On kevät, eikä Venäjän onnistunut talven terroripommituksillaan nujertaa Ukrainaa ja ukrainalaisia

 

Syksyllä, viikkoja ennen talven koittoa, ennustettiin kohtalokasta talvea Ukrainalle. Lokakuun viimeisinä päivinä pitkän uran toimittajana ja kirjeenvaihtajana tehnyt Roger Boyes varoitti The Times’issa julkaistussa analyysissaan, ettei Kiova ja Ukraina selviä kevääseen:

”I hate to say it, but Kyiv won’t last till spring. For all the EU’s rousing words, there just isn’t the money or the will to keep defending Ukraine”. (1) Analyysin terävimmän kärjen kohdistuessa muihin, kuin ukrainalaisiin.

Neljä kuukautta myöhemmin voimme todeta Ukrainan ja ukrainalaisten selvinneen talvesta ja Venäjän terroripommituksista, joilla maa totisesti pyrki nujertamaan ukrainalaisten taistelutahdon. Mennyt talvi oli sikälikin poikkeuksellinen, että aivan kuten meillä täällä Suomessa, niin myös Ukrainassa koettiin ankaria pakkaskausia, joiden aikana lämpötila laski reiluun pariin kymmeneen pakkasasteeseen huomattavassa osassa Ukrainaa.

Venäjän Odesaan 18.–19. tammikuuta 2026 kohdistaman hyökkäyksen vaurioittamaa energiainfrastruktuuria, osakuva laajemmasta kuvasta. © ДТЕК 2026. 

Näiden pakkaskausien aikana Venäjä pommitti hyvin voimakkaasti Ukrainan energiasektoria, sähkönsiirtoverkkoa sekä sähköasemia. Se iski ohjuksin ja erilaisin lennokein toistuvasti sähköä- ja lämpöä tuottaviin voimaloihin kuin myös sähkönsiirtoasemiin pimentäen näin kokonaisia kaupunkeja – joulukuun, tammikuun ja helmikuun laajojen iskujen seurauksena ikävimmillään yli miljoona Kiovan ja sen ympäristön asukasta oli päivien ajan ilman lämpöä ja sähköä. Energiakonserni DTEK:in mukaan Venäjän 27. joulukuuta 2025 vastaisena yönä tekemien iskujen seurauksena noin puolimiljoonaa perhettä Kiovassa oli ilman sähköä, ja Kiovan aluehallinnon johtajan mukaan Kiovan alueella (pääkaupungin ympärillä oleva alue) yli kolmesataatuhatta kuluttajaa oli ilman sähköä Venäjän massiivisen hyökkäyksen seurauksena. (2) Helpottaakseen asukkaiden arkea, Kiovaan perustettiin talvikuukausina lukuisia hätäpisteitä, joissa sähköä ja lämpöä tuotettiin generaattoreilla ja joissa asukkaiden oli edes hetki mahdollista levähtää. (3) Ukrainalaiset kymmenissä kaupungeissa joutuivat elämään menneen talven näin.

Venäjän terroripommitukset venyttivät voimaloita ja energiaverkkoa korjaavan henkilökunnan kestokyvyn äärimmilleen. He joutuivat työskentelemään yhtämittaisesti päiväkausia epäinhimillisissä oloissa, improvisoiden, jotta saisivat edes väliaikaisesti voimalat tai sähköverkot toimintakuntoon. Ja samalla he joutuivat itse elämään Venäjän lennokki- ja ohjusiskujen pelon alla. Venäjä iski yksistään Kiovan alueella useisiin sähkö- ja lämpö- sekä yhdistelmävoimaloihin useita kertoja, sama päti siirtoverkkoon sekä sähkönsiirtoasemiin. Järjestelmällisillä, Ukrainan energiasektoriin kohdistamilla iskuilla, Venäjän tarkoituksena oli vaikuttaa Ukrainan yhteiskunnan toimintakykyyn sekä kansalaisten kykyyn selviytyä ankarasta talvesta. Venäjän iskut Ukrainan energiasektoriin vaikuttivat yli 15 miljoonan ukrainalaisen arkeen. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Venäjän iskuilla oli merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Ukrainalle. Iskujen aiheuttamien aineellisten vahinkojen arvioidaan nousevan 15 miljardiin euroon, ja ne vaurioittivat 60 prosenttia Ukrainan voimalaitoksista. Voimalaitosten lisäksi Venäjä iski talven kulussa useita kertoja Ukrainan polttoainevarastoihin, kohteiden joukossa oli myös Biltše-Volytsko-Uhersken maanalainen kaasuvarasto, joka on Ukrainan suurin laatuaan. (4)

Seuraavaksi poimintoja Venäjän talvikuukausina tekemistä iskuista Kiovan ja Kiovan alueen voimalaitoksiin:

- 26.–27. joulukuuta 2025: Kiovan vesivoimalaitos; Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6; Darnytskan Tets eli Darnytskan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos; Tripilskan Tets.

- 30. joulukuuta 2025: Kiovan Tets-5.

- 8.–9. tammikuuta 2026: Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6.

- 12.–13. tammikuuta 2026:

- 23.–24. tammikuuta 2026: Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6.

- 3. helmikuuta 2026: Darnytskan Tets – yksikkö vaurioitui Venäjän ohjus- ja lennokki-iskun-kombinaatiossa hyvin pahoin. Ukrainan energiaministeri Denys Šmyhalin mukaan Darnytskan Tetsin korjaaminen vie huomattavan kauan aikaa. (5)

Venäjän laajat hyökkäykset Ukrainan sähkönsiirtoverkkoon sekä sähkönsiirtoasemiin vaikuttivat suoraan myös Ukrainan pohjoisosien ydinvoimaloihin. Kansainvälisen atomienergiajärjestön (engl. IAEA) pääjohtaja raportoi viime vuoden marraskuussa, että Rivnen ja Hmelnytskyin ydinvoimalaitosten kapasiteetti oli laskenut Venäjän 7. marraskuuta 2025 vastaisena yönä tekemän iskun vaurioitettua kriittisiä sähkönsiirtoasemia. (6)

Tämän vuoden tammikuun lopulla sekä helmikuun alkupuolella Ukrainan ydinvoimaloissa työskentelevät IAEA:n asiantuntijat rekisteröivät venäläisten lennokkien tunkeutuneen Rivnen ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeelle. Venäjän helmikuun alkupuolella sähkönsiirtoasemiin sekä sähköverkkoon kohdistamien massiivisten ohjus- ja lennokkihyökkäysten takia Rivnen ja Hmelnytskyin ydinvoimalaitokset joutivat vähentämään sähköntuotantoaan, (7) mikä entisestään heikensi tilannetta Ukrainassa. Ukrainan sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on merkittävä. Esim. maaliskuussa 2025 ydinvoimalla tuotettiin 52 prosenttia Ukrainan käyttämästä sähköstä, vastaavasti lämpövoimalaitoksilla ja sähkön- sekä lämmön yhteistuotantolaitoksilla tuotettiin 32 prosenttia käytetystä sähköstä. (8)

 

Venäjän talvikuukausien terroripommitus numeroina

Kolmen talvikuukauden kuluessa Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa lähes 19 000 erilaista droonia, yli 14 670 liitopommia, 738 erilaista ohjusta. (9) Venäjän laukaisemista drooneista suurin osa oli Shahed- tai Geran-2-tyyppisiä yhden suunnan hyökkäys-drooneja (engl. One-way attack- eli OWA-drone). Venäjä osti Iranista ensimmäiset Shahed-136-droonit elokuussa 2022. Geran-2-nimellä tunnettua versiota iranilaisesta Shahed-136 OWA-droonista valmistetaan Jelabugan tehtaalla Alabugan erityistalousalueella Venäjän Tatarstanissa. Geran-2 OWA-drooni on ”päivitetty versio” Shahed-136-droonista.

Venäjä teki helmikuussa kaikkensa katkaistakseen ukrainalaisten selkärangan. Viimeisenä talvikuukautena se laukaisi Ukrainaan 288 erilaista ohjusta ja yli 5 000 erilaista droonia. (10) Helmikuun viimeisenä viikkona Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa yli 1720 erilaista droonia ja lähes 1300 liitopommia sekä yli 100 erityyppistä ohjusta. (11)

Venäjän käytössä olevien liitopommien kantama on 40 kilometristä noin 100 kilometriin. Valtaosa sen käyttämistä liitopommeista on perinteisiä lentopommeja, jotka on muutettu ”yhtenäisellä liito- ja korjausmoduulilla” eli UMPK:lla liitopommeiksi. Tällainen lisäosa voidaan asentaa esim. Venäjän käyttämiin FAB-sarjan pommeihin (suurin tällainen pommi on kolmen tonnin painoinen FAB-3000 pommi, jonka UMPK-lisäosalla varustettua liitopommia Venäjä on käyttänyt taistelusta Pokrovskista). Edellisten lisäksi Venäjä käyttää Ukrainassa myös KAB-sarjan liitopommeja. Liitopommeja Venäjä käyttää rintamalinjan tuntumassa sijaitsevia kohteita vastaan, sekä pommittaessaan kaupunkeja ja kyliä maiden välisellä rajavyöhykkeellä Tšernihivistä Harkovaan ylettyvällä vyöhykkeellä, esim. pommittaessaan Harkovaa liitopommeilla venäläiskoneiden ei tarvitse poistua maansa ilmatilasta.

Edellisten lisäksi Venäjä vaikutti maiden välisellä rajavyöhykkeellä sekä Ukrainassa rintamavyöhykkeeseen rajoittuviin alueisiin epäsuoralla tulella (tykistö, raketinheittimet ja kranaatinheittimet) sekä erilaisilla drooneilla, kuten FPV-droonit ja lyhyen kantaman hiipivät asejärjestelmät. Myös näillä asejärjestelmillä vaikutettiin paikallisesti Ukrainan energiasektoriin.

Venäjä hyödynsi Ukrainassa talven aikana tiedon hankinnassa, tiedustelussa sekä iskujen aiheuttamien vaurioiden dokumentoinnissa värväämiään paikallisia operaattoreina. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU pidätti talven kuluessa useita Venäjälle työskennelleitä henkilöitä. Eräässä tällaisessa tapauksessa he pidättivät Rivnen alueelta kotoisin olevan naisen, joka ehti työskennellä Venäjälle usealla paikkakunnalla. Kiovassa ja Kiovan alueella hänen tehtävänkuvaan kuului ohjata ohjuksia alueen sähkö- ja lämpövoimaloihin sekä dokumentoida niiden teknistä kuntoa Venäjän hyökkäysten jälkeen. Kiovan alueelta venäläiset lähettivät hänet ensin Odesaan ja sieltä hänet ohjattiin Ukrainan pohjoisosiin Tšernihivin alueelle. Odesassa ja Tšernihivin alueella hänen tehtävänkuvaan kuului tarkkailla ja välittää Venäjälle tietoa Ukrainan asevoimien kaluston liikkeistä kohti rintamaa. Kuulusteluissa nainen kertoi motiivikseen ”helpon rahan”. Vangittua naista uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus sotatilan aikana tehdystä maanpetoksesta. (12)

Ukrainan ilmapuolustuksen työskentelyä menneen talven mittaan hankaloitti ajoittain hyvinkin akuutti ohjuspula, esim. ajoittain osa Ukrainan lahjoituksina saamista MIM-104 Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän pattereista oli ilman ohjuksia. Käytännössä tämä oli (ja on) suoraa seurausta siitä, että Donald Trumpin tammikuussa 2025 alkaneella kaudella Yhdysvaltojen ase- ja ammustoimitukset Ukrainaan ovat laskeneet nollaan. Trumpin hallinto on myös hidastanut ja jopa estänyt muiden liittolaismaiden yhdysvaltalaislähtöisten asejärjestelmien ja ammusten toimittamista Ukrainaan. Tämän välillisen kiristämisen ja painostamisen avulla Ukrainaa on painostettu rauhaan Venäjän kanssa – lukijan on syytä muistaa, että rauhanneuvotteluissa Ukraina on ollut aloitteellinen ja neuvotteluhalukas vaikka Trumpin hallinto sitä syyttääkin neuvotteluiden jarruttamisesta.  

Yhdistyneiden kansakuntien Human Rights Monitoring Mission in Ukraine (HRMMU) raportin mukaan sodankäynnistä johtuvien siviiliuhrien lukumäärä joulukuussa 2025 pysyi korkealla tasolla, ainakin 157 siviiliä kuoli ja 888 siviiliä vammautui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. (13) Tammikuussa 2026 HRMMU raportoi Ukrainassa kuolleen ainakin 161 siviiliä ja vammautuneen 757 siviiliä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. (14) Helmikuun 2026 osalta HRMMU ei ole vielä julkaissut virallista raporttia.

Helmikuussa Venäjä teki joitakin yksittäisiä ja hyvin tuhoisia iskuja ohjuksilla tai drooneilla Ukrainaan, esim. 1. helmikuuta 2026 Venäjä iski Dnipropetrovskin alueella droonilla linja-autoon, joka oli kuljettamassa kaivosmiehiä työvuorosta. Iskussa kuoli 12 siviiliä ja vammautui 16 siviiliä. (15) Venäjä teki 21.–22. helmikuuta 2026 laajan hyökkäyksen Ukrainaan erilaisin ohjuksin ja lennokein – hyökkäyksessä menehtyi ainakin 3 siviiliä ja vammautui yli 30 siviiliä. (16) Samana yönä (22. helmikuuta) Lvivissä tapahtuneessa – venäläisten tilaamassa – terrori-iskussa menehtyi yksi naispoliisi ja vammautui yli kymmenen poliisia ja muuta henkilöä. (17) Kyseessä oli ”double tap”-isku, jossa toinen pommeista räjähti poliisien saavuttua paikalle. Tässäkin tapauksessa tekijä oli värvätty Rivnen alueelta.

 

Apua ulkomailta Ukrainalle

Lähes parikymmentä eurooppalaista valtiota ”riensi” talvella auttamaan Ukrainaa selviytymään Venäjän laajamittaisista iskuista maan energiasektoriin. Yksittäisten eurooppalaisten valtioiden lisäksi Europan unioni lahjoitti 445 erilaista generaattoria Ukrainaan rescEU-reserveistä. (18) Euroopan lisäksi Ukraina sai kaipaamaansa apua suurelta joukolta muita maita. Japani ja Kiina toimittivat runsaasti hätäapua eri muodoissa Ukrainaan, samoin Kanada osallistui Ukrainan tukeen.

Yhdysvallat oli allokoinut USAID:ista noin 250 miljoonan dollarin energia-avun Ukrainalle talvikorjauksiin ja nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöön laajojen sähköverkkohyökkäysten jälkeen talvelle 2025–2026. Joe Bidenin hallinnon Ukrainalle myöntämää energia-apua ei ollut toimeenpantu tammikuun 2026 loppuun mennessä Donald Trumpin suljettua USAID:in. (19)

Suomi myönsi helmikuussa Ukrainalle humanitaarista apua 20 miljoonaa euroa Tuki Ukrainalle –budjettimomentilta. (20) Lisäksi Suomi toimitti helmikuussa 2026 lisää generaattoreita (52 kpl) helpottamaan Ukrainan energiapulaa. (21) Valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden rinnalla yksittäiset kansalaiset sekä vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset ovat toimittaneet Ukrainaan suuria määriä hätäapua ja usein hyvin joustavasti ja nopealla aikataululla kohteeseen saakka. Suomestakin lukuisat yhdistykset ovat osallistuneet tällaisen hätäavun keräämiseen ja toimittamiseen Ukrainaan – ilman vapaaehtoisten työpanosta ja kansalaisilta saatua rahoitusta tämä ei olisi mahdollista. Omasta ja ukrainalaisten ystävieni puolesta tuhannet kiitokset vapaaehtoistyöntekijöille ja lahjoittajille, Дякую!

Marko

Lähteet:

1. https://www.thetimes.com/comment/columnists/article/i-hate-to-say-it-but-kyiv-wont-last-till-spring-5vlv0mb8j

2. Атаковані Київська ГЕС, ТЕЦ-5, ТЕЦ-6, Дарницька та Трипільська ТЕЦ.

3. https://www.euronews.com/2026/01/20/almost-half-of-kyiv-without-heat-and-power-as-russia-batters-ukraines-energy-grid

4. https://www.oscepa.org/en/news-a-media/press-releases/2026/statement-of-the-parliamentary-support-team-for-ukraine-on-russias-overnight-attack-on-ukrainian-civilians-and-infrastructure

5. https://www.radiosvoboda.org/a/news-shmyhal-vidnovlennya-darnytska-tets/33668117.html

6. https://www.rbc.ua/rus/news/dvi-ukrayinski-aes-pratsyuyut-znizheniy-potuzhnosti-1763407603.html

7. https://www.kyivpost.com/post/69631

8. https://expro.com.ua/en/tidings/the-share-of-resin-the-structure-of-electricity-generation-in-march-2025-was-almost-9

9. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2028021228544389242

10. https://x.com/MamedovGyunduz/status/2029080179214012531

11. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2028021228544389242

12. https://ssu.gov.ua/novyny/sbu-zatrymala-rosiisku-ahentku-yaka-navodyla-vorozhu-balistyku-na-kyivski-tets-i-shpyhuvala-za-sylamy-oborony

13. https://ukraine.ohchr.org/sites/default/files/2026-01/Ukraine - protection of civilians in armed conflict %28December 2025%29_ENG.pdf

14. https://ukraine.un.org/en/310294-protection-civilians-armed-conflict-%E2%80%94-january-2026

15. https://www.bbc.com/news/articles/cdre7g2je63o

16. https://zmina.info/en/news-en/at-least-1-killed-15-injured-in-massive-russian-overnight-attacks-on-kyiv-region-and-southern-ukraine/

17. https://x.com/Maks_NAFO_FELLA/status/2025361895440408846

18. https://odessa-journal.com/17-countries-and-the-eu-provided-support-to-stabilize-ukraines-energy-sector

19. https://newsukraine.rbc.ua/news/trump-move-stalls-250-million-in-energy-funding-1769783766.html

20. https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/suomi-myontaa-20-miljoonaa-euroa-humanitaarista-apua-ukrainaan/35732

21. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2026/02/18/8021588/ 

Lähteenä hyödynnetty myös Ukrainan energiaministeriön yhteenvetoa helmikuulta 2026 sekä ukrainalaisen Centre for Strategic Communications and Information Securityn eli SPRAVDI’n julkaisemia analyyseja.