Vartiopaikalla - idän ja lännen välissä: Ukrainan sota – epäsuoraa tulta venäläisten niskaan

maanantai 11. heinäkuuta 2022

Ukrainan sota – epäsuoraa tulta venäläisten niskaan

Toukokuusta kesäkuun loppupuolelle Ukrainan sotauutisia hallitsi Venäjän hidas eteneminen Ukrainan itäosassa sen turvautuessa brutaaliin tykistön käyttöön, jossa tykistöllä jauhettiin hajalle ukrainalaisten asemat sekä muutama ukrainalainen kaupunki ja kylä. Siinä sivussa raskas päiväkausia jauhava tykkituli murskasi lukuisia ukrainalaisia joukko-osastoja, mikä alkoi heijastella joukkojen taistelutahtoon ympärillä. Liian moni mies ja nainen kaatui taistelukentällä olosuhteissa, jossa heillä ei ollut riittävästi kalustoa vastata hyökkääjän voimaan.

Ukrainalla oli jo tuolloin käytössään länsimaista pitkänkantaman tykistöä, mutta sitä oli vähän eikä tätä vähää välttämättä kyetty käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla, eikä sillä välttämättä kyetty operoimaan riittävän lähellä idän teräsmyrskyä. Raskaimpia taisteluita käytiin kattilan pohjukassa, Sjeverodonetskin ympäristössä, alueella, jossa Venäjä kykeni vallinneissa olosuhteissa saavuttamaan materiaalisen ylivoiman ohella myös ilmaylivoiman sekä saavuttamaan (lähes) täydellisen ilmatilan hallinnan, jonka seurauksena Ukrainan operointi alueella oli hyvin rajoittunutta. Ukrainalaiset Bayraktar-operaattorit kuvailivat tilanteen eräillä paikoilla Ukrainassa olleen sellaisen, ettei Bayraktar TB2-lennokeilla ollut enää järkeä operoida alueella – ymmärrän tämän tarkoittavan sitä, että kalustoa olisi menetetty saavutuksiin nähden liikaa, joten operointi alueella ajettiin alas. Sen sijaan Käärmesaaren taistelussa Bayraktar TB2 lennokit olivat merkittävässä roolissa loppuun saakka.

Kuvakaappaus Ukrainan asevoimien julkaisemalta videolta M142 HIMARSin käytöstä.

Kesäkuun 24. päivä Ukrainan asevoimat otti operatiiviseen käyttöön M142 High Mobility Artillery Rocket System’in eli M142 HIMARS-järjestelmän, jonka myötä Ukrainan tykistö sai merkittävällä tapaa lisää kantamaa, tulivoimaa ja tarkkuutta. (1) Siinä missä venäläisiä raskaita raketinheittimiä (esim. 300 mm BM-30 Smertš) on kuvattu ”hehtaaripyssyiksi” pitkällä kantamalla, on M142 HIMARS kuin tarkkuuskivääri. Toki M142 HIMARSin kohdalla tarkkuus edellyttää sitä, että kokonaisuus tulenjohdosta maalittamiseen toimii (ja tällä hetkellä se näyttää tulosten perusteella toimivan riittävän hyvin). M142 HIMARSin etuna venäläisiin vastineisiinsa on myös järjestelmän lataus, siinä missä venäläisen BM-30 Smertšin lataus vie vähintäänkin parikymmentä minuutti, vie M142 HIMARS’issa rakettikasetin vaihto tyhjästä täyteen muutaman minuutin.

M142 HIMARSin ilmaantuminen taistelukentälle on merkittävimpiä muutoksia tämän kesän aikana, itse kuitenkin pitäisin eräänlaisena vedenjakajana Ukrainan asevoimien iskuja 16. kesäkuuta Hrustalnyihin (ent. Krasni Lutš), jolloin tuhottiin venäläisten merkittävä ammusvarikko ja seuraavana päivänä toteutettua iskua Donetskin keskustan tuntumaan Expodonbas näyttely- ja messuhalliin Donbas Arenan pohjoispuolella. (2) Expodonbas on ollut satelliittikuvien, valokuvien ja videoiden perusteella sotilaallisessa käytössä sotavuosien ajan eli vuodesta 2014 lähtien, ja säästynyt Ukrainan iskuilta aina tähän kesään saakka. (3 ja 4) Kyseiset 16. ja 17. kesäkuuta suoritetut iskut eräällä tapaa käynnistivät Ukrainan syvälle venäläisten selustaan ulottuvien iskujen sarjan, viikonpäivät eteenpäin ja M142 HIMARS teki ensiesiintymisen taistelukentällä.

HIMARSin käyttöönotto näyttää myös vaikuttaneen Ukrainaan siten, että se on jälleen ryhtynyt toteuttamaan iskuja Venäjän miehittämille alueille ballistisilla OTR-21 Totška-U ohjuksilla. Ukrainalla arvellaan olleen tämän vuoden alussa käytössään noin 90 Totška-U-laukaisualustaa ja joitain satoja ohjuksia. Tiedot lukumääristä perustuvat kolmansien osapuolien arvioihin. Totška-U-ohjusten käytön väheneminen toukokuun lopun ja kesäkuun alun aikana voi viitata siihen, että Ukraina halusi säästellä ohjuksia kunnes oli varmaa, että se saa tarvitsemiaan asejärjestelmiä (eli lähinnä M142 HIMARS sekä M270 MLRS), joilla sen olisi mahdollista vaikuttaa tarkasti ja kauas vihollisen selustaan. Ukrainan puolustusministerin ilmoitettua HIMARSin käyttöönotosta rintamalla, Ukrainan asevoimat julkaisi pidemmän tauon jälkeen jälleen videoita myös Totška-U:n laukaisuista, ja osa viime viikkojen tuhotuista kohteista sijaitsee sen verran kaukana venäläisten selustassa, ettei niihin yllä millään muulla, Ukrainalla tällä hetkellä käytössä olevilla järjestelmällä kuin OTR-21 Totška-U ohjuksella. Hrustalnyissa sijainnut ammusvarikko tuhottiin arvioiden mukaan OTR-21 Totška-U:lla.

Ukrainan asevoimien epäsuorantulen käyttöä vihollisen huoltoa vastaan heinäkuussa 2022

Ukrainan asevoimat on vaikuttanut useisiin merkittäviin kohteisiin Venäjän miehittämillä alueilla kuin myös Venäjällä heinäkuun ensimmäisen viikon kuluessa (1.- 9. heinäkuuta 2022).

Heinäkuun 2. päivä Ukraina toteutti laajan iskun Melitopolin kaupunkialueen länsipuolella sijaitsevan lentotukikohdan alueelle, kohteena lentokentällä sijainnut venäläisten huoltotukikohta ja ammusvarikko. Isku toteutettiin M142 HIMARS raketinheittimillä, ja se oli todennäköisesti kaksiosainen, jossa ensimmäiset raketit laukaistiin kohti Melitopolia illalla 2. heinäkuuta ja toinen sarja yön koitettua. Niin ikää heinäkuun alkupuolella ukrainalaisten vastarintataistelijoiden onnistui räjäyttää rautatie Melitopolin ja Tokmakin välillä, vahvistamattomien tietojen mukaan iskussa vaurioitui myös venäläisten käyttämä panssarijuna.

Ukrainan eteläosissa HIMARSilla on tulitettu Melitopolin ohella kohteita Nova Kakhovkassa ja Hersonin kansainvälisen lentokentän alueella, jonne Ukrainan asevoimat on iskenyt yli parikymmentä kertaa sodan kuluessa sekä Hersonissa. Lisäksi HIMARSilla tulitettiin viikonvaihteessa (9. ja 10. heinäkuuta) Tšernobajevkan kylän lähellä sijainnutta venäläisten esikuntaa, venäläiset menettivät iskussa kaluston ohella kymmeniä upseereja kaatuneina ja haavoittuneina.

Heinäkuun 2. päivä Ukraina iski Venäjän miehittämän Popasnan lähistöllä sijainnutta ammus- ja huoltovarikkoa vastaan. Kyse on todennäköisesti HIMARSilla suoritetusta iskusta, Ukraina ei kuitenkaan ole julkistanut tarkkoja tietoja käytetystä asejärjestelmästä. HIMARSilla tiedetään tulitetun ammusvarikkoja Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Kadiivkassa (ent. Stahanov) ja Rodakovessa sekä kahdesti Altševskin alueella.

Edellisten lisäksi M142 HIMARSilla on tuhottu venäläisten esikuntayksiköitä Izjumin alueella ja huoltotukikohta Velykyi Burlukissa.

Menneen viikonlopun (9. ja 10. heinäkuuta) kuluessa Ukrainan asevoimat suoritti lukuisia iskuja M142 HIMARS-järjestelmällä Makiivkan itäpuolella sijaitseville ammusvarikoille Hartsyzkista lännessä Snižneen idässä. Karttaa katsomalla näyttää siltä, että Ukraina ”poimii” ammusvarikoita Makiivkan itäpuolelta pikatien H21 varrelta – yksistään viikonvaihteessa alueella räjähti viisi ammusvarikkoa.

Šah’tarskin alueen ammusvarikot sijaitsevat pikatien H21 molemmin puolin. (5)

Mikäli venäläislähteisiin on luottaminen, sen ilmapuolustuksen ei ole onnistunut torjua ainoatakaan M142 HIMARSilla ammuttua rakettia. Tässä tehtävässä ovat epäonnistuneet niin S300 järjestelmä kuin myös modernimpi S400 järjestelmä. Jos asia todellakin on näin, Ukrainalla voi olla HIMARSin myötä käytössään järjestelmä, jolla on riittävän suuri kantama ja jolla voi vaikuttaa Ukrainan lennokkioperoinnin kannalta kriittisiin kohteisiin ts. elektronisen sodankäynnin järjestelmiin ja tutkiin sekä ilmatorjuntaan, jonka myötä Ukrainan on mahdollista monipuolistaa lennokkioperointia Donbasin taistelukentällä, ja ehkäpä lopulta puhkomaan Venäjän alueelle rakentama kerroksittainen ilmapuolustus.

Ukraina on suorittanut Venäjällä maan rajaan rajoittuvilla alueilla erilaisia operaatioita heinäkuun alkupuolella, osa operaatioista on suoritettu lennokeilla. Lennokkina on käytetty neuvostoaikaista Tupolev Tu-141 tiedustelulennokkia, jollaisia Ukraina on modifioinut kantamaan pientä räjähdelastia. Tällaisia lennokkeja on todennäköisesti käytetty kesä-heinäkuun vaihteessa Kurskin kupeessa sijainnutta Khalinon lentotukikohtaa vastaan. Venäläiset väittävät ilmatorjuntansa pudottaneen yhden tällaisen lennokin Kurskin alueella. (6)

Rajan tuntumassa Belgorodin alueella, Venäjällä, paloi viikonvaihteessa jälleen tarkemmin määrittelemätön kohde, mutta jo tätä ennen viikolla ukrainalaiset tulittivat Belgorodin aluetta ballistisin ohjuksin, joista Venäjän ilmatorjunta pudotti ainakin yhden – tuhoutuneen ohjuksen kappaleita putosi asutetulle alueelle, sytyttäen tulipaloja. Myös venäläiset ilmatorjuntaohjukset aiheuttivat kaupunkialueella sekundäärisiä räjähdyksiä, ainakin yhteen kerrostaloon osui Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmän käyttämän 57E6-ohjuksen moottoriyksikkö.

Kesäkuun loppuun sijoittuneessa Käärmesaaren kampanjassa Ukraina hyödynsi mantereelle sijoitettua tykistöä (pyöräalustalle sijoitetut 155 mm 2S22 Bohdana ja ranskalainen 155 mm Caesar) sekä ilma-asetta (Bayraktar TB2 lennokit). Lisäksi pintamaaliohjusten käytöllä oli suuri vaikutus siihen, että Venäjä joutui vetäytymään saarelta. Käärmesaaren taistelusta enemmän blogissa Taistelu Käärmesaaresta – Русский военный корабль, иди на хуй!.

Käärmesaaren kampanjaan liittyy olennaisesti Ukrainan ohjushyökkäykset kolmea Venäjän Ukrainalta miehittämää kaasunporauslauttaa vastaan. Venäjä on sijoittanut lautoille valvonta- ja tarkkailukalustoa miehistön ohella. Kahden lautan, Tavridan ja Modu Crimea 1:sen palot sammuivat (sammutettiin?) nopeasti, sen sijaan kolmas lautta paloi vielä 2. heinäkuuta. (7)

Ukrainan asevoimien tykistökeskitykset Donetskin kaupunkialueelle heinäkuussa 2022

Kuten edellä mainitsin, Ukrainan asevoimien tykistökeskitykset Donetskin ja Makiivkan alueilla sijaitsevia huoltotukikohtia, ammusvarikkoja, polttoainevarastoja sekä esikuntia vastaan alkoivat laajemmassa mitassa kesäkuun puolivälin tietämillä (tykistökeskitys Expodonbas näyttely- ja messuhalliin 17. kesäkuuta), jonka jälkeen Ukrainan asevoimat on toteuttanut iskuja pääasiassa tykistöä käyttäen lukuisiin kohteisiin Donetskin kaupunkialueella sekä Donetskin suurkaupunkialueella sijaitseviin kaupunkeihin ja taajamiin, kuten Makiivkaan ja Jasynuvataan. Seuraavaksi lyhyet huomiot muutamiin tällaisiin iskuihin.

Heinäkuun 1. ja 2. päivänä Ukrainan asevoimat tulitti Jasynuvatan ratapihan aluetta, ratapihan eteläpuolella (teollisuusalueella) sijaitsee myös Vostok pataljoonan esikunta. Vostok pataljoona kuuluu 1. armeijakuntaan.

Ukrainan asevoimat tulitti heinäkuun 4. päivänä Donetskin rautatieaseman aluetta sekä Jakovlivkan taajaman lähellä sijainnutta venäläisten ammusvarikkoa. Tulituksen seurauksena Donetskin rautatieaseman alueella syttyi jotain palamaan, palaen yöhön saakka.

Heinäkuun 5. päivänä Donetskin luoteisosaa, Kuibyshivskin aluetta, tulitettiin laajamittaisesti. Tulituksessa tuhoutui lähes täysin ns. Kamaz-Tsentr, jossa sijaitsi venäläisten käyttämä ammusvarikko ja vaurioitui Topaz’in alueella sijainnut varikko. Samana päivänä Ukrainan asevoimat suoritti iskun 155 mm M777 haupitseilla Jasynuvatan ratapihan pohjoispuolella sijainneeseen venäläisen tiedusteluyksikön esikuntaan. (8)

Heinäkuun 6. päivä Ukrainan asevoimat tuhosi, todennäköisesti M142 HIMARS-järjestelmällä, Makiivkan itäisessä kolkassa ns. Техснаб alueella sijainneen ammus- ja huoltovarikon. Seuraavana päivänä (7. heinäkuuta) Ukrainan asevoimien raskain tykistöisku kohdistui Donetskissa Kirovskyin alueella sijainneeseen öljy- ja polttoainevarastoon. Tulitus sytytti varastossa laajoja tulipaloja, joita alueen palokuntien ei ole onnistunut sammuttaa 10. heinäkuuta mennessä.

Huomautan, Ukrainan asevoimat on toteuttanut Donetskin alueelle enemmän, kuin edellä luetellut iskut. Poimin esimerkkeihin sellaiset iskut, joiden kohde on tiedossa ja synnytetyt tuhot ovat mittavia. Alla esim. Donetskin Kamaz-Tsentr alue ennen iskua ja sen jälkeen.