perjantai 22. syyskuuta 2017

Valeuutisista valesivustoihin

Faktantarkistuksesta on ollut puhetta jo pidemmän aikaa, asiaan on kiinnitetty huomiota hyvinkin parin vuoden ajan, mutta viime aikojen uutisten perusteella mieleen nousee ajatus, että ehkäpä faktantarkistuksen ohella olisi syytä ryhtyä keskustelemaan myös siitä, millaisiin lähteisiin uutisissa viitataan, tai millaisia tehtävänantoja annetaan, jotta epämääräisiä – kysymyksiä nostattavia – lapsuksia ei pääsisi läpi.

Suomessa harva itseään kunnioittava media tohtii enää nykyään viitata MV-lehteen lähteenä, julkaisua vältellään – aivan aiheellisesti – kuin ruttoa. Asia oli kuitenkin toisin vielä jokunen vuosi sitten, ennen "julkaisun" nostoa "tapetille", jolloin toisinaan perinteisessä mediassa viitattiin tähän Ilja Janitskinin luomukseen. Nyt perinteisen median edustajat Suomessa tiedostavat MV-lehden maineen hyvin kyseenalaisena julkaisuna, samaa ymmärrystä ei kuitenkaan ole käytettäessä vierasmaalaisia julkaisuja lähteenä. Ikävä kyllä arveluttavatkin ulkomaalaiset julkaisut saattavat päätyä lähteeksi joko vahingossa tai eräissä tapauksissa tarkoituksellisesti toimituskunnan toimesta.

Epämääräisten sivustojen käyttö lähteenä nousi mieleeni syyskuun alkupuolella Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistun uutisen "Lidl poisti kirkon ristit pakkauksistaan – syynä suvaitsevuus" myötä. (1) Uutisessa viitattiin alun perin The Telegraphin ohella amerikkalaisen alt-rightin äänitorveen Breitbart-julkaisuun. Sittemmin jälkimmäiseen julkaisuun johtanut linkki poistettiin Kirkko ja kaupunki -lehden uutisesta, muokattu uutinen varustettiin asianmukaisin merkinnöin.

Viikko sitten uutisoitiin useammassa mediassa Breitbart-sivuston käytöstä ylioppilaskirjoitusten englannin kuullun ymmärtämisen kokeen lähteenä. (2 ja 3) Breitbartia ei suinkaan ole käytetty kokeessa yhtä kertaa vaan kaikkiaan seitsemän kertaa, jollin kyse ei enää voi olla sattumasta. Tässä kohdin huomioitavaa on kuitenkin se, että sivusto ei ole ollut Suomessa laajalti tunnettu kuin noin vuoden verran. Julkaisu nousi otsikoihin Donald Trumpin vaalikampanjan aikoihin, Trumpin vaalikampanjaa elokuusta 2016 johtanut Steve Bannon oli Breitbartin Newsin perustajajäseniä.

Bretibartin käyttöön ylioppilaskirjoitusten kuulunymmärryskokeen lähteenä liittyy toki se ongelma, että itse en ole tehtävänantoa nähnyt, joten joihinkin tehtäviin liittyen tällaisen sivuston käyttö lähteenä on perusteltu. Kysymys kuuluukin, että onko englannin kuulunymmärtämisen koe sellainen koe, johon Breitbartin käyttö lähteenä on perusteltu vaiko ei. Yhteiskunnallista vaikuttamista, viestintää tai muita vastaavia aiheita sivuavissa tehtävissä kyseisen sivuston käyttö tehtävänannossa olisi nähdäkseni perustellumpaa. Mutta kysymyksen ympärillä käydyn keskustelun, todennäköisesti olennaisesti parempiakin lähdesivustoja tehtävään löytyisi.

Vaikka kritisoinkin yllä Breitbartin käyttöä lähteenä en tarkoita sitä, etteikö sitä tai vastaavaa mediaa voi halutessaan käyttää lähteenä, se on lopulta itse kunkin oma valinta, johon sisältyy omat riskinsä. Itse pyrkisin parhaani mukaan käyttämään luotettaviksi tiedettyjä ja tunnettuja lähteitä, jolloin riski mahdollisesta hutiosumasta pienenee olennaisesti. Vaikka medialta on syytä vaatia huolellisuutta ja riittävää taustoitusta tänä päivänä, jolloin erilaisia verkkomedioita syntyy ja kuolee tiheään, on hyvinkin mahdollista, että hyvää tarkoittaen erehtyy väärälle sivulle, sellaiselle, joka herättää ulkoasullaan tai harhauttavalla nimellään luottamusta, jonka jälkeen lukijan on entistä helpompaa sortua luottamaan sivustoon. Samalla tapaa lähipiirimme voi johtaa meitä harhaan, välittää signaaleja, jonkin sivun luotettavuudesta, vaikka todellisuus onkin jotain muuta. Mutta toki työtään tekevän ammattilaisen on asetettava rima riittävän korkealle ja muistettava tänään taustoitus ja mielellään käyttää luotettavia lähteitä – melkeinpä sanoisin, että jos aiheesta ei ole uutista luotettavaksi tunnetussa julkaisussa on syytä suhtautua uutiseen tietyllä kriittisyydellä. Kysyä itseltä, onko se liian hyvää ollakseen totta?

Tänään maailma tuntuu olevan täynnä erilaisia kuplia. Minäkin olen omassa kuplassa, vaikka pyrinkin mahdollisimman laajalla sosiaalisen median verkostolla ja kaveripiirillä saamaan aikaan sen, että kuplani ei koostu yhdenlaisista ihmisistä, jolloin väistämättä syntyy tilanne, jossa joudun puntaroimaan erilaisten tahojen välittämää informaatiota ja vertaamaan sitä käytössäni olevaan informaatioon. Todennäköisesti minutkin olisi mahdollista – varovaisuudesta huolimatta – johtaa harhaan, jos liikutaan riittävän kauas omilta vahvuusalueiltani. Sama kääntyy myös toisinpäin, suuri joukko omaan harrastepiiriini kuuluvista sivustoista on kaikkea muuta kuin luotettavia, osaa niistä voidaan pitää selkeän propagandistisina ja harhaanjohtavina, silti näen näihinkin sivuihin viitattavan aina silloin tällöin tai näiden sivustojen uutisia tahi artikkeleja nostettavan esille erinomaisina ja luottamusta herättävinä.

Seuraavaksi luettelen kokojoukon sivustoja, joiden luotettavuus on hyvin kyseenalainen tai suorastaan olematon – joukossa on myös selkeää propagandaa välittäviä verkkosivuja: South Front (southfront.org), Global Research (www.globalresearch.ca), Russia Insider (russia-insider.com/en), Katehon (katehon.com), veterantoday.com, washingtonblog.com, DONi-News (dninews.com), InfoWars (www.infowars.com), voltairenet.org ja Strategic Culture Foundation (www.strategic-culture.org) sekä tvzvezda.ru. Lisätään joukkoon vielä muutama suomalainen verkkosivusto, joiden luotettavuus on kyseenalainen: magneettimedia.com, vastavalkea.fi sekä mahdollisen uudelleen syntymän kokeva Janus Putkosen verkkomedia.org.

Ainakin osalta edellä luettelemiltani sivuilta löytyy toisinaan riittävällä tarkkuudella laadittuja kirjoituksia tai vain hyvin lievin värilasein laadittuja kirjoituksia, tekijä, mikä voi lisätä tunnetta sivujen luotettavuudesta harhauttaen näin lukijansa luottamaan sivuun, joka ei – kokonaisuus huomioiden – kuitenkaan sellainen ole. Josta päästään siihen, että mikäli liikut oman vahvuusalueesi ulkopuolella, on varmempaa turvautua tunnettuun ja luotettavaksi tiedettyyn lähteeseen epämääräisen verkkosivun sijaan, onpa sen sivun nimi, kuinka uskottava tahansa.

Ei siis yksin faktantarkistus vaan tärkeää on myös se, millaisia lähteitä käyttää. Luotettava lähde tarkoittaa toisaalta sitä, että lähdeaineistokin on - pääsääntöisesti - vakaammalla pohjalla, että aineiston kirjoittaja on itse perehtynyt taustoihin riittävän hyvin, että hän on suorittanut riittävää faktan tarkistusta.

Esimerkki propagandasivun jakaman uutisen leviämisestä verkossa


Eli kuinka Janus Putkonen taikoi hatustaan yli 3000 tankkia. Putkosen ”kipparoimassa” DONi-newsissä Donetskin ”kansantasavallasta” julkaistiin tämän vuoden tammikuun 4. uutinen, jonka mukaan USA lähettää 3600 panssarivaunua Venäjää vastaan.

Kuvakaappaus Janus Putkosen Facebook-sivulta.

























Pienellä faktan tarkistuksella on helposti osoitettavissa vääräksi Putkosen väittämä tuhansista Eurooppaan rahdattavista panssarivaunuista, tästä huolimatta ”uutinen” sai huomattavaa näkyvyyttä – Putkosen mukaan sitä jaettiin puolentoista vuorokauden kuluessa yli 21 000 kertaa. Kyseistä uutista ja etenkin sen – hämmästyttävää – leviämistä tarkasteltiin myös DFRLabin artikkelissa ”Three thousand fake tanks”. (4) Erityisen kiinnostava artikkelissa oli kaavio, jossa kuvattiin ”uutisen” leviämistä verkossa.


@AtlanticCouncil's Digital Forensic Research Lab: Three thousand fake tanks.



















Kuten voimme havaita, Global Research on linkki, jonka kautta uutinen lähti leviämään merkittävässä määrin. Ennen tätä uutinen oli levinnyt yksittäisille verkkosivuille, joilta merkittävää leviämistä ei tapahtunut. DFRLabin artikkelia lainatakseni:

The DNI story gained a significant boost on January 5, when it was picked up verbatim by Canada-registered website globalresearch.ca. This was not a simple re-post: it expanded the original headline to accuse US President Barack Obama of “political insanity” and inserted an explanatory paragraph. The DNI article was then reproduced underneath.” (4)

Perinteinen englannin kielinen media ei uutiseen tarttunut, edes Russia Todayn englannin kieliset sivut eivät lainanneet suoraan DONi-Newsin uutista. Sen sijaan Russia Todayn saksankielisellä sivustolla kirjoitettiin jo parista tuhannesta panssarivaunusta, ja Venäjällä uutisen voidaan sanoa ”lyöneen läpi”.

Uutinen olemattomista tuhansista tankeista osoittaa sen kuinka oikea-aikainen valeuutinen sopivia väyliä myöten levitettynä saa huomattavaa näkyvyyttä. Tässä Putkosen uutisessa Global Research oli merkittävässä roolissa, sen tiedetään jakavan ”uutisia” epämääräisistä salaliitoista, esim. Hillary Clintonin pedofiiliringistä. Global Research on tunnetusti pro-Putin ja anti-NATO alusta.

Kirjoitukseni alkupuolella annoin itse kullekin vapauden käyttää lähteinään millaisia sivuja tahansa, mutta ennen kuin ryhdyt toimimaan näin, on ehkäpä syytä kuitenkin huomioida seuraavat tekijät.

Näin loppuun voimme vielä lyhyelti palata epämääräisten sivustojen käyttöön lähteinä huomioiden DONi-Newsin uutisen leviäminen. Merkittävä osa näistä vale- ja viha- sekä propagandasivustoista elää näkyvyydestä. Mitä enemmän he saavat näkyvyyttä sen parempi taustatahoille, näkyvyys tuo joko rahaa tai mahdollisia tukijoita, tai kumpaakin. Tukijat tahi sivustojen seuraajat taasen lisäävät omalta osaltaan näkyvyyttä, mikä vahvistaa näiden sivustojen välittämää sanomaa. Tällaiset asiat on syytä huomioida jaettaessa epämääräisten sivujen materiaalia tai kun niitä käytetään lähteinä omille uutisille. Mitä vähemmän vihaa ja propagandaa levittävät sivut saavat näkyvyyttä sen parempi – se on meidän kaikkien etu. 


Marko


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.