Mikroblogipalvelu X:n eli
entisen Twitterin omistaja miljardööri Elon Muskin kommentti ”Only
the AfD can save Germany” on herättänyt aiheellista huomiota ja pohdintoja
pyrkiikö hän vaikuttamaan Saksan ennenaikaisiin liittopäivävaaleihin, jotka on
määrä pitää ensivuoden helmikuun lopulla. (1 ja 2) Tässä kohdin moni saattaa
pysähtyä pohtimaan, onko yhdellä twiitillä väliä? Luonnollisestikaan ei olisi,
mikäli kyseessä olisi tavallisen ”matti meikäläisen” twiitti, mutta kyseessä on
X:n omistajan sekä Donald Trumpin tukijan, ja tämän hallinnon uuden tehokkaan
hallinnon toimielimen eli DOGE:n (Department of Government Efficiency)
johtaja, joten mikroblogipalvelu X:ssä yli 208 miljoonan seuraajan sanoilla on
luonnollisesti merkitystä – etenkin kun Musk on arvostellut Saksaa sekä Olaf
Scholzin hallintoa lukuisissa twiiteissä. Saksan ohella Muskin hampaisiin
on joutunut perinteinen media, mikä näkyy suoran hyökkäyksen ohella erilaisten
”kansalaisjournalistien” julkaisuiden jakamisena sekä vaihtoehtomedioiden
nostamisena esille.
Perinteinen media ei missään
nimessä ole arvostelun yläpuolella mutta arvostelun ja kritiikin tulisi
perustua tosiseikkoihin ja olla perusteltua. Sama pätee Saksaan kohdistuvaan
arvosteluun, myös sen tulisi perustua tosiseikkoihin ja olla perusteltua –
mikäli äänestäjille tarjotaan vaihtoehtoa, herättäähän se kysymyksiä, jos niitä
on vain yksi ja sekin kuuluu laita- tai äärioikeistoon ja on tunnettu tiiviistä
Venäjä-yhteistyöstä. Kirjoitukseni keihäänkärki osuu nimenomaan tähän Muskin
”tarjoamaan” vaihtoehtoon eli Alternative für Deutschland-puolueeseen (Vaihtoehto
Saksalle) ja sen Venäjä-kytköksiin. Puolueeseen liittyvien muiden ongelmien
tarkastelu jää tässä kirjoituksessa korkeintaan maininnoiksi sivulauseessa,
koska niiden huomioiminen venyttäisi kirjoitustani liikaa. Näihin muihin
ongelmiin kuuluu muun muassa verkostoituminen (ja kampanjointi)
rokotevastaisissa ryhmissä Covid-19 pandemian kuluessa. (3) Saksan
kotimaantiedustelu BfV on luokitellut AfD:n jaostoja sekä puolueen nuorisojärjestön
(Junge Alternative) äärijärjestöksi.
Kuvakaappauksia Elon Muskin
twiiteistä 20. ja 21. joulukuuta 2024. |
Venäjä ja Alternative für
Deutschland eli AfD
Alternative für Deutschland ei
suinkaan ole ensimmäinen eurooppalainen laita- tai äärioikeistoon kuuluva
puolue, jolle Elon Musk on osoittanut tukeaan tai jota hän tavalla tai toisella
sympatisoi. Aiemmin hän on ilmaissut halunsa tukea Nigel Faragen ja Catherine Blaiklock’in perustamaa Reform
UK-puoluetta, jonka perustajista Faragella on myös omat kytköksensä Venäjän
propagandaa ja disinformaatiota suoltaviin (valtiorahoitteisiin) medioihin. Ja
vanhaa sanontaa lainatakseni, ei kahta ilman kolmatta eli samaan aikaan, kun
AfD sai Muskin varauksettoman tuen, näyttää hän ”liputtavan” myös Italian
oikeistopopulistisen Pohjoisen liiton (eli Legan) puheenjohtajan Matteo
Salvinin puolesta. (4) Pysähtykäämme hetkeksi ja pohtikaamme, mikä edellä
mainittuja (AfD:tä, Farage’a ja Salvinia) yhdistää? Oikeistopopulismin lisäksi Venäjä.
Josta pääsemme siihen, että Elon Muskin yhdistää edellisiin myöskin Venäjä.
Venäjän helmikuussa 2022
aloittaman, Ukrainan tuhoamissodan seurauksena on myös paljastunut, Muskin tiivis
yhteydenpito Venäjään. Hänen ja Vladimir Putinin välisen
keskusteluyhteyden väitetään olevan tiiviin. (5) Luonnollisesti Muskilla ja
oikeistopopulistisilla (ja laitaoikeistoon kuuluvilla) puolueilla voi olla
muitakin – ideologisia – yhdistäviä tekijöitä, mutta en jättäisi huomiotta
myöskään Venäjän Muskiin kohdistamaa vaikuttamista. Muskin kasvuympäristö
lapsena Etelä-Afrikassa oli sellainen, jonka hengenheimolaisia löytyy tänään
oikeistopopulistisista liikkeistä ja -puolueista sekä laita- ja
äärioikeistosta. Vertailtaessa Elon Muskin ja hänen äitinsä viestintää, on
todettu, ettei ”omena ole kauas puusta pudonnut”. Tapa nähdä maailmaa on
todennäköisesti kotikasvatuksen tulosta. Mutta siirtykäämme nyt itse asiaan eli
AfD:n Venäjä-kytköksiin.
Puolueen historiasta on hyvä
tietää ainakin se, että puolueen taustalla on ryhmä, joka vastusti Euroopan
rahaliittoa ja EU:n tukilainoja Kreikalle, ja joka (ryhmä) julkaisi syyskuussa
2012 ”Vaalivaihtoehto 2013”-manifestin europolitiikkaa vastaan. Puolueen
perustamiskokouksessa huhtikuussa 2013 sen puheenjohtajiksi valittiin Bernd
Lucke (Hampurin yliopiston taloustieteen professori), yrittäjä Frauke
Petry ja Konrad Adam (Frankfurter Allgemeine Zeitung’in
entinen päätoimittaja) valittiin perustetun puolueen puheenjohtajistoon.
Puolueen alkuvaiheessa sitä pidettiin porvarillisena talousliberaalina arvokonservatiivisena ”professoripuolueena”,
joka vastusti euroa mutta ei EU:ta. (6) Puolueen perustajiin kuulunut Bernd
Lucke erosi puolueesta heinäkuussa 2015, koska hänen euroskeptisenä
perustamansa puolue oli muuttunut ulkomaalaisvastaiseksi puolueeksi alkaen
rakentaa tiiviimpiä suhteita Venäjään. Puolueen jakautuminen oli jo alkanut
aiemmin samana vuonna, toukokuussa 2015, jolloin se jakautui Lucken
euroskeptikoihin ja Petryn maahanmuuttokriitikoihin. Petry valittiinkin
puolueen johtoon kesäkuussa 2015 – hänen kaudellansa puolueen
maahanmuuttokriittisyys kasvoi, puolue alkoi myös tiivistämään siteitä
Venäjään. Syksyn 2017 liittopäivävaalien edellä puolueen johto oli ajautunut keskenään
erimielisyyksiin, samalla puolue oli tehnyt lopullisen siirtymän
arvokonservatiivisesta puolueesta laitaoikeistoon. Erimielisyyksien seurauksena
Frauke Petry jättäytyi oma-aloitteisesti syrjään puolueen ykkösehdokkaan
asemasta, ja liittopäivävaalien jälkeen hän erosi ensin puolueen
puheenjohtajuudesta ja myöhemmin koko puolueesta. Syksyn 2017
liittopäivävaalien myötä AfD sai ensimmäiset edustajansa Saksan liittopäiville
(puolue sai 12,6 prosenttia äänistä, huomioitavaa on se, että entisen
Itä-Saksan alueella puolueen äänisaalis oli merkittävästi parempi: 21,9
prosenttia äänistä). (7)
Sisäisistä ristiriidoista huolimatta puolueen kasvua
vauhditti Saksan liittokansleri Angela Merkelin pakolaismyönteinen
politiikka, jonka seurauksena Saksa piti rajoja auki Lähi-idästä ja Afrikasta
saapuville pakolaisille syksyllä 2015. Saksan valitseman politiikan
ongelmallisuutta lisäsi se, että samalla (monin paikoin) lähes kaikki
maahanmuuttokriittinen keskustelu tukahdutettiin, ja siihen liittyviä
turvallisuusuhkia vähäteltiin, jonka seurauksena EU:n sisäisen koheesion
hajottamiseen pyrkivät tahot saivat aseen lisää keinovalikoimaansa. Suomen
sortuminen itärajalla kahdenkeskiseen sopimukseen Venäjän kanssa, jälkimmäinen
sai mitä halusi – sopimuksen ohi EU:n ja Brysselin. Suomen kannalta sopimus
Venäjän kanssa toi tavoitellun lopputuloksen (Venäjä lopetti välineellistetyn
maahanmuuton Suomeen), (8) samalla se on syytä nähdä osana Venäjän
kokonaisstrategiaa, jonka tavoitteena on heikentää EU:ta. Tämän
kokonaisstrategian yksi osa on vaikuttaa EU:n ja sen jäsenmaiden
päätöksentekoon puolueiden kautta.
Venäjä ryhtyi syventämään yhteistyötä eurooppalaisen
laita- ja äärioikeiston kanssa jo ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä. Italiassa
venäläisen ortodoksioligarkki-kutsumanimelläkin tunnetun, kansallismielisen Konstantin Malofejevin työtovereihin
kuuluva Aleksei Komov osallistui Lega-kongressiin v. 2013. (9)
Kyseisen kongressin aikana Matteo Salvini valittiin puolueen johtoon. Seuraavana
vuonna (toukokuussa 2014) Itävallan Wienissä järjestettiin suljettujen ovien
takana tapaaminen, jota isännöivät Konstantin Malofejev ja Aleksandr Dugin,
ja johon osallistui joukko eurooppalaiseen laita- ja äärioikeistoon sekä
oikeistopopulistisiin puolueisiin kuuluvia vaikuttajia, kuten Itävallan
vapauspuolueen FPÖ:n Heinz-Christian Strache sekä Ranskan Kansallisen
rintaman (nyk. Kansallinen liittouma) Marion Maréchal-Le Pen.
(10) Tapahtuman eräänä tarkoituksena oli mobilisoida Venäjän tukijat sen
kansainvälisen eristämisen vähentämiseksi, joka oli seurausta Krimin niemimaan
miehityksestä ja laittomasta anneksoinnista. Malofejevin rooli oli merkittävä
keväällä 2014, Venäjän operaattoreiden aloittaessa miehitykseen johtaneet
sotatoimet Ukrainan itäosissa.
Venäjä järjesti miehittämällään Krimin niemimaalla
laittoman ja kansainvälisten sopimusten vastaisen ”kansanäänestyksen” Venäjään
liittymisestä. Näitä laittomia vaaleja tarkkailemaan Venäjä kutsui joukon
kolmansien maiden kansalaisia, joiden tehtävänä oli antaa disinformatiivisia
lausuntoja medialle sekä luoda illuusio todellisista ”vaaleista”
tarkkailijoineen – vaikuttamisen kohteena oli ensisijaisesti venäläiset sekä
Venäjään suopeasti suhtautuvat tahot. Krimin niemimaalla toimineet ns.
tarkkailijat tulivat pääasiassa eurooppalaisesta ja globaalista
laitavasemmistosta sekä laitaoikeistosta (sekä oikeistopopulistisista
liikkeistä), niinpä ”kansanäänestystä” oli yhteisymmärryksessä ja rinta rinnan
”tarkkailemassa” äärioikeistoon kuuluvia populisteja, kuten ranskalaisen Kansallisen
rintaman Aymeric Chauprade ja laitavasemmiston edustajia, kuten
saksalaisen Die Linken (Vasemmisto)
Torsten Koplin – myös Johan Bäckman osallistui Venäjän
propagandistiseen ”vaalitarkkailuoperaatioon”. (11)
AfD:n näkyviä edustajia ei osallistunut
”tarkkailuoperaatioon” Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla maaliskuussa
2014. Sen sijaan ns. kansanäänestyksen aikana Krimin niemimaalla oli kutsuttuna
äärioikeistolaisen Zuerst!’in toimittaja Manuel Ochsenreiter,
joka myöhemmin teki tiivistä yhteistyötä Venäjän lisäksi myös AfD:n kanssa. Miehitetyllä
Krimin niemimaalla kuin myös reilua puolta vuotta myöhemmin Itä-Ukrainan
miehitetyillä alueilla järjestetyissä ”aluevaaleissa” Ochsenreiter toimi myös
”vaalitarkkailijana”. Ochsenreiterista tuli kommentaattorina erilaisten
venäläismedioiden vakiokasvo tulevina vuosina. Hän toimikommentaattorina niin RT:lle
kuin myös Sputnik News’ille. (12)
Ochsenreiterin nimi nousi esiin myös helmikuussa 2018
Ukrainan Taka-Karpatian Užhorodissa tapahtuneen unkarilaisvähemmistön
kulttuurikeskuksen tuhopolton tutkinnan yhteydessä. Tuhopolton toteuttaneet
puolalaiset tekijät jäivät kiinni, ja joutuivat oikeuteen Krakovassa Puolassa.
Pääsyytetyn Michał Prokopowicz’in (puolalaisen äärikansallismielisen
Kremliä tukevan Obóz Narodowo-Radykalny- ja fasistisen Falanga-ryhmien
sekä Zmiana-puolueen jäsen) mukaan Ochsentreiter toimi tuhopolton
tilaajana ja rahoittajana (Venäjän laskuun). (13) Ochsentreiterin tekoja
tutkittiin Berliinin syyttäjänviraston toimesta, vastaavasti Puolan yleinen
syyttäjä nosti häntä vastaan syytteen ”terrorismin rahoituksesta”.
Ochsenreiter kiisti syytteet. Oikeutta häntä vastaan ei ole käyty, Ochsenreiter
pakeni mahdollisia oikeudenkäyntejä Venäjälle, hän kuoli sydänkohtaukseen
Moskovassa elokuussa 2021.
Ochsentreiter työskenteli asiantuntijana (syyskuusta
2018 tammikuuhun 2019) AfD:n parlamentaarikko Markus Frohnmaierin
liittopäivätoimistossa. Sen jälkeen, kun Ochsenreiteriin kohdistui syytöksiä Užhorodin
tuhopolttoiskun myötä, hän pyysi Frohnmaieria irtisanomaan työsuhteensa
suuremman vahingon välttämiseksi. Tammikuussa 2019 DW julkaisi uutisen Ochsenreiteriin
kohdistuvista syytöksistä, uutisessa nousi Ochsenreiteriin kohdistuvien
syytösten ohella selkeästi esille hänen työskentelynsä AfD:n työntekijänä Saksa
liittopäivillä. (14) Venäjällä Vladimir Putinin presidentinhallinnon
viime vuosikymmenellä laatimassa strategia-asiakirjassa Frohnmaieria kuvataan ”täysin
[Venäjän] hallinnassa olevaksi parlamentin jäseneksi”. (15) Frohnmaier
on EU:n Venäjä-pakotteiden ankara vastustaja.
Frohnmaier on vieraillut lukuisia kertoja Venäjällä
sekä Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueilla. Aleksandr Duginin Frohnmaier
tapasi Pietarissa 2015, kohua herätti myös vierailu miehitettyyn Donetskiin
keväällä 2015 sekä osallistuminen 2016 venäläisen säätiön rahoittamalle
matkalle miehitetylle Krimin niemimaalle yhdessä Marcus Pretzell’in
kanssa, jossa he osallistuivat Jaltan ”talousfoorumiin”. Pretzell oli
AfD:n jäsen 2013–2017 sekä europarlamentaarikko v. 2016–2019. Miehitetyllä
Krimin niemimaalla järjestettyyn Jaltan ”talousfoorumiin” on osallistunut
muitakin AfD:n jäseniä, esim. Stefan Keuter osallistui ”talousfoorumiin”
v. 2018 (seuraavana vuonna hän osallistui Venäjän kontrolloimassa Abhasiassa
järjestettyjen ”presidentinvaalien” ”vaalitarkkailuun”).
Sen ohella, että AfD pyrkii vaikuttamaan ja
muokkaamaan politiikkaa Venäjä-myönteisemäksi Saksassa ja EU:ssa, mikä näkyy ja
on näkynyt jälkimmäisessä esim. äänestyskäyttäytymisessä ja Venäjä-sanktioiden
vastustamisena, ovat puolueen edustajat ja näkyvät jäsenet osallistuneet
vuosien ajan erilaisten ”vaalien” tarkkailuun Venäjällä sekä alueilla, joita
Venäjä miehittää (tai kontrolloi). Näiden vaalien tarkoitus on yksinomaa
propagandistinen, joille kolmansista maista tulevien ns. tarkkailijoiden on
tarkoitus tuoda uskottavuutta sekä muodostaa illuusio ”vaalien”
”laillisuudesta”. Edellä esiin nousseiden nimien ohella ”vaalitarkkailuun” tai
muihin propagandistisiin tilaisuuksiin AfD:n riveistä Venäjän miehittämillä
alueilla on osallistunut lukuisia kertoja Gunnar N. Lindemann; Ulrich
Oehme osallistui parlamentaarikkona ollessaan ”vaalitarkkailuun”
miehitetyllä Krimin niemimaalla, Der Spiegelin ja poliittisen
aikakauslehti Kontrasten kesäkuussa 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan
Venäjän parlamentti rahoitti kyseisen matkan; lokakuussa järjestettyjen
Georgian parlamenttivaalien vaalitarkkailuun osallistui AfD:n Ulrich Singer,
hän kuuluu siihen joukkoon ”vaalitarkkailijoita”, jotka EPDE laskee
kuuluvaksi ”valetarkkailijoiden” ryhmään. (16) Singer on Baijerin
osavaltioparlamentin jäsen.
Bernhard Ulrich Oehme, Johan Bäckman ja Manuel Ochsenreiter miehitetyllä Krimin niemimaalla. |
Luonnollisesti Venäjän etujen ajaminen ja runsas
edustaminen Venäjällä ja sen miehittämillä alueilla on johtanut lukuisiin
esiintymisiin venäläisissä medioissa sekä Venäjä-myönteisissä propagandamedioissa,
käytännössä nämä esiintymiset ovat luonteeltaan disinformatiivisia ja
propagandistisia. Usein niissä annetut lausunnot ovat täysin irrallaan
todellisuudesta, kuten Frohnmaierin lausunto Venäjä-myönteisen Free
West Median haastattelussa ”There is no ’possible Russian aggression’
against Europe. Moscow
didn’t make any move which would justify such a massive military reaction by
NATO. - - -.” (17)
Venäjän Ukrainalta ja Georgialta
miehittämillä alueilla lukuisia kertoja vieraillut AfD:n Gunnar N. Lindemann julisti miehitetyssä
Luhanskissa Uuden MV-lehden päätoimittelija Janus Putkoselle: ”Ukrainan entinen
presidentti, Petro Poroshenko, tulee vangita ja laittaa kansainvälisen
oikeuden eteen sotarikoksistaan Ukrainan sisällissodassa.” (18)
Varsin usein näihin vierailuihin
ja esiintymisiin liittyy absurdejakin piirteitä tai elementtejä, kuten Gunnar
N. Lindemannin palkitseminen ”fasismin
vastaisesta työstä”. (19) Toisaalta Lindemannin palkitseminenkin alleviivaa
sitä, että nyky-Venäjällä
fasismin vastainen taistelu on ennen kaikkea Venäjän hallintoa tukevan
politiikan (ja toiminnan) harjoittamista, todellisen antifasismin kanssa sillä ei
ole mitään tekemistä. Tai, kuten miehitetystä Donetskista kotoisin oleva L.
totesi jo vuosia sitten: ”Minusta tuli Euromaidanin jälkeen yhdessä yössä
vihollisista ultimaattisin – fasisti. Neuvostoliitossa viholliset olivat
fasisteja, Venäjällä viholliset ovat fasisteja.”
Niin, silmissäni AfD ei näyttäydy puolueena, joka
olisi pelastamassa Saksaa (tai Eurooppaa), vaan ajamassa meitä heikkoina ja
eripuraisina Venäjän käsiin. Meidän olisi myös syytä tunnustaa itsellemme se, että
Euroopan on oltava valmiimpi torjumaan meihin useammalta ilmansuunnalta
kohdistuvaa ilkeämielistä vaikuttamista. Elon Muskin toiminta osoittaa sen,
että näennäisesti valtioista erillään olevilla tahoillakin voi olla intressejä,
joiden saavuttamiseksi he ovat valmiit käyttämään asemaansa. Samalla meidän
[Euroopan] on myös oltava entistä valmiimpia puolustamaan demokratiaamme ulkoisten
uhkien ja vaikuttajien hyökkäyksiä vastaan.
Marko
Lähteet:
1. https://x.com/elonmusk/status/1869986946031988780
2. https://yle.fi/a/74-20124023
4. https://x.com/elonmusk/status/1835063964218409052
5. https://www.wsj.com/world/russia/musk-putin-secret-conversations-37e1c187?mod=e2tw
6. https://www.bbc.com/news/world-europe-23847838
11. https://anton-shekhovtsov.blogspot.com/2014/03/pro-russian-extremists-observe.html
12. https://www.fakeobservers.org/fake-election-observers/details/ochsenreiter-manuel.html
13. https://www.dw.com/en/afd-worker-accused-of-ordering-arson-attack-in-ukraine/a-47093618
14. https://www.dw.com/en/afd-worker-accused-of-ordering-arson-attack-in-ukraine/a-47093618
15. https://www.focus.de/politik/deutschland/afd-frohnmaier-russland_id_10555974.html
17. https://freewestmedia.com/2017/01/14/afd-youth-leader-russia-is-no-threat-to-europe/ (linkki ei ole aktiivinen)
18. https://mvlehti.net/2019/04/30/poroshenko-tulee-vangita-sotarikoksistaan-saksalaispoliitikko-umv-lehdelle/ (linkki ei ole aktiivinen)
19. https://x.com/A_SHEKH0VTS0V/status/1160178662030958593
Blogin kirjoittamisessa on
hyödyntänyt lähteiden lisäksi muuta aineistoa, kuten The European Platform
for Democratic Elections’in (EPDE) ”Fake Observers”-tiedostoa, Anton
Shekhovtsovin havaintoja Venäjän miehittämillään alueilla järjestämistä
näytösvaaleista ja ns. kansanäänestyksistä (kuten a, b, c), Janne Riiheläisen
havaintoja AfD:stä. Aihetta sivuavat toukokuussa 2021 kirjoittamani
blogit ”Venäjän ja eurooppalaisen äärioikeiston poliittinen yhteistyö Ukrainalta miehitetyillä alueilla” sekä ”Eurooppalainen äärioikeistosotimassa Venäjän rinnalla Ukrainassa”. What-aboutismiin sortuville
tiedoksi, eurooppalainen laita- ja äärivasemmisto on saanut vähintäänkin yhtä laajan
huomion kirjoituksissani – etsivä löytää.
Fasismin vastaisesta työstä palkittu Gunnar N. Lindemann. (19) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.