Faktantarkistuksesta on ollut
puhetta jo pidemmän aikaa, asiaan on kiinnitetty huomiota hyvinkin parin vuoden
ajan, mutta viime aikojen uutisten perusteella mieleen nousee ajatus, että
ehkäpä faktantarkistuksen ohella olisi syytä ryhtyä keskustelemaan myös siitä,
millaisiin lähteisiin uutisissa viitataan, tai millaisia tehtävänantoja
annetaan, jotta epämääräisiä – kysymyksiä nostattavia – lapsuksia ei pääsisi
läpi.
Suomessa harva itseään
kunnioittava media tohtii enää nykyään viitata MV-lehteen lähteenä, julkaisua vältellään – aivan aiheellisesti –
kuin ruttoa. Asia oli kuitenkin toisin vielä jokunen vuosi sitten, ennen
"julkaisun" nostoa "tapetille", jolloin toisinaan
perinteisessä mediassa viitattiin tähän Ilja
Janitskinin luomukseen. Nyt perinteisen median edustajat Suomessa
tiedostavat MV-lehden maineen hyvin kyseenalaisena julkaisuna, samaa ymmärrystä
ei kuitenkaan ole käytettäessä vierasmaalaisia julkaisuja lähteenä. Ikävä kyllä
arveluttavatkin ulkomaalaiset julkaisut saattavat päätyä lähteeksi joko
vahingossa tai eräissä tapauksissa tarkoituksellisesti toimituskunnan toimesta.
Epämääräisten sivustojen käyttö
lähteenä nousi mieleeni syyskuun alkupuolella Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistun uutisen "Lidl poisti kirkon ristit pakkauksistaan –
syynä suvaitsevuus" myötä. (1) Uutisessa viitattiin alun perin The Telegraphin ohella amerikkalaisen alt-rightin äänitorveen Breitbart-julkaisuun. Sittemmin
jälkimmäiseen julkaisuun johtanut linkki poistettiin Kirkko ja kaupunki -lehden
uutisesta, muokattu uutinen varustettiin asianmukaisin merkinnöin.
Viikko sitten uutisoitiin
useammassa mediassa Breitbart-sivuston käytöstä ylioppilaskirjoitusten
englannin kuullun ymmärtämisen kokeen lähteenä. (2 ja 3) Breitbartia ei
suinkaan ole käytetty kokeessa yhtä kertaa vaan kaikkiaan seitsemän kertaa,
jollin kyse ei enää voi olla sattumasta. Tässä kohdin huomioitavaa on kuitenkin
se, että sivusto ei ole ollut Suomessa laajalti tunnettu kuin noin vuoden
verran. Julkaisu nousi otsikoihin Donald
Trumpin vaalikampanjan aikoihin, Trumpin vaalikampanjaa elokuusta 2016
johtanut Steve Bannon oli
Breitbartin Newsin perustajajäseniä.
Bretibartin käyttöön
ylioppilaskirjoitusten kuulunymmärryskokeen lähteenä liittyy toki se ongelma,
että itse en ole tehtävänantoa nähnyt, joten joihinkin tehtäviin liittyen
tällaisen sivuston käyttö lähteenä on perusteltu. Kysymys kuuluukin, että onko
englannin kuulunymmärtämisen koe sellainen koe, johon Breitbartin käyttö
lähteenä on perusteltu vaiko ei. Yhteiskunnallista vaikuttamista, viestintää
tai muita vastaavia aiheita sivuavissa tehtävissä kyseisen sivuston käyttö
tehtävänannossa olisi nähdäkseni perustellumpaa. Mutta kysymyksen ympärillä
käydyn keskustelun, todennäköisesti olennaisesti parempiakin lähdesivustoja
tehtävään löytyisi.
Vaikka kritisoinkin yllä
Breitbartin käyttöä lähteenä en tarkoita sitä, etteikö sitä tai vastaavaa
mediaa voi halutessaan käyttää lähteenä, se on lopulta itse kunkin oma valinta, johon sisältyy omat riskinsä. Itse pyrkisin parhaani mukaan käyttämään luotettaviksi tiedettyjä ja tunnettuja
lähteitä, jolloin riski mahdollisesta hutiosumasta pienenee olennaisesti.
Vaikka medialta on syytä vaatia huolellisuutta ja riittävää taustoitusta tänä
päivänä, jolloin erilaisia verkkomedioita syntyy ja kuolee tiheään, on hyvinkin
mahdollista, että hyvää tarkoittaen erehtyy väärälle sivulle, sellaiselle, joka
herättää ulkoasullaan tai harhauttavalla nimellään luottamusta, jonka jälkeen lukijan
on entistä helpompaa sortua luottamaan sivustoon. Samalla tapaa lähipiirimme
voi johtaa meitä harhaan, välittää signaaleja, jonkin sivun luotettavuudesta,
vaikka todellisuus onkin jotain muuta. Mutta toki työtään tekevän ammattilaisen
on asetettava rima riittävän korkealle ja muistettava tänään taustoitus ja
mielellään käyttää luotettavia lähteitä – melkeinpä sanoisin, että jos aiheesta
ei ole uutista luotettavaksi tunnetussa julkaisussa on syytä suhtautua uutiseen
tietyllä kriittisyydellä. Kysyä itseltä, onko se liian hyvää ollakseen totta?
Tänään maailma tuntuu olevan
täynnä erilaisia kuplia. Minäkin olen omassa kuplassa, vaikka pyrinkin
mahdollisimman laajalla sosiaalisen median verkostolla ja kaveripiirillä
saamaan aikaan sen, että kuplani ei koostu yhdenlaisista ihmisistä, jolloin
väistämättä syntyy tilanne, jossa joudun puntaroimaan erilaisten tahojen
välittämää informaatiota ja vertaamaan sitä käytössäni olevaan informaatioon.
Todennäköisesti minutkin olisi mahdollista – varovaisuudesta huolimatta –
johtaa harhaan, jos liikutaan riittävän kauas omilta vahvuusalueiltani. Sama
kääntyy myös toisinpäin, suuri joukko omaan harrastepiiriini kuuluvista
sivustoista on kaikkea muuta kuin luotettavia, osaa niistä voidaan pitää
selkeän propagandistisina ja harhaanjohtavina, silti näen näihinkin sivuihin
viitattavan aina silloin tällöin tai näiden sivustojen uutisia tahi artikkeleja
nostettavan esille erinomaisina ja luottamusta herättävinä.
Seuraavaksi luettelen kokojoukon
sivustoja, joiden luotettavuus on hyvin kyseenalainen tai suorastaan olematon –
joukossa on myös selkeää propagandaa välittäviä verkkosivuja: South Front (southfront.org), Global
Research (www.globalresearch.ca), Russia Insider (russia-insider.com/en), Katehon
(katehon.com), veterantoday.com, washingtonblog.com, DONi-News (dninews.com), InfoWars
(www.infowars.com), voltairenet.org ja Strategic
Culture Foundation (www.strategic-culture.org) sekä tvzvezda.ru. Lisätään joukkoon vielä muutama suomalainen verkkosivusto,
joiden luotettavuus on kyseenalainen: magneettimedia.com,
vastavalkea.fi sekä mahdollisen
uudelleen syntymän kokeva Janus Putkosen
verkkomedia.org.
Ainakin osalta edellä
luettelemiltani sivuilta löytyy toisinaan riittävällä tarkkuudella laadittuja
kirjoituksia tai vain hyvin lievin värilasein laadittuja kirjoituksia, tekijä,
mikä voi lisätä tunnetta sivujen luotettavuudesta harhauttaen näin lukijansa
luottamaan sivuun, joka ei – kokonaisuus huomioiden – kuitenkaan sellainen ole.
Josta päästään siihen, että mikäli liikut oman vahvuusalueesi ulkopuolella, on
varmempaa turvautua tunnettuun ja luotettavaksi tiedettyyn lähteeseen
epämääräisen verkkosivun sijaan, onpa sen sivun nimi, kuinka uskottava tahansa.
Ei siis yksin faktantarkistus
vaan tärkeää on myös se, millaisia lähteitä käyttää. Luotettava lähde
tarkoittaa toisaalta sitä, että lähdeaineistokin on - pääsääntöisesti -
vakaammalla pohjalla, että aineiston kirjoittaja on itse perehtynyt taustoihin
riittävän hyvin, että hän on suorittanut riittävää faktan tarkistusta.
Esimerkki propagandasivun jakaman uutisen leviämisestä verkossa
Eli kuinka Janus Putkonen taikoi
hatustaan yli 3000 tankkia. Putkosen ”kipparoimassa” DONi-newsissä Donetskin
”kansantasavallasta” julkaistiin tämän vuoden tammikuun 4. uutinen, jonka
mukaan USA lähettää 3600 panssarivaunua Venäjää vastaan.
Kuvakaappaus Janus Putkosen Facebook-sivulta.
|
Pienellä faktan tarkistuksella on
helposti osoitettavissa vääräksi Putkosen väittämä tuhansista Eurooppaan
rahdattavista panssarivaunuista, tästä huolimatta ”uutinen” sai huomattavaa
näkyvyyttä – Putkosen mukaan sitä jaettiin puolentoista vuorokauden kuluessa
yli 21 000 kertaa. Kyseistä uutista ja etenkin sen – hämmästyttävää –
leviämistä tarkasteltiin myös DFRLabin
artikkelissa ”Three thousand fake tanks”.
(4) Erityisen kiinnostava artikkelissa oli kaavio, jossa kuvattiin ”uutisen”
leviämistä verkossa.
@AtlanticCouncil's Digital Forensic Research
Lab: Three thousand fake tanks.
|
Kuten voimme havaita, Global Research on linkki, jonka kautta
uutinen lähti leviämään merkittävässä määrin. Ennen tätä uutinen oli levinnyt
yksittäisille verkkosivuille, joilta merkittävää leviämistä ei tapahtunut. DFRLabin artikkelia lainatakseni:
”The DNI
story gained a significant boost on January 5, when it was picked up verbatim
by Canada-registered website globalresearch.ca. This was not a simple re-post:
it expanded the original headline to accuse US President Barack Obama of
“political insanity” and inserted an explanatory paragraph. The DNI article was
then reproduced underneath.” (4)
Perinteinen englannin kielinen
media ei uutiseen tarttunut, edes Russia
Todayn englannin kieliset sivut eivät lainanneet suoraan DONi-Newsin uutista.
Sen sijaan Russia Todayn saksankielisellä sivustolla kirjoitettiin jo parista
tuhannesta panssarivaunusta, ja Venäjällä uutisen voidaan sanoa ”lyöneen läpi”.
Uutinen olemattomista tuhansista
tankeista osoittaa sen kuinka oikea-aikainen valeuutinen sopivia väyliä myöten
levitettynä saa huomattavaa näkyvyyttä. Tässä Putkosen uutisessa Global
Research oli merkittävässä roolissa, sen tiedetään jakavan ”uutisia”
epämääräisistä salaliitoista, esim. Hillary
Clintonin pedofiiliringistä. Global Research on tunnetusti pro-Putin ja
anti-NATO alusta.
Kirjoitukseni alkupuolella annoin
itse kullekin vapauden käyttää lähteinään millaisia sivuja tahansa, mutta ennen
kuin ryhdyt toimimaan näin, on ehkäpä syytä kuitenkin huomioida seuraavat tekijät.
Näin loppuun voimme vielä
lyhyelti palata epämääräisten sivustojen käyttöön lähteinä huomioiden
DONi-Newsin uutisen leviäminen. Merkittävä osa näistä vale- ja viha- sekä
propagandasivustoista elää näkyvyydestä. Mitä enemmän he saavat näkyvyyttä sen
parempi taustatahoille, näkyvyys tuo joko rahaa tai mahdollisia tukijoita, tai
kumpaakin. Tukijat tahi sivustojen seuraajat taasen lisäävät omalta osaltaan
näkyvyyttä, mikä vahvistaa näiden sivustojen välittämää sanomaa. Tällaiset
asiat on syytä huomioida jaettaessa epämääräisten sivujen materiaalia tai kun
niitä käytetään lähteinä omille uutisille. Mitä
vähemmän vihaa ja propagandaa levittävät sivut saavat näkyvyyttä sen parempi –
se on meidän kaikkien etu.
Marko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.