Venäjän terrorisotaa Ukrainassa: mistä ”ihmissafarissa” on kyse?

 

Tämä kirjoitus on päivitetty ja ajantasaistettu kirjoitus joulukuussa julkaisemastani ”Stop Human Safari –mielenosoitus Helsingissä ja mistä ’human safarissa’ on kyse?”-kirjoituksesta. Kirjoituksestani olen myös poistanut mielenosoitustapahtuman kuvauksen epärelevanttina. Kirjoitusta täydentää katsaus tämän hetken katastrofaalisesta tilanteesta venäläisten miehittämässä Oleškyn pikkukaupungissa Dneprin ja Konka-joen eteläpuolella.

Ukrainalaiset tekivät ensimmäiset konkreettiset havainnot ”human safarista” eli ”ihmissafarista” alkukesästä 2024 kiinnittäessään huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooni-iskuista siviileihin. On kuitenkin todennäköistä, että venäläiset aloittivat ”ihmissafarin” – jota nimeä tästä venäläisten harjoittamasta rikollisesta toiminnasta käytän kirjoituksessani – viikkoja tai kuukausia aiemmin. Tuona ajankohtana ukrainalaiset eivät välttämättä ymmärtäneet toiminnan todellista luonnetta ja tahallisuutta. On kerrottu venäläisten motiivina toiminnalleen olevan droonioperaattoreiden kouluttaminen tehtäväänsä. Mikä voi alkuperäisenä syynä pitää paikkansa venäläisten toiminnalle mutta tällä hetkellä toiminnan laajuus viittaa mielestäni myös siihen, että ihmissafarista on muodostunut osa heidän siviileihin kohdistamaa terrorisodankäyntiä. Ja vaikka ihmissafarin alkuperäinen motiivi olisikin droonioperaattoreiden kouluttaminen, ei se missään nimessä vähennä toiminnan rikollista luonnetta. Ihmissafari alkoi etelässä venäläisten hyökätessä aseistetuilla drooneilla siviilikohteisiin Ukrainan kontrolloiman Hersonin alueen (kaupunki ja oblast) alueella, mutta etenkin viime vuoden ja tämän vuoden aikana ovat venäläisjoukot muillakin rintamalohkoilla ottaneet ihmissafarin osaksi terrorisodankäyntiään. Sumyn alueella venäläiset metsästävät drooneilla erityisesti palo- ja pelastusajoneuvoja sekä ambulansseja. (1)

Venäläiset iskivät pakettiautoon FPV-droonilla Hersonissa, alkuperäinen kuva: ДСНС Херсонщини.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmissafarissa on kyse tarkoituksellisista ja tahallisista iskuista siviileihin aseistetuilla drooneilla. Nykyään nämä droonit ovat useimmiten FPV-drooneja. Kyseessä on hybriditaktiikka, jossa yhdistyvät terrori, valvonta ja propaganda:

“’Human safari’ is the deliberate targeting of civilians using weaponized drones. In Kherson, Russian military deploys FPV drones to hunt individuals to instill fear.

It is a hybrid tactic combining terror, surveillance, and propaganda.

It qualifies as war crime and a crime against humanity. International humanitarian law prohibits attacks intentionally directed against civilians or civilian objects to protect non-combatants during armed conflicts.” (2)

Venäläiset miehittivät Hersonin 2. maaliskuuta 2022 ja reilua kahdeksaa kuukautta myöhemmin 11. marraskuuta kaupunki vapautettiin miehityksestä Ukrainan asevoimien edettyä kaupunkiin. Ukrainan operaation viimeisessä vaiheessa (9.–11. marraskuuta 2022) vapautettiin myös muita taajamia Hersonin ja Mykolajivin alueilta (oblast) Dneprin oikealta rannalta.

Vapautusta seuranneina viikkoina ja kuukausina venäläiset kohdistivat Hersonin kaupunkialueelle sekä muille vapautetuille alueille toistuvasti epäsuoraa tulta. He yrittivät myös lähettää Dneprin yli soluttautujia, joiden ilmeinen tarkoitus oli muuttaa kaupunki ympäristöineen siviileille vihamieliseksi alueeksi terrorisodankäynnillä tai muilla vastaavilla toimilla. Tällaisena toimena pitäisin myös venäläisten 6. kesäkuuta 2023 toteuttamaa Kah’ovkan padon räjäytystä, jolla oli suuri vaikutus alavirran varrella asuvien siviileiden arkeen. Suurimman vaikutuksen kohdistuessa kuitenkin Venäjän miehittämillä alueilla asuviin siviileihin, nimittin Kah’ovkasta alavirtaan aina Dneprin suistoon saakka maa on alavampaa joen vasemmalla rannalla eli venäläisten miehittämillä alueilla. Ihmissafari (engl. human safari) oli jatkumoa tälle toiminnalle mutta (oman mielipiteeni mukaan) entistä sadistisempana ja julmempana – arvaamattomampana, jossa käytännössä kuka tahansa vauvoista vanhuksiin saattoi päätyä venäläisten drooni-iskun kohteeksi. (3)

Kuten aiemmin viittasin, alkukesästä 2024 ukrainalaiset alkoivat kiinnittää huomiota venäläisten julkaisemiin videoihin FPV-drooneilla tekemistään siviileihin tai selkeisiin siviilikohteisiin kohdistuneista iskuista etelässä Hersonin ympäristössä. Merkitsevää venäläisten toiminnalle on suoritettujen iskujen rinnalla videoiden julkaiseminen iskuista. Toiminta on näiltäkin osin systemaattista ja selkeän tarkoituksellista. He eivät edes yritä piilotella tekojaan, ja sanoisinkin, että videoiden eräs tarkoitus on toimia psykologisena pelotteena ts. ne ovat siviileihin kohdistuva terroritoimi. Toisinaan videot voivat olla hyvinkin pitkiä, joilla siviilit myös saattavat nähdä päiväsaikaan päidensä yllä lentävät aseistetut droonit. Tämä tuo mukanaan psykologisen aspektin, ”arvaamattomuus”-tekijän, kukaan ei voi olla varma siitä, että milloin ja missä se isku tapahtuu: eilen drooni vain lensi päiden yllä, mutta tänään se törmäkin siviileihin räjähtävällä voimalla. Arvaamattomuus – sattumanvaraisuus – on todennäköisesti eräs syy sille, miksi moni jättää kotinsa ja muuttaa turvallisemmille alueille. (4)

Venäläiset nimittäin iskevät, etenkin Dnepriin rajoittuvilla alueilla, FPV-drooneilla jopa suoraan ihmisten koteihin. He saattoivat lennättää kesäkuumalla droonin avoimesta ovesta tai ikkunasta suoraan asuntoon ja osua sisällä oleviin ihmisiin. Heidän häikäilemättömyydestä antaa kuvan Molnija-1 mallisella FPV-droonilla vuoden 2025 heinäkuussa tekemänsä isku, jossa kohteena oli reilun vuoden ikäinen taapero. (5 ja 6) Isku tapahtui kymmenien kilometrien päässä rintamasta Pravdynen kylässä peltojen täplittämällä maaseudulla, alueella, josta venäläiset ajettiin pois marraskuussa 2022. Huomioitavaa tässäkin iskussa on se, että venäläissotilas – jos häntä edes voi sotilaaksi kutsua – teki päätöksen iskeä kyseiseen pihaan. Hän on nähnyt kyseessä olevan siviilikohteen, hän on nähnyt asukkaat pihalla ja todennäköisesti jopa taaperon mutta mikään näistä havainnoista ei estänyt häntä saattamasta rikollista iskua päätökseen. Kyseessä on selkeä sotarikos!

Human Safari-iskut Hersonin alueella, kuvakaappaus tochnyi.info-verkkosivulta.

Tochnyi-sivuston julkaisema kartta todennetuista ihmissafari-iskuista paljastaa suurimman osan kohdistuneen Hersonin kaupunkialueelle sekä Dneprin oikealle eli pohjoisrannalle. (7) Mutta kuten karttakin näyttää, venäläiset harjoittavat ihmissafaria koko vapaan Hersonin alueen (oblast) alueella. Siihen käytetään lyhyen kantaman nelikoptereiden rinnalla sellaisia drooneja tai hiipiviä asejärjestelmiä, joilla on kymmenien kilometrien kantama – kuten isku Pravdynen kylään todistaa. Venäläisjoukot ovat tehneet myös yksittäisiä ihmissafari-iskuja miehittämillään alueilla Hersonin oblastia.

Siviileihin kohdistuneiden tarkoituksellisten lennokki- ja nelikopteri-iskujen määrä lisääntyi Hersonin alueella heinäkuussa 2024, (8) mikä näkyy myös siviiliuhrien määrän merkittävänä lisääntymisenä: 28 kuollutta ja 214 loukkaantunutta siviiliä, ja 23 hyökkäystä palo- ja pelastustoimen henkilöstöä vastaan. Heinäkuusta 2024 siviiliuhrit ovat poikkeuksetta pysyneet korkealla, poikkeuksena vuoden 2025 syyskuu, jolloin vammautuneiden lukumäärä laski 145 siviiliin. Tochnyi-sivuston ylläpitäjien arvion mukaan tämä voi johtua venäläisjoukkojen rotaatiosta Dneprin vasemmalla eli etelärannalla syksyllä.

Ihmissafarin julmiin puoliin kuuluu se, että venäläisille droneoperaattoreille siviilit toimivat harjoitusmaaleina, joita jahdatessa he harjoittelevat lentämistä sekä tappamista. Ukrainassa ukrainalaisten rinnalla taistellut entinen merijalkaväensotilas Eddie Etue kuvasi toiminnan olevan venäläisille ”peliä”. (9) Samalla tällä toiminnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten halukkuuteen asua alueella, viljellä maata alueella jne. Kuten lukuisat esimerkit osoittavat, moni ukrainalainen on jättänyt tai suunnittelee jättävänsä kotinsa ja muuttavansa rauhallisemmille ja ennen kaikkea turvallisemmille alueille asumaan.

Tavallisimmin ihmissafarissa käytetty drooni on aseistettu räjähteellä, siten, että droonilla osutaan kohteeseen. Toinen yleinen toimintametodi venäläisillä on pudottaa nelikoptereista erilaisia kranaatteja siviilikohteisiin. Tavanomaisia kohteita venäläisille ovat ruuhka-aikoina linja-autopysäkit sekä erilaiset joukkoliikenneasemat. Tällaisen iskun pelotevaikutus on suuri, samalla ne hyydyttävät yhteiskunnan toimintaa ja yhdelläkin kranaatilla voidaan saada huomattavaa tuhoa aikaan, ihmisten vammojen kuormittaessa muutenkin kovilla olevaa terveydenhuoltojärjestelmää. Yleisradion ihmissafaria käsitelleessä artikkelissa (11. lokakuuta 2024) kerrottiin venäläisten pudottaneen hersonilaisten niskaan 2700 erilaista kranaattia syyskuussa 2024. (10)

Kranaattien rinnalla venäläiset pudottavat lennokeista tai nelikoptereista Hersonin kaupungissa ja Hersonin alueella (oblast) pienikokoisia, ”perhosmiinoiksi” kutsuttuja, PFM-1-henkilömiinoja. (11) Venäläisillä on tähän tarkoitukseen kehitettyjä nelikoptereitakin käytössään. PFM-1-henkilömiinoja on pudotettu myös koulujen ja päiväkotien pihoille sekä lasten leikkipaikoille, niinpä ukrainan viranomaiset ovat varoittaneet säännöllisesti lapsia, mutta myös pihojaan siivoavia aikuisia koskemasta epätavanomaisen näköisin miinoihin niiden vaarallisuuden tähden.

Syksyisten lehtien värinen PFM-1-henkilömiina lehtikasassa Hersonissa. (12)

Venäjällä ja jo sitä ennen Neuvostoliitolla, on pitkä historia PFM-1-henkilömiinojen käytölle siviilikohteissa osana siviileihin kohdistuvaa terrorisotaa. Neuvostoliiton käymän Afganistanin sodan kuluessa neuvostoarmeija kylvi muotonsa ja värinsä puolesta lapsia kiinnostaneita PFM-1-henkilömiinoja summittaisesti alueille, jotka eivät olleet heidän kontrollissansa. PFM-1-henkilömiinoja kutsutaan muotonsa vuoksi myös perhosmiinoiksi tai vihreiksi papukaijoiksi (Green parrot). Ne aiheuttivat niitä maasta poimineille lapsille hengenvaarallisia käsi- ja päävammoja.

PFM-1 tai PFM-1S-henkilömiinaa Venäjän proxy-joukot sekä asevoimat ja muut maan turvallisuuselimiin kuuluvat joukot käyttivät Donbasin alueella keväästä 2014 alkaen osana siviileihin kohdistunutta terrorisotaa, ja myöhemmin osana Ukrainan kontrolloimien alueiden epävakauttamista Minskin sopimusten jälkeisenä aikana. Olen kuvaillut Venäjän johtamien joukkojen miinojen- sekä räjähdeansojen käyttöä Itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi syyskuussa 2021 julkaisemassani blogissa ”Miinat ja räjähdeansat tappavat Ukrainassa” kuin myös useissa kirjoituksissani tätä edeltävinä vuosina. (13) Toimintametodi on venäläisille ennestään tuttu, Itä-Ukrainan eli Donbasin sotaan verrattuna poikkeavaa on toiminnan laajuus sekä pinta-ala, jolla sitä sovelletaan. Ja aivan kuten ihmissafari yleisesti myös erilaisten miinojen summittainen kylväminen osana tällaista siviileihin kohdistettua terrorisotaa leviää muille rintamaan rajoittuville alueille Ukrainassa. (Huom. Venäjä kylvi hyökkäyssodassa ja kylvää edelleen erilaisia miinoja ja siroteammuksia lukuisille alueille Ukrainassa, jota toimintaa harvoin lasketaan kuuluvaksi ihmissafariin).

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston perustaman Ukrainan riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission (Independent International Commission of Inquiry in Ukraine) raportin mukaan Venäjän Hersonin alueella harjoittama ihmissafari on rikos ihmisyyttä vastaan. Samalla se on myös osa koordinoitua valtiopolitiikkaa. (14) YK:n julkaiseman raportin mukaan venäläiset tappoivat ihmissafari-iskuissa sadan kilometrin matkalla Dneprin alajuoksulla (Hersonin kaupungin molemmin puolin) heinäkuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä 146 siviiliä, iskuissa vammautuneiden lukumäärän noustessa moninkertaiseksi. (15) Tämä siis vain osalla siitä alueesta, jolla Venäjän joukot Ukrainassa toteuttavat ihmissafari-iskuja. Viime vuoden lokakuussa YK julkaisi raportin Venäjän drooni-iskuista siviileihin Hersonissa ja muualla eteläisellä rintamavyöhykkeellä. Raportin mukaan viimeisen vuoden kuluessa yli 200 siviiliä on kuollut venäläisten ihmissafarissa, vammautuneiden lukumäärä nousee yli 2000 siviiliin. Lisäksi lähes 3000 kotia on vaurioitunut tai tuhoutunut Venäjän drooni-iskujen seurauksena rintaman tuntumassa etelässä. (16) Venäläisten aloittaessa ihmissafarin kesällä 2024, heidän yleisesti käyttämän VT-40 nelikopterin kantama oli keskimäärin 7–10 kilometriä. (17) Valokuituohjattavien droonien yleistyttyä vuonna 2024 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen myös ihmissafarissa käytettyjen nelikoptereiden kantama on lisääntynyt. Esimerkiksi Kramatorskissa, Donbasin alueella venäläiset iskivät jo viime vuoden lokakuussa valokuituohjattavilla FPV-drooneilla noin 20 kilometrin päässä rintamasta oleviin kohteisiin. (18)

 

Humanitaarinen katastrofi Oleškyn pikkukaupungissa –

modernin ajan nälkään tappamista

Venäläiset etenivät Konka-joen eteläisellä rannalla sijaitsevaan Olešky'in suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Siitä päivästä lähtien tämä vajaan kymmenen kilometrin päässä Hersonista kaakkoon sijaitseva pikkukaupunki on ollut miehitysjoukkojen hallinnassa.

Miehitysvuosien kuluessa kaupunkiin ansaan jääneiden siviileiden asema on heikentynyt heikentymistään. Tammikuussa 2023 miehittäjien organisoima ”Hersonin alueen terveysministeriö” julkaisi asetuksen, jossa määrättiin seitsemän Dneprin vasemmalla rannalla sijainnutta sairaalaa suljettavaksi – määräys koski myös Oleškyn kaupungin sairaalaa. Puolivuotta tästä eteenpäin, 6. kesäkuuta 2023 venäläiset räjäyttivät Kah’ovkan vesivoimalan padon, jonka seurauksena tulvavesi nousi useiden metrien korkeudelle alavalla Dneprin vasemmalla rannalla – myös Oleškyssa. Miehittäjä esti tuolloin kaikkien muiden, kuin Venäjän kansalaisten evakuoinnin voimakeinoin – myös ampumalla siviilejä. Miehittäjän edustajien mukaan tuolloin kuoli korkeintaan joitakin kymmeniä ihmisiä. Ukrainan Kansallisen vastarintaliikkeen keskuksen (ukr. ЦНС) 19. kesäkuuta 2023 julkaiseman raportin mukaan Kah’ovkan vesivoimalan räjähdyksen ja sitä seuranneen tulvan (ja väkivallan) seurauksena kuoli satoja siviilejä.

Nyt Oleškyn jäljellä olevia asukkaita kohtaa aivan toisenlainen vaara. Miehittäjä on saartanut koko kaupungin, kukaan ei pääse teitä myöten kaupunkiin mutta ei myöskään pois sieltä. Kaupunkilaisten hätähuutojen mukaan kaupunkiin johtavat tiet on miinoitettu ja tarkastuspistein suljettu. Tammikuun jälkeen kaupunkiin ei ole tuotu juuri lainkaan ruokaa tai lääkkeitä – henkensä pitimiksi kaupunkilaiset yrittävät pyytää loukuilla lintuja ruoaksi, (19) eläinten syödessä toisiaan ja hautaamattomia venäläissotilaita. Hola Prystan’in tiellä venäläiset käännyttävät jalkaisin kulkevia takaisin sanoen: ”Antaa niiden kuolla siellä”. (20)

Helmikuussa venäläiset tappoivat elintarvikehätäapua Oleškiin tuoneen siviilin. (21) 

Ukrainalaisen ihmisoikeus- ja sotarikoksia tutkivan kansalaisjärjestö MIPL:n (ukr. Медійна ініціатива за права людини, МІПЛ) raportoi vastaavaa viestiä kaupungin epätoivoisesta tilanteesta, kuinka humanitaarinen katastrofi pahenee päivä päivältä saarron takia. Asukkailla ei ole ruokaa, lääkkeitä eikä myöskään mahdollisuutta lähteä kaupungista. (22) Epätoivoisimmat ihmiset suunnittelevat pakoa kaupungista jalkaisin maaston poikki Hola Prystan’iin, jonne on noin parinkymmenen kilometrin matka teitä pitkin kulkien, maaston halki pidempi ja raskaampi. (23) Tätä on Venäjän miehittämä Eurooppa vuonna 2026 – nälkää, epätoivoa ja jatkuvaa kuolemanpelkoa: miehitys ei ole rauha!

Suosittelen vierailemaan Kherson: Human Safari -verkkosivulla sekä tutustumaan toimittaja Zarina Zabriskyn ihmissafari-dokumentointiin.

 

Marko

 

Lähteet:

1. Esimerkit tammikuulta ja helmikuulta 2026.

2. https://khersonhumansafari.com/#card-39eft6zjy88atag

3. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1942938838059684220

4. https://x.com/ZarinaZabrisky/status/1995243127854997734

5. https://x.com/Tatarigami_UA/status/1943119671592652959

6. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

7. https://maps.tochnyi.info/humansafari/

8. https://maps.tochnyi.info/humansafari/stats

9. https://nypost.com/2025/07/10/world-news/ukrainian-toddler-murdered-in-evil-targeted-attack-by-russian-suicide-drone-in-kherson/

10. https://yle.fi/a/74-20116813

11. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2025/09/08/7529790/

12. https://united24media.com/latest-news/russia-drops-deadly-butterfly-mines-on-kherson-ambulances-damaged-in-overnight-attack-13397

13. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2021/09/miinat-ja-rajahdeansat-tappavat.html

14. https://www.politico.eu/article/russia-war-crime-civilian-ukraine-kherson-region-united-nations/

15. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/05/un-commission-concludes-russian-armed-forces-drone-attacks-against-civilians  (raportti, pdf-tiedosto).

16. https://docs.un.org/en/A/80/497  s. 5.

17. https://x.com/sambendett/status/1690037507990204417

18. https://x.com/UkrReview/status/1974927368268689829

19. https://x.com/Tavrian_Farmer/status/2033186133148864623

20. https://euromaidanpress.com/2026/03/16/mined-in-starved-out-hunted-from-above-life-in-the-towns-russia-demands-at-the-peace-table/

21. https://t.me/kherson_non_fake/27538

22. https://mipl.org.ua/lyudy-pomyrayut-u-vlasnyh-domivkah-vid-holodu-ta-golodu-anonimni-svidchennya-z-okupovanyh-oleshok/

23. https://x.com/novakakhovka_ua/status/2031321759040065770

#StopHumanSafari #HumanSafari  

On kevät, eikä Venäjän onnistunut talven terroripommituksillaan nujertaa Ukrainaa ja ukrainalaisia

 

Syksyllä, viikkoja ennen talven koittoa, ennustettiin kohtalokasta talvea Ukrainalle. Lokakuun viimeisinä päivinä pitkän uran toimittajana ja kirjeenvaihtajana tehnyt Roger Boyes varoitti The Times’issa julkaistussa analyysissaan, ettei Kiova ja Ukraina selviä kevääseen:

”I hate to say it, but Kyiv won’t last till spring. For all the EU’s rousing words, there just isn’t the money or the will to keep defending Ukraine”. (1) Analyysin terävimmän kärjen kohdistuessa muihin, kuin ukrainalaisiin.

Neljä kuukautta myöhemmin voimme todeta Ukrainan ja ukrainalaisten selvinneen talvesta ja Venäjän terroripommituksista, joilla maa totisesti pyrki nujertamaan ukrainalaisten taistelutahdon. Mennyt talvi oli sikälikin poikkeuksellinen, että aivan kuten meillä täällä Suomessa, niin myös Ukrainassa koettiin ankaria pakkaskausia, joiden aikana lämpötila laski reiluun pariin kymmeneen pakkasasteeseen huomattavassa osassa Ukrainaa.

Venäjän Odesaan 18.–19. tammikuuta 2026 kohdistaman hyökkäyksen vaurioittamaa energiainfrastruktuuria, osakuva laajemmasta kuvasta. © ДТЕК 2026. 

Näiden pakkaskausien aikana Venäjä pommitti hyvin voimakkaasti Ukrainan energiasektoria, sähkönsiirtoverkkoa sekä sähköasemia. Se iski ohjuksin ja erilaisin lennokein toistuvasti sähköä- ja lämpöä tuottaviin voimaloihin kuin myös sähkönsiirtoasemiin pimentäen näin kokonaisia kaupunkeja – joulukuun, tammikuun ja helmikuun laajojen iskujen seurauksena ikävimmillään yli miljoona Kiovan ja sen ympäristön asukasta oli päivien ajan ilman lämpöä ja sähköä. Energiakonserni DTEK:in mukaan Venäjän 27. joulukuuta 2025 vastaisena yönä tekemien iskujen seurauksena noin puolimiljoonaa perhettä Kiovassa oli ilman sähköä, ja Kiovan aluehallinnon johtajan mukaan Kiovan alueella (pääkaupungin ympärillä oleva alue) yli kolmesataatuhatta kuluttajaa oli ilman sähköä Venäjän massiivisen hyökkäyksen seurauksena. (2) Helpottaakseen asukkaiden arkea, Kiovaan perustettiin talvikuukausina lukuisia hätäpisteitä, joissa sähköä ja lämpöä tuotettiin generaattoreilla ja joissa asukkaiden oli edes hetki mahdollista levähtää. (3) Ukrainalaiset kymmenissä kaupungeissa joutuivat elämään menneen talven näin.

Venäjän terroripommitukset venyttivät voimaloita ja energiaverkkoa korjaavan henkilökunnan kestokyvyn äärimmilleen. He joutuivat työskentelemään yhtämittaisesti päiväkausia epäinhimillisissä oloissa, improvisoiden, jotta saisivat edes väliaikaisesti voimalat tai sähköverkot toimintakuntoon. Ja samalla he joutuivat itse elämään Venäjän lennokki- ja ohjusiskujen pelon alla. Venäjä iski yksistään Kiovan alueella useisiin sähkö- ja lämpö- sekä yhdistelmävoimaloihin useita kertoja, sama päti siirtoverkkoon sekä sähkönsiirtoasemiin. Järjestelmällisillä, Ukrainan energiasektoriin kohdistamilla iskuilla, Venäjän tarkoituksena oli vaikuttaa Ukrainan yhteiskunnan toimintakykyyn sekä kansalaisten kykyyn selviytyä ankarasta talvesta. Venäjän iskut Ukrainan energiasektoriin vaikuttivat yli 15 miljoonan ukrainalaisen arkeen. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Venäjän iskuilla oli merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Ukrainalle. Iskujen aiheuttamien aineellisten vahinkojen arvioidaan nousevan 15 miljardiin euroon, ja ne vaurioittivat 60 prosenttia Ukrainan voimalaitoksista. Voimalaitosten lisäksi Venäjä iski talven kulussa useita kertoja Ukrainan polttoainevarastoihin, kohteiden joukossa oli myös Biltše-Volytsko-Uhersken maanalainen kaasuvarasto, joka on Ukrainan suurin laatuaan. (4)

Seuraavaksi poimintoja Venäjän talvikuukausina tekemistä iskuista Kiovan ja Kiovan alueen voimalaitoksiin:

- 26.–27. joulukuuta 2025: Kiovan vesivoimalaitos; Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6; Darnytskan Tets eli Darnytskan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos; Tripilskan Tets.

- 30. joulukuuta 2025: Kiovan Tets-5.

- 8.–9. tammikuuta 2026: Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6.

- 12.–13. tammikuuta 2026:

- 23.–24. tammikuuta 2026: Kiovan Tets-5 ja Kiovan Tets-6.

- 3. helmikuuta 2026: Darnytskan Tets – yksikkö vaurioitui Venäjän ohjus- ja lennokki-iskun-kombinaatiossa hyvin pahoin. Ukrainan energiaministeri Denys Šmyhalin mukaan Darnytskan Tetsin korjaaminen vie huomattavan kauan aikaa. (5)

Venäjän laajat hyökkäykset Ukrainan sähkönsiirtoverkkoon sekä sähkönsiirtoasemiin vaikuttivat suoraan myös Ukrainan pohjoisosien ydinvoimaloihin. Kansainvälisen atomienergiajärjestön (engl. IAEA) pääjohtaja raportoi viime vuoden marraskuussa, että Rivnen ja Hmelnytskyin ydinvoimalaitosten kapasiteetti oli laskenut Venäjän 7. marraskuuta 2025 vastaisena yönä tekemän iskun vaurioitettua kriittisiä sähkönsiirtoasemia. (6)

Tämän vuoden tammikuun lopulla sekä helmikuun alkupuolella Ukrainan ydinvoimaloissa työskentelevät IAEA:n asiantuntijat rekisteröivät venäläisten lennokkien tunkeutuneen Rivnen ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeelle. Venäjän helmikuun alkupuolella sähkönsiirtoasemiin sekä sähköverkkoon kohdistamien massiivisten ohjus- ja lennokkihyökkäysten takia Rivnen ja Hmelnytskyin ydinvoimalaitokset joutivat vähentämään sähköntuotantoaan, (7) mikä entisestään heikensi tilannetta Ukrainassa. Ukrainan sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on merkittävä. Esim. maaliskuussa 2025 ydinvoimalla tuotettiin 52 prosenttia Ukrainan käyttämästä sähköstä, vastaavasti lämpövoimalaitoksilla ja sähkön- sekä lämmön yhteistuotantolaitoksilla tuotettiin 32 prosenttia käytetystä sähköstä. (8)

 

Venäjän talvikuukausien terroripommitus numeroina

Kolmen talvikuukauden kuluessa Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa lähes 19 000 erilaista droonia, yli 14 670 liitopommia, 738 erilaista ohjusta. (9) Venäjän laukaisemista drooneista suurin osa oli Shahed- tai Geran-2-tyyppisiä yhden suunnan hyökkäys-drooneja (engl. One-way attack- eli OWA-drone). Venäjä osti Iranista ensimmäiset Shahed-136-droonit elokuussa 2022. Geran-2-nimellä tunnettua versiota iranilaisesta Shahed-136 OWA-droonista valmistetaan Jelabugan tehtaalla Alabugan erityistalousalueella Venäjän Tatarstanissa. Geran-2 OWA-drooni on ”päivitetty versio” Shahed-136-droonista.

Venäjä teki helmikuussa kaikkensa katkaistakseen ukrainalaisten selkärangan. Viimeisenä talvikuukautena se laukaisi Ukrainaan 288 erilaista ohjusta ja yli 5 000 erilaista droonia. (10) Helmikuun viimeisenä viikkona Venäjä laukaisi kohteisiin Ukrainassa yli 1720 erilaista droonia ja lähes 1300 liitopommia sekä yli 100 erityyppistä ohjusta. (11)

Venäjän käytössä olevien liitopommien kantama on 40 kilometristä noin 100 kilometriin. Valtaosa sen käyttämistä liitopommeista on perinteisiä lentopommeja, jotka on muutettu ”yhtenäisellä liito- ja korjausmoduulilla” eli UMPK:lla liitopommeiksi. Tällainen lisäosa voidaan asentaa esim. Venäjän käyttämiin FAB-sarjan pommeihin (suurin tällainen pommi on kolmen tonnin painoinen FAB-3000 pommi, jonka UMPK-lisäosalla varustettua liitopommia Venäjä on käyttänyt taistelusta Pokrovskista). Edellisten lisäksi Venäjä käyttää Ukrainassa myös KAB-sarjan liitopommeja. Liitopommeja Venäjä käyttää rintamalinjan tuntumassa sijaitsevia kohteita vastaan, sekä pommittaessaan kaupunkeja ja kyliä maiden välisellä rajavyöhykkeellä Tšernihivistä Harkovaan ylettyvällä vyöhykkeellä, esim. pommittaessaan Harkovaa liitopommeilla venäläiskoneiden ei tarvitse poistua maansa ilmatilasta.

Edellisten lisäksi Venäjä vaikutti maiden välisellä rajavyöhykkeellä sekä Ukrainassa rintamavyöhykkeeseen rajoittuviin alueisiin epäsuoralla tulella (tykistö, raketinheittimet ja kranaatinheittimet) sekä erilaisilla drooneilla, kuten FPV-droonit ja lyhyen kantaman hiipivät asejärjestelmät. Myös näillä asejärjestelmillä vaikutettiin paikallisesti Ukrainan energiasektoriin.

Venäjä hyödynsi Ukrainassa talven aikana tiedon hankinnassa, tiedustelussa sekä iskujen aiheuttamien vaurioiden dokumentoinnissa värväämiään paikallisia operaattoreina. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU pidätti talven kuluessa useita Venäjälle työskennelleitä henkilöitä. Eräässä tällaisessa tapauksessa he pidättivät Rivnen alueelta kotoisin olevan naisen, joka ehti työskennellä Venäjälle usealla paikkakunnalla. Kiovassa ja Kiovan alueella hänen tehtävänkuvaan kuului ohjata ohjuksia alueen sähkö- ja lämpövoimaloihin sekä dokumentoida niiden teknistä kuntoa Venäjän hyökkäysten jälkeen. Kiovan alueelta venäläiset lähettivät hänet ensin Odesaan ja sieltä hänet ohjattiin Ukrainan pohjoisosiin Tšernihivin alueelle. Odesassa ja Tšernihivin alueella hänen tehtävänkuvaan kuului tarkkailla ja välittää Venäjälle tietoa Ukrainan asevoimien kaluston liikkeistä kohti rintamaa. Kuulusteluissa nainen kertoi motiivikseen ”helpon rahan”. Vangittua naista uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus sotatilan aikana tehdystä maanpetoksesta. (12)

Ukrainan ilmapuolustuksen työskentelyä menneen talven mittaan hankaloitti ajoittain hyvinkin akuutti ohjuspula, esim. ajoittain osa Ukrainan lahjoituksina saamista MIM-104 Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän pattereista oli ilman ohjuksia. Käytännössä tämä oli (ja on) suoraa seurausta siitä, että Donald Trumpin tammikuussa 2025 alkaneella kaudella Yhdysvaltojen ase- ja ammustoimitukset Ukrainaan ovat laskeneet nollaan. Trumpin hallinto on myös hidastanut ja jopa estänyt muiden liittolaismaiden yhdysvaltalaislähtöisten asejärjestelmien ja ammusten toimittamista Ukrainaan. Tämän välillisen kiristämisen ja painostamisen avulla Ukrainaa on painostettu rauhaan Venäjän kanssa – lukijan on syytä muistaa, että rauhanneuvotteluissa Ukraina on ollut aloitteellinen ja neuvotteluhalukas vaikka Trumpin hallinto sitä syyttääkin neuvotteluiden jarruttamisesta.  

Yhdistyneiden kansakuntien Human Rights Monitoring Mission in Ukraine (HRMMU) raportin mukaan sodankäynnistä johtuvien siviiliuhrien lukumäärä joulukuussa 2025 pysyi korkealla tasolla, ainakin 157 siviiliä kuoli ja 888 siviiliä vammautui Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. (13) Tammikuussa 2026 HRMMU raportoi Ukrainassa kuolleen ainakin 161 siviiliä ja vammautuneen 757 siviiliä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. (14) Helmikuun 2026 osalta HRMMU ei ole vielä julkaissut virallista raporttia.

Helmikuussa Venäjä teki joitakin yksittäisiä ja hyvin tuhoisia iskuja ohjuksilla tai drooneilla Ukrainaan, esim. 1. helmikuuta 2026 Venäjä iski Dnipropetrovskin alueella droonilla linja-autoon, joka oli kuljettamassa kaivosmiehiä työvuorosta. Iskussa kuoli 12 siviiliä ja vammautui 16 siviiliä. (15) Venäjä teki 21.–22. helmikuuta 2026 laajan hyökkäyksen Ukrainaan erilaisin ohjuksin ja lennokein – hyökkäyksessä menehtyi ainakin 3 siviiliä ja vammautui yli 30 siviiliä. (16) Samana yönä (22. helmikuuta) Lvivissä tapahtuneessa – venäläisten tilaamassa – terrori-iskussa menehtyi yksi naispoliisi ja vammautui yli kymmenen poliisia ja muuta henkilöä. (17) Kyseessä oli ”double tap”-isku, jossa toinen pommeista räjähti poliisien saavuttua paikalle. Tässäkin tapauksessa tekijä oli värvätty Rivnen alueelta.

 

Apua ulkomailta Ukrainalle

Lähes parikymmentä eurooppalaista valtiota ”riensi” talvella auttamaan Ukrainaa selviytymään Venäjän laajamittaisista iskuista maan energiasektoriin. Yksittäisten eurooppalaisten valtioiden lisäksi Europan unioni lahjoitti 445 erilaista generaattoria Ukrainaan rescEU-reserveistä. (18) Euroopan lisäksi Ukraina sai kaipaamaansa apua suurelta joukolta muita maita. Japani ja Kiina toimittivat runsaasti hätäapua eri muodoissa Ukrainaan, samoin Kanada osallistui Ukrainan tukeen.

Yhdysvallat oli allokoinut USAID:ista noin 250 miljoonan dollarin energia-avun Ukrainalle talvikorjauksiin ja nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöön laajojen sähköverkkohyökkäysten jälkeen talvelle 2025–2026. Joe Bidenin hallinnon Ukrainalle myöntämää energia-apua ei ollut toimeenpantu tammikuun 2026 loppuun mennessä Donald Trumpin suljettua USAID:in. (19)

Suomi myönsi helmikuussa Ukrainalle humanitaarista apua 20 miljoonaa euroa Tuki Ukrainalle –budjettimomentilta. (20) Lisäksi Suomi toimitti helmikuussa 2026 lisää generaattoreita (52 kpl) helpottamaan Ukrainan energiapulaa. (21) Valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden rinnalla yksittäiset kansalaiset sekä vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset ovat toimittaneet Ukrainaan suuria määriä hätäapua ja usein hyvin joustavasti ja nopealla aikataululla kohteeseen saakka. Suomestakin lukuisat yhdistykset ovat osallistuneet tällaisen hätäavun keräämiseen ja toimittamiseen Ukrainaan – ilman vapaaehtoisten työpanosta ja kansalaisilta saatua rahoitusta tämä ei olisi mahdollista. Omasta ja ukrainalaisten ystävieni puolesta tuhannet kiitokset vapaaehtoistyöntekijöille ja lahjoittajille, Дякую!

Marko

Lähteet:

1. https://www.thetimes.com/comment/columnists/article/i-hate-to-say-it-but-kyiv-wont-last-till-spring-5vlv0mb8j

2. Атаковані Київська ГЕС, ТЕЦ-5, ТЕЦ-6, Дарницька та Трипільська ТЕЦ.

3. https://www.euronews.com/2026/01/20/almost-half-of-kyiv-without-heat-and-power-as-russia-batters-ukraines-energy-grid

4. https://www.oscepa.org/en/news-a-media/press-releases/2026/statement-of-the-parliamentary-support-team-for-ukraine-on-russias-overnight-attack-on-ukrainian-civilians-and-infrastructure

5. https://www.radiosvoboda.org/a/news-shmyhal-vidnovlennya-darnytska-tets/33668117.html

6. https://www.rbc.ua/rus/news/dvi-ukrayinski-aes-pratsyuyut-znizheniy-potuzhnosti-1763407603.html

7. https://www.kyivpost.com/post/69631

8. https://expro.com.ua/en/tidings/the-share-of-resin-the-structure-of-electricity-generation-in-march-2025-was-almost-9

9. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2028021228544389242

10. https://x.com/MamedovGyunduz/status/2029080179214012531

11. https://x.com/ZelenskyyUa/status/2028021228544389242

12. https://ssu.gov.ua/novyny/sbu-zatrymala-rosiisku-ahentku-yaka-navodyla-vorozhu-balistyku-na-kyivski-tets-i-shpyhuvala-za-sylamy-oborony

13. https://ukraine.ohchr.org/sites/default/files/2026-01/Ukraine - protection of civilians in armed conflict %28December 2025%29_ENG.pdf

14. https://ukraine.un.org/en/310294-protection-civilians-armed-conflict-%E2%80%94-january-2026

15. https://www.bbc.com/news/articles/cdre7g2je63o

16. https://zmina.info/en/news-en/at-least-1-killed-15-injured-in-massive-russian-overnight-attacks-on-kyiv-region-and-southern-ukraine/

17. https://x.com/Maks_NAFO_FELLA/status/2025361895440408846

18. https://odessa-journal.com/17-countries-and-the-eu-provided-support-to-stabilize-ukraines-energy-sector

19. https://newsukraine.rbc.ua/news/trump-move-stalls-250-million-in-energy-funding-1769783766.html

20. https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/suomi-myontaa-20-miljoonaa-euroa-humanitaarista-apua-ukrainaan/35732

21. https://www.pravda.com.ua/eng/news/2026/02/18/8021588/ 

Lähteenä hyödynnetty myös Ukrainan energiaministeriön yhteenvetoa helmikuulta 2026 sekä ukrainalaisen Centre for Strategic Communications and Information Securityn eli SPRAVDI’n julkaisemia analyyseja.