Miehitetyssä Donetskissa ihminen on ihmiselle susi

 

Tästä on vierähtänyt jo kuukauden päivät, kun viimeksi kirjoitin miehitetyssä Donetskissa ja laajemmin miehitetyssä Itä-Ukrainassa vallitsevasta tilanteesta. Heinäkuun 11. päivä blogissani Ukrainan sota – epäsuoraa tulta venäläisten niskaan huomioin myös Donetskissa vallitsevaa humanitaarista tilannetta, käytännössähän kyse alkaa olla humanitaarisesta katastrofista, jota pian koittava syksy ja talvi tulee katastrofaalisella tavalla heikentämään. Tilanne miehitetyn Donetskin alueella ei ole muuttunut paremmaksi kesän aikana, kaupungin (ja alueen) asukkaiden tilannetta helpottaa hiukan kesän satokausi, toisaalta paahtava kuumuus tekee vesipulan kourissa olevassa kaupungissa asumisesta yhtä tuskaa monille – vanhusten tilannetta ne uskalla edes arvailla.

Heinäkuun tilannepäivityksen aikaan Donetsk oli jo vajonnut akuutin vesipulan kouriin, näiltä osin tilanne ei ole muuttunut paremmaksi vaan ennemminkin päinvastoin. Jos heinäkuun alkupuolella vesijohtoverkosto toimi suuressa osassa Donetskin pari-kolme tuntia päivässä kahtena tahi kolmena päivänä viikossa, on käyttövettä nyt tarjolla vieläkin harvemmin. Erityisen heikko tilanne on Donetskin läntisissä ja luoteisissa osissa rintaman tuntumassa, jossa käyttövettä ei ole tullut viikkoihin kuin yksittäisiä kertoja. Tilanne ei juurikaan ole parempi lähempänä keskustaakaan, jossa käyttövettä saattaa olla tarjolla kerran viikossa – joidenkin katujen varsilla käyttövettä säännöstellään siten, että vain joka toinen kerrostalo saa vettä kerran viikossa. Aiemmin vesijohtoverkosto toimi luotettavammin yöaikaan, nyt sekään ei ole enää toiminnan tae.

Juomavetenä Donetskin vesijohtovettä ei ole voinut käyttää (turvallisesti) enää vuosiin, nyt käyttö käyttövedenkin suhteen on epävarmaa. Eräät kaupungissa asuvista tutuistamme sanovat, ettei vettä voi käyttää enää suihkussa käyntiin tai pyykkien pesuun, ainoa, johon sitä voi käyttää on siivoukseen. Eikä sillä silloinkaan saa mitään siivottua, vain ”liotettua lattioita”.

Kaupungin asukkaiden vesihuolto on pyritty järjestämään kuljettamalla tankkiautoilla vettä asukkaille kaupunginosiin. Mikä näyttää jäävän vain ”pyrkimykseksi”, koska toimintaa ei ole organisoitu kunnolla, se on täysin suurpiirteistä ja mielivaltaista. Annan esimerkin, jos on ilmoitettu, että tankkiauto toimittaa vettä asukkaille ”Tsirk Kosmoksen” edustalla keskiviikkona kello 12:00, niin se tankkiauto saattaa pysähtyä jakamaan sitä vettä asukkaille kilometrin päähän, eikä se välttämättä missään vaiheessa edes aja sovitun paikan kautta.

Eikä kyse ole vain huonosta organisoinnista, piittaamattomuudesta, kyse on myös kunnioituksen puutteesta ja vallankäytöstä. Vuosien miehitys, piittaamattomuus ja lain sekä järjestyksen puute nostavat ihmisten ne huonoimmat puolet esiin ja nyt kaupunki muistuttaa enemmän leiriä kuin sivistyneiden ihmisten asuinpaikkaa, joten seuraukset alkavat olla nähtävillä.

Kaupungissa asuva tuttumme on jo useamman kerran päässyt todistamaan ihmisten väkivaltaisuutta vedenjakelupisteillä. Viimeksi kaksi eläkeikäistä mummoa repi toisiaan hiuksista ja yritti kuristaa hengiltä, kun vettä ei ollut riittävästi (eli edes paria-kolmea litraa henkeä kohden). Osa ihmisistä kääntää tällaisille näkymille selkänsä, osa koettaa olla kuin mitään ei tapahtuisikaan, jotkut – kuten tuttumme – koettavat säilyttää näissä oloissa ihmisyytensä, mutta vaikeaa se on, kun pulaa on kaikesta ja pois pääsee vain lähtemällä Venäjälle. Kaltaiselleen ihmiselle, jolla ei ole suhteita eikä rahaa, se tietäisi ”viranomaiskoneiston” armolle heittäytymistä ja ensimmäisenä alistumista anomaan Venäjän passia.

Kymmenille tuhansille donetskilaisille koronapandemia oli sikälikin kohtalokas, ettei heidän ollut mahdollista vierailla Ukrainan puolella, koska miehityshallinto piti suurta osaa rintamalinjan tarkastuspisteistä suljettuna eristyksen alusta Venäjän laajan offensiivin alkuun saakka. Lähes pari vuotta kestänyt sulku raunioitti monen talouden terveyden ohella, ja kun Venäjän laaja offensiivi 24. helmikuuta alkoi, ei heillä ollut mitään varastoja kestää tulevaa – eikä miehityshallinto ollut varautunut lainkaan minkään laiseen sotaan. Donetskissakin elintarvikevarastot oli hetkessä syöty, nyt kaupunki asukkaineen on olemattomien Venäjältä tulevien huoltokuljetusten varassa lukuun ottamatta korruptoitunutta eliittiä, joka – jos ei ole paennut kaupungista – elää omaa elämäänsä tarvitsematta kärsiä nälkää ja janoa.

Koronasulusta ja erityksestä seurasi myös se, ettei moni lähtöä suunnitellut kyennyt toteuttamaan sitä ja nyt useilla pakoon liittyy suuria riskejä. Meidän on todennäköisesti mahdotonta ymmärtää näitä riskejä, mitä riskejä lähtöön nyt voi liittyä? Mutta – vaikka Venäjä on tuhoamassa Ukrainaa ja ukrainalaisia – sen miehittämät alueet eivät saa jäädä aivan vaille asukkaita, eli siellä on oltava siviilejä panttivankeina (ihmiskilpinä) ja täten toimimassa hidasteena Ukrainan asevoimien mahdollisille operaatioille.

Samalla Venäjä järjestää sitä itseään palvelevia propagandanäytöksiä humanitaarisen avun toimittamisesta miehitetyille alueille, satunnaisista siviileiden ”evakuoinneista” jne. Ikävä kyllä useimmissa tapauksissa nämä ”evakuoinnit” ovat pakkosiirtoja, joissa siviileiden on luovuttava käytännössä myös osasta identiteettiään Venäjän pakottaessa heidät ottamaan Venäjän passin. Orpolasten tai vanhemmistaan erotuettujen sylivauvojen kohdalla on hyvin todennäköistä, että lapsi ei koskaan saa tietää juuristaan uudessa asuinpaikassaan sijoitusvanhemmillaan (sijoituspaikka ei mielestäni ole perhe, joten en kutsu sitä sellaiseksi). Näin toimien Venäjä tuhoaa lasten identiteetin ohella heidän ukrainalaisuuden. Ja tälle toiminnalle löytyy esimerkkejä 30-luvun Neuvostoliitosta, jossa holodomorin jälkeen orvoiksi jääneet lapset kasvatettiin leireillä identiteetiltään venäläisiksi neuvostokansalaisiksi, ukrainalaisuus kitkettiin heistä pois! Toisaalta eräissä tapauksissa nämä ”evakuoidut” on jätetty heitteille hetimmiten, kun miehitettyjen alueiden ja Venäjän välinen raja on ylitetty.

Mutta palatkaamme miehitettyyn Donetskiin ja tähän hetkeen.

Sen ohella, että tilanne Donetskissa nostaa monissa ne huonoimmat puolet esiin – itsekkyyden ja piittaamattomuuden, asukkaat tiedostavat samalla sen, että etenkin tällä hetkellä valta kaupungissa on niillä, joilla on aseet. Eräs tuttumme kertoi keskustelustaan työpaikallaan (keskustelu käytiin heinäkuun alussa, jolloin työpaikalla oli vielä toimintaa), jonka hän oli käynyt vartijan kanssa. Töihin tullessaan he olivat ihmetelleet, miksi hallin kaikki ikkunat oli rikki, vaikka alueella ei näkynyt jälkiä räjähdyksistä. Hallin vartijana ollut mies kertoi työntekijöille, kuinka venäläissotilaat olivat ampuneet huvikseen ikkunoita. Eikä vartija voinut puuttua tähän käytökseen, koska…

Jokainen paikallinen tavallinen kansalainen (jollainen vartijakin on) tiedostaa sen, ettei heidän henki ole näille venäläissotilaille minkään arvoinen, ja etteivät nämä sotilaat joudu vastuuseen, jos ampuvat jonkun paikallisen siviilin. Ja koska nämä sotilaat eivät joudu mihinkään vastuuseen, teosta ei koidu seurauksia kenenkään taholta, he voivat käyttäytyä kuten haluavat ja jos he haluavat ampua valittavan siviilin, he ampuvat tämän. Jokaiselle donetskilaiselle on miehitysvuosien kuluessa kertynyt sen verran itsesuojeluvaistoa, että tietävät milloin on parempi olla hiljaa – etenkin aseistautuneen henkilön edessä.

Kuten edellä viittasin, miehitysvuodet ovat nostaneet ihmisissä pintaan myös niitä huonoimpia puolia. Naapureita kytätään mutta sen rinnalla myös suoraan uhkaillaan, uhkailuun voi riittää syyksi niinkin vähäinen kuin valittaminen ja arvostelu vedenjakelupisteellä tai bussipysäkillä, kuten läheisellemme linja-autopysäkillä kävi, hänen jouduttua suukopuun erään naapurustossa asustelevan eläkeläismiehen kanssa, joka lopulta uhkasi FSB:llä tuttuamme, jos tämä ei lopettaisi venäläisten arvostelua. ”Koputtajat” eli kantelijat tekevät miehitetyssä kaupungissa työtään, ovat tehneet jo vuosien ajan.

Samainen tuttumme oli jo miehitysajan alkupuolella kiivastuksissaan tuumannut miehitystä ja Venäjää tukeneille näiden toivoneen Neuvostoliittoa ja Neuvostoliiton lopulta saaneen. Eikä tämä Neuvostoliitto ollut mikään kansojen koti vaan valtio, joka ei kyennyt tarjoamaan kansalaisilleen muuta kuin jonoja ja eriasteista terroria.

Miehitetty Donetsk, aamulla 16. elokuuta 2022. (1)

Heinäkuun blogissani huomioin myös Ukrainan asevoimien tykistöiskut miehitetyn Donetskin, Makiivkan ja Jasinuvatan alueelle. Tällä kertaa jätän aiheen käsittelyn vähemmälle, vaikka Ukrainan asevoimat on suorittanut miehitetyn Donetskin alueelle elokuunkin puolella lukuisia tykistökeskityksiä, viimeksi tänään (16. elokuuta), jolloin Ukrainan asevoimat tuhosi tykistökeskityksellä venäläisjoukkojen varikon, joka sijaitsi vul. Šorsan ja Tamanskyi Prospektin sekä läheisen jätemaakasan (ukr. теракон) välisellä alueella. (2)

Kuten muuallakin miehittämillään alueilla, Venäjä oli sijoittanut myös tämän varikon kaupunkialueen keskelle. Alueella sijaitsee (1400 metrin säteellä iskukohteesta) useita sairaaloita, Keskussairaala nro 1 eli Vishnevsky-sairaala,  Donetskin alueellinen kliinisen traumatologian sairaala ja Äitiyssairaala (Республиканский Центр Охраны Материнства и Детства) sekä Donetskin proteesi- ja ortopedinen keskus (merkitty kuvakollaasiin alla).

Osakuva Kyivskyin alueesta Donetskista, rintamalle alueelta on vajaat 9 kilometriä.

Sen ohella, että Ukrainan asevoimat tulittaa kohteita miehitetyssä Donetskissa, on miehittäjä syyllistynyt toistuvasti tämänkin kesän kuluessa Donetskin tulittamiseen. Esim. elokuun 6. päivä vul. Tšeljuskintsev 265 osui itä-kaakon suunnalta eli niin ikää miehitetyn Makiivkan suunnalta ammuttu yksittäinen raketti. (3) Kerrostalo, johon raketti osui, on aivan tavallinen asuinrakennus, sen sijaan vul. Tšeljuskintsevin ja vul. Molodih Šahtariv’n risteyksessä sijaitsee Kaupungin lastenkliininen sairaala nro 1, jota pidän raketin todennäköisenä kohteena venäläisten kesän aiemman toiminnan perusteella – Donetskissakin useaa sairaalaa ja koulua on tulitettu Makiivkan suunnalta venäläisjoukkojen toimesta. Venäjän miehittämien alueiden sairaaloihin ja kouluihin kohdistamalla tulituksella on nähdäkseni yksi merkittävä tarkoitus, niitä käytetään propagandauutisissa todistamaan etenkin venäläisille se, että Ukrainakin tulittaa siviilikohteita brutaalisti. Luonnollisesti en sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, etteikö osassa taustalla voi olla puutteellinen koulutus, piittaamattomuus tahi humalatila mutta eivät nämäkään syyt tee Venäjän toiminnasta sen hyväksyttävämpiä.

Elokuun 6. 2022. Donetskissa kerrostaloa vul. Tšeljuskintsev 265 tulitettiin itä-kaakosta, miehitetyn Makiivkan suunnalta. (3)

Haaveillen vapaasta Donetskista, Donbasista ja Ukrainasta,

 

Marko 

 

Paikallisten tuttujemme ohella lähteinä hyödynnetty:

1. https://twitter.com/TpyxaNews/status/1559424241849729035 

2. https://twitter.com/nexta_tv/status/1559392003065929729

3. https://twitter.com/666_mancer/status/1555895235422654465 

Lukijoille tiedoksi, turvallisuussyistä en mainitse miehitetyillä alueilla asuvien tuttujemme ja läheistemme nimiä (edes etunimiä), enkä asuinalueita edes kaupunginosan tarkkuudella. 

#StandWithUkraine