan ja Venäjän välisten (rauhan)neuvotteluiden aikana Venäjä ampui kaupunkiin useita keskityksiä 122 mm BM-21 Grad raketinheittimillä – iskuissa menehtyi yhdeksän siviiliä, joista kolme lapsia ja vammautui ainakin 37 siviiliä. (2 ja 3) Aineelliset vahingot ovat myös mittavat.

Koulu nro. 134, Harkova – Ukraina, kuva t.me/H_Saltovka.













Venäjä näyttää muuttavan sodankäyntitapaansa entistä totaalisempaan suuntaan – olemme nähneet venäläisten toteuttavan samaa Syyrian Aleppossa ja aiemmin Groznyissa Tšetšeniassa. Nyt samanlaisen rikollisen sodankäyntitavan kohteeksi joutuu eurooppalaisia miljoonakaupunkeja, mikä luonnollisesti järkyttää monia. Syynä Venäjän sodankäyntitavan muuttumiselle entistä brutaalimmaksi lienee kyvyttömyys tunnustaa tehtyjä virheitä, kyvyttömyyttä tunnustaa kansalle, täydellistä epäonnistumista, koska se merkitsisi samalla Kremlin hallinnon valtakauden loppua. Enkä lainkaan ihmettelisi, vaikka siinä tapauksessa moni Venäjällä päättäisi päivänsä kenttäoikeuden jälkeen Nicolae Ceaușescun tapaan.

Nähdessään sodan julmuuden, moni vaikeroi, ettei näin voi käydä Euroopassa; että olemmeko unohtaneet, mitä isovanhempamme kokivat 40-luvulla. Tähän ei voi sanoa muuta kuin, että ilmeisiä viitteitä tapahtuneesta on ollut havaittavissa jo vuosien ajan – olisi luullut, että Venäjän ja Georgian viiden päivän sota olisi havahduttanut meidät, tai viimeistään keväällä 2014 olisimme heränneet toimimaan ja aktiivisin toimin pysäyttäneet Venäjän hallinnon. Näin emme tehneet (syytös on tarkoituksella kollektiivinen, vaikka on yksilöitä ja valtiojohtajia, jotka ovat jo vuosien ajan vaatineet Venäjän pysäyttämistä) – parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta minut tämä eskaloitunut sota tekee surulliseksi kuin myös vihaiseksi.

Ukraina on julkaissut säännöllisesti tietoa hyökkääjän kärsimistä tappioista. Yleensä esitettyihin lukemiin on syytä suhtautua varauksella, koska niiden julkaisun taustalla voi myös olla tarve ja halu vaikuttaa hyökkääjään, jolloin liioittelu on ymmärrettävää. Mutta nyt kun olen seurannut venäläisten toimintaa taistelukentällä, kaluston ja joukkojen käyttöä (ryhmittelyä, ajamista tiiviissä jonomuodostelmissa jne.) yhdistettynä julkaistuihin videokuviin ja muuhun aineistoon tuhoutuneesta kentälle hylätystä kalustosta, niin rohkenen sanoa, että lukemat ovat vähintäänkin suuntaa-antavat.

 

Venäjän tappiot Ukrainan sodassa iltapäivään 28. helmikuuta 2022 mennessä.

 

lukumäärä

 

lukumäärä

miehistö (KIA & WIA)

5300

taistelupanssarivaunut

191

sotavangit

200+

rynnäkkövaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot

816

lentokoneet

29

tykistöaseet

49

helikopterit

29

raketinheittimet

21

tiedustelulennokit

3

ilmatorjuntajärjestelmät

6

pinta-alukset

2

kuorma-autot ja polttoaine-rekat

291

säiliövaunut

60

 

 

 

Venäjän joukkojen etenemisestä ja kontrolloimista alueista liikkuu lukuisia erilaisia karttoja, useimpien ongelmana on se, että Venäjän kontrolloimiksi (miehittämiksi) alueiksi lasketaan liian laajat maa-alueet kärkien sivuilla. Todellisuus on useilla alueilla se, että Venäjä kontrolloi teitä, joilla liikkuvat ja maa-alueita tien ympärillä – eräissä tapauksissa kyliä ja kaupunkeja kontrolloimiensa teiden varsilla. Se, ettei Venäjä kykene miehittämään ja kontrolloimaan maa-alueita selustassa, antaa Ukrainan asevoimielle ja niitä tukeville aluepuolustusjoukoille, eräissä tapauksissa paikalliselle siviilivastarinnalle katkaista huoltoreittejä ja jopa ottaa takaisin haltuun menettämiään alueita kylineen ja kaupunkeineen. Toisinaan passiivinenkin siviilivastarinta voi johtaa siihen, että hyökkääjä joutuu vetäytymään haltuunsa ottamalta paikkakunnalta, kuten kävi Berdjanskissa (28. helmikuuta). (4) Satamakaupunkina Berdjanskin hallinta on Venäjälle tärkeää, joten on todennäköistä, että se pyrkii ottamaan kaupungin uudelleen haltuunsa, mutta Venäjän etenemisen viivyttäminen palvelee Ukrainaa, mahdollinen joutuminen kaupunkitaisteluihin alueella helpottaisi Mariupoliin kohdistuvaa painetta.

Kartta via @Nrg8000.




















Venäläisten siviilikohteisiin kohdistama tulitus herättää keskustelua Harkovaan eilen kohdistuneiden rakettikeskitysten jälkeen, samalla kuitenkin jää huomiotta se, että Venäjä on koko käynnissä olevan operaation aikana hyökännyt siviilikohteisiin, kohdistanut tulta lääkintähenkilökuntaan sekä sairaaloihin. Sinänsä jo näiden vakavien rikosten ohella sen joukot ovat esiintyneet pelastushenkilökuntana soluttautuessaan Ukrainan kontrolloimille alueille tai yrittäessään suorittaa iskuja tärkeisiin kohteisiin. Pelastusylitarkastaja Mira Leinosen Ukrainasta saamien tietojen mukaan myös esiintyneet ”pelastustyöntekijöinä” ja hyökänneet paloasemalle, lainaus Leinosen twiitistä:

”venäläisten tänään pukeneen ukrainalaiset pelastusalan univormut ja hyökänneet sekä pommittaneen Nizhyn paloasemaa. Aamulla yksi pelastaja ammuttiin matkalla töihin ja paloasemapommituksessa kolme loukkaantui”.*

Venäläisten toiminnasta tulee mieleen kevät 2014 Donetskissa, jolloin Donetskin kansainvälisellä lentokentällä käytyjen taisteluiden yhteydessä, 26. toukokuuta, militanttijoukkojen taholta osoitettiin neuvotteluhalukkuutta, heidän joukossa ollut, Punaisen ristin edustajaksi esittäytynyt henkilö pyysi lupaa haavoittuneiden evakuointiin uudesta terminaalista. Ukrainalaisten taholta lupa evakuointiin annettiin, jonkin ajan kuluttua ambulanssi saapui uuden terminaalin luo. Ambulanssin pysähdyttyä, naamioituneet taistelijat ryhtyivät purkamaan siitä välittömästi aseita ja ammuksia terminaaliin.

Jo tässä vaiheessa Venäjän offensiivia voidaan sanoa, että se tulittaa tarkoituksella siviilikohteita – sen tarkoitus on maksimoida siviiliuhrien määrä, koska muutoin Harkovaan kohdistettuja raketti-iskuja tai tänään aamulla kaupunkiin kohdistettua ohjusiskua (todennäköisimmin Kalibr-risteilyohjuksella) on hyvin hankala perustella. (5) Onko tilanne nähtävissä niin, että Venäjän johto yhdessä sodanjohdon kanssa ottaa käyttöön äärimmäiset keinot hakiessaan ratkaisua – onko läntinen yhteisö voimaton tämän edessä, vai astuuko Venäjä tässä toistamiseen sen punaisen viivan yli, mikä pakottaa entistä voimakkaampaan reagointiin? Sellainen voisi olla vaikkapa lentokieltoalue Ukrainan ilmatilaan venäläisille lentokoneille ja helikoptereille, mikä mahdollistaisi Ukrainan ilmavoimien sekä maavoimien helikopterijoukkojen vapaamman toiminnan operoidessaan hyökkääjää vastaan.

En näe, että taloudellisilla sanktioilla saadaan nopeasti sellaista vaikutusta aikaan, että se riittävällä nopeudella vaikuttaisi Venäjän sodankäyntiin. Sanktioiden tie on olennaisesti hitaampi, jos niiden avulla edes voidaan vaikuttaa Venäjän toimiin – ei ainakaan, jollei Venäjällä yhteiskunnan sisältä kohdistu hallintoon niin voimakasta painetta, että se joutuu nostamaan kädet ylös ja tunnustamaan tappionsa.














Tuhottu venäläinen taistelupanssarivaunu – kuolleen miehistön omaisille on tiedossa Venäjän valtiolta ”ruhtinaallinen” vajaata sataa dollaria vastaava korvaus (tai ruplan vajotessa, korvaus voi olla jo tätä merkittävästi pienempi), (5) Ukrainan tarjotessa antautuville venäläisille olennaisesti parempaa korvausta.

klo
Tunnisteet: , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)