Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 4

Aloitin kirjoittamaan ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” -sarjaa 10. tammikuuta, sarjassa tarkoituksenani on käydä läpi sellaista Venäjällä valmistettua kalustoa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja harvoissakin tapauksissa Venäjän rajojen ulkopuolelle. Tähän mennessä aiemmissa osissa olen käynyt läpi kalustoa seuraavasti: taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot, joita seurasi tykistö, kranaatinheittimet ja raketinheittimet sekä ilmatorjunta, ja edellisessä osassa vuorossa olivat elektronisen sodankäynnin kalusto, tutkat, viestintä tms. Alla linkit aiempiin osiin, joista ensimmäisessä taustoitusta:

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1 (klikkaa tekstiä)

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 2

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa,osa 3 

Tässä neljännessä osassa vuorossa ovat tiedustelulennokit. Kuten edellisessä osassa viittasin, Ukrainan sodasta on muodostunut ensimmäinen merkittävä sodankäyntitanner, jossa Venäjä käyttää elektronisen sodankäynnin kalustoa sekä tiedustelulennokkeja taistelutilanteessa keräten niiden käytöstä kokemusta ja oppia. Georgian sodan aikana elokuussa 2008 Venäjällä oli tiedustelulennokkeja käytössä hyvin minimaalisesti verrattuna nykyisyyteen. Georgian lyhyt sota osoitti Venäjälle monia sen asevoimien puutteita, joista eräs oli kyvyttömyys hyödyntää tiedustelulennokkeja reaaliaikaisen tilannekuvan välittämisessä. Sodan oppien myötä Venäjällä ryhdyttiin korjaamaan puutteita, Ukrainan sodassa on nähty Venäjän kyenneen korjaamaan puutteitaan ja kehittämään toimintakulttuuriaan sitten Georgian sodan. Tätä nykyä samaista kalustoa on käytetty venäläisjoukkojen toimesta Ukrainan ohella myös Syyriassa, jossa oppeja on hiottu edelleen.

Tiedustelulennokit

Ukrainalaisjoukot pudottivat ensimmäistä kertaa sotatoimialueella edistyksellisemmän venäläisjoukoilla käytössä olevan tiedustelulennokin jo toukokuussa 2014, kyseessä oli Orlan-10 -tiedustelulennokki. Tuolloin järjestelmää ei oltu myyty tai toimitettu Venäjän ulkopuolelle, Venäjälläkin järjestelmää oltiin vasta ottamassa laajamittaisemmin käyttöön, mikä omalta osaltaan kävi todisteeksi siitä, että jo tuossa vaiheessa Venäjän asevoimat olivat voimakkaasti mukana Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Viime kesään (v. 2018) mennessä ukrainalaisjoukot tai vapaaehtoiset olivat tunnistaneet havaintojen tai pudotettujen tiedustelulennokkien perusteella yhdeksän erilaista tiedustelulennokkimallia, (1) joilla venäläisjoukot alueella operoivat. Joukossa on Israelista ostettuja IAI Searcher II pohjautuvia Forpost tiedustelulennokkeja, jotka sodan syttyessä olivat Venäjän käytössä olevista tiedustelulennokeista edistyksellisimpiä, toista ääripäätä edustivat minikokoiset Granat-1 tiedustelulennokit. (2)

Venäjän asevoimien Forpost tiedustelulennokki. Kyseinen tiedustelulennokki ammuttiin alas ukrainalaisten toimesta elokuussa 2014 Novopetrivsken kylän lähistöllä Ukrainan kaakkoisosassa. Sodan kuluessa Ukrainassa on ammuttu alas vähintään kaksi Forpost-tiedustelulennokkia.

Venäjän puolustusministeriö teki v. 2010 kaupat israelilaisten kanssa IAI Searcher II tiedustelulennokeista, Forpost pohjautuu IAI Searcher II lennokkiin. Aiheesta enemmän @DFRLab:in artikkelissa ”Five Downed Russian Drones in Ukraine”.

Tähän mennessä Venäjälle on toimitettu 30 kpl Forpost-yksikköjä, kukin yksikkö pitää sisällään maa-aseman ohella kolme Forpost tiedustelulennokkia. (3) Ukrainan sodan ohella Venäjä on käyttänyt Forposteja Syyriassa tiedusteluun ja valvontaan sekä tulenosoitukseen.

Orlan-10 tiedustelulennokki.

Kuvan venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki ammuttiin alas Ukrainassa 18. heinäkuuta 2014 Ukrainan asevoimien 79. maahanlaskuprikaatin toimesta, kuva artikkelista ” ‘Orlan’ Drones – The Sea Eagles of St. Petersburg”, jossa taustoitusta Orlan-tiedustelulennokeista. (4) Kyseistä tiedustelulennokkia oli tuolloin käytössä vain Venäjän asevoimilla ja turvallisuusorganisaatioilla. Ukrainassa venäläinen RB-341V ”Leer-3” yksikkö operoi tavanomaisesti kerralla kolmella Orlan-10 tiedustelulennokilla. Nämä kolme lennokkia lentävät ”miniparvessa”, siten että matalimmalla lentävä suorittaa tiedustelua tms. tehtävää, keskimmäisen tehtävänä on vihollisen häirintä ja kolmannen – korkeimmalla lentävän tehtävänä on toimia linkkinä maa-asemaan. Ukrainan sodan ohella venäläisillä on ollut vastaavia tiedustelulennokkeja käytössä myös Syyriassa.

Tähän mennessä ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet ilmatorjunnalla tai elektronisella häirinnällä 11 Orlan-10 tiedustelulennokkia, yhden on pudottanut Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri (13.10.2018).

Venäjä on valmistanut maaliskuuhun 2018 mennessä 1000 Orlan-10 tiedustelulennokkia, mallista on 11 eri versiota. Tiedustelulennokkia on Venäjällä nyt käytössä muillakin organisaatioilla kuin asevoimilla esim. FSB:n alaisella rajavartiolaitoksella.

Granat-4 tiedustelulennokki.

Venäjän asevoimilla käytössä ollut Granat-4 tiedustelulennokki ammuttiin alas/ pudotettiin Ukrainan asevoimien toimesta marraskuussa 2014. Venäjän asevoimien tiedustelulennokeista Ukrainan taivaalla on kirjoitettu useita artikkeleja/katsauksia, kuvan tapaukseen viitataan War is Boring’in artikkelissa ”Ukraine Scrambles for UAVs, But Russian Drones Own the Skies”.

Venäläisjoukot ovat käyttäneet Granat-4 tiedustelulennokkia tiedusteluun ja tulenosoitukseen todennäköisesti myös Debaltseven taistelussa helmikuussa 2015. Novorossijskin alueelle sijoitettu tiedusteluyksikkö osallistui havaintojen mukaan Debaltsevon taisteluun, yksikön varustukseen kuuluu Granat-4 tiedustelulennokkeja.

Eleron-3SV ja siihen pohjautuva T28 (kuvassa) on venäläinen tiedusteluun käytetty minikokoinen lennokki. Eleronia valmistava venäläinen ENICS teki Venäjän asevoimien kanssa ensimmäiset kaupat Eleron-3SV tiedustelulennokista joulukuussa 2013, kauppa piti sisällään 17 maa-asemaa ja 34 lennokkia. (5)

Eleron-3SV tiedustelulennokkia Venäjän asevoimat on Ukrainan sodan ohella käyttänyt Syyriassa, jossa ainakin yksi Eleron-3SV on pudotettu.

Yllä oleva kuva T28 tiedustelulennokista on kuvakaappaus videolta, joka on kuvattu miehitetyn Donetskin alueella 1. armeijakuntaan kuuluvien joukkojen toimesta. (6)

Israelilaiseen Bird Eye 400 pohjautuva Zastava.

Kuvan venäläinen “Zastava” -tiedustelulennokki, lisenssillä valmistettu israelilainen Bird Eye 400, pudotettiin Ukrainan rajavartijoiden toimesta heinäkuussa 2015 1½ kilometrin päässä Ukrainan ja Venäjän välisestä rajasta ja noin 25 km päässä sotatoimialueelta pohjoiseen Luhanskin oblastin alueella Haramysivkan kylän lähistöllä. (7 ja 8) Zastavan pudottamisalue merkittynä satelliittikuvaan (alla), rintamalinja (demarkaatiolinja) ja kaistale miehitettyä aluetta kuvan vasemmassa alalaidassa. ”Zastavan” pudottaminen varsin kaukana miehitetyistä alueista osoittaa omalta osaltaan sen, että Venäjä toimii aktiivisesti muuallakin Ukrainassa kuin ainoastaan miehittämällään Krimillä ja Itä-Ukrainan sotatoimialueella. On myös hyvin todennäköistä, että osa Ukrainassa sodan aikana tuhoutuneista ammusvarikoista on tuhottu venäläislennokista pudotetuilla räjähteillä.

Zastavan pudottamisalue Haramysivkan lähellä.

Venäjällä oli v. 2015 käytössään 27 ”Zastava” tiedustelulennokkia. Huhtikuussa 2009 Venäjä teki Israelin kanssa kaupat kahdestatoista Bird Eye 400 lennokista, johon ”Zastava” pohjautuu, 2010 tehty toinen kauppa piti sisällään 36 lennokin hankinnan. (9)

Takhion minitiedustelulennokki.

Venäjä on käyttänyt Itä-Ukrainassa tiedustelussa sekä tulenosoituksessa Takhion mini-tiedustelulennokkeja (kuvassa laukaisin, jossa Takhion mini-tiedustelulennokki).

Joulukuussa 2014 venäläisyksikkö kadotti Takhion minitiedustelulennokin, jonka tunnus on 141169. Kyseinen lennokki kuului venäläisen sotilasyksikkö nro 77077 varustukseen, kyseinen tiedusteluyksikkö on perustettu miehitetyssä Itä-Ukrainassa toimivaan 2. armeijakuntaan ja sen johdossa on Venäjän asevoimien eversti, joka käyttää koodinimeä ”Sergeev”. Ukrainalainen Informnapalm julkaisi yksikön tunnistamisesta artikkelin ”Russian soldiers who lost Takhion drone in Donbas have been identified” 15. elokuuta 2017.

Myöskään Takhion mini-tiedustelulennokki-järjestelmää ei ole myyty Ukrainaan.

* * *

Yllä olevien kuuden kuvatun sekä Granat-1:den lisäksi Itä-Ukrainassa on pudotettu yksi Orlan-10-kokoinen venäläinen tiedustelulennokki, jonka eksaktia tyyppinimeä ei ole toistaiseksi onnistuttu selvittämään. Kyseessä on mahdollisesti jokin Orlan-10 eri versioista.

Tällä viikolla ukrainalaiset pudottivat Asovanmeren rannikon tuntumassa elektronisella häirinnällä venäläisen Granat-2 taktisen tiedustelulennokin, kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, jolloin lennokkia havaitaan sotatoimialueella tai jolloin sellainen päätyy ukrainalaisjoukkojen käsiin. Alla oleva kuva tältä viikolta pudotetusta ja Ukrainan asevoimien käsiin joutuneesta Granat-2 tiedustelulennokista. (10)

Granat-2 tiedustelulennokki

Venäjän proxy-joukoilla on käytössään myös joitain siviilimalleista kustomoituja lennokkeja tai nelikoptereita (quadcopter), niitä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käydä tässä läpi vaikka sellaisiakin hyödynnetään runsaasti tiedustelussa sekä mahdollisesti myös ”kamikazelennokkeina”, jollaisena voidaan pitää ukrainalaisjoukkojen taannoin pudottamaa kiinalaisvalmisteista DGI Phantom 4 quadcopteria, johon oli kiinnitetty 30 mm VOG-17 kranaatit, joita ammutaan muun muassa AGS-17 Plamya kranaattikonekivääreillä. (11)

Etenkin tämä ja edellinen osa, jossa kävin läpi muun muassa elektronisen sodankäynnin laitteistoa ja jota käyttämään tarvitaan koulutettua miehistöä, osoittaa sen, että Itä-Ukrainaa miehittää ja siellä sotii valtiojohtoinen taho vapaaehtoisten tahi paikallisten toimijoiden sijaan – on siis enemmän kuin perusteltua sanoa, että Venäjä sotii Ukrainassa ja miehittää osia Itä-Ukrainaa.

Edessä on vielä yksi osa, jossa käyn läpi pienikaliiperisia aseita, henkilökohtaista varustusta ja muuta sellaista varustusta, jota ei ole myyty Ukrainalle ja harvoissa tapauksissa kolmansiin maihin mutta jota on havaittu käytettävän sodassa Ukrainaa vastaan.

Marko

1. https://informnapalm.org/en/the-ninth-russian-drone-type-identified-in-donbas/ 

2. Donbas in Flames s. 79.

3. http://www.armstrade.org/includes/periodics/news/2017/1225/143544779/detail.shtml 

4. https://informnapalm.org/en/orlan-drones-the-sea-eagles-of-st-petersburg/ 

5. https://ria.ru/20131204/981761250.html 

6. https://www.youtube.com/watch?v=Grk7mC3vS_I 

7. http://lugansk-news.com/ukraine-shot-down-2-million-worth-russian-drone-zastava-aka-israel-bird-eye-400-uav/ 

8. https://www.youtube.com/watch?v=4gbvR0EXMgw (kuvakaappaus)

9. https://www.airforce-technology.com/projects/birdeye400/ 

10. https://www.unian.info/war/10421238-ukraine-army-intercepts-russian-uav-in-donbas-conflict-zone-video.html?fbclid=IwAR3U6-BRUiEJC9S9UxS5sSxhLw19uyyFMyaoHOLVXEfQ7bBxSsgWPXtt5lU 

11. https://www.unian.info/war/10414320-ukraine-forces-in-donbas-shoot-down-enemy-drone-equipped-with-fragmentation-explosives-video.html 

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 3

Aloitin kirjoittamaan ”Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa” -sarjaa 10. tammikuuta, sarjassa tarkoituksenani on käydä läpi sellaista Venäjällä valmistettua kalustoa, jota ei ole myyty Ukrainaan ja harvoissakin tapauksissa Venäjän rajojen ulkopuolelle. Ensimmäisessä osassa kävin läpi taistelupanssarivaunut ja rynnäkkövaunut sekä miehistönkuljetusajoneuvot. Toisessa osassa käyvin vuorostani läpi venäläisaseistuksesta ja kalustosta tykistön, kranaatinheittimet ja raketinheittimet sekä ilmatorjuntakaluston. Ensimmäisessä osassa taustoitin kirjoitusideaa hiukan, joten en enää käy taustoja läpi vaan keskityn itse asiaa. Kiinnostuneille linkit kahteen ensimmäiseen osaan:

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 1 (klikkaa tekstiä)

Venäläiskalustoa Itä-Ukrainassa, osa 2 

Tässä kolmannessa osassa perehdyn elektronisen sodankäynnin kalustoon, tutkiin ja viestintäkalustoon – tarkoituksenani oli myös käydä läpi tiedustelulennokit, mutta huomaan, että tekstistä tulee aivan liian pitkä, mikäli mahdutan kaiken tämän yhteen osaan, joten osa 4 pitää sisällään tiedustelulennokit.

Voidaan sanoa, että Venäjän modernista maavoimille luovutetusta kalustosta juuri elektronisen sodankäynnin välineistö sekä tiedustelulennokit olivat sellaista, joille ja joita käyttäville joukoille Ukrainasta muodostui ensimmäinen merkittävämpi sodankäyntilaboratorio. Georgian sodan aikana elokuussa 2008 Venäjällä oli tiedustelulennokkeja käytössä hyvin minimaalisesti verrattuna nykyisyyteen. Georgian lyhyt sota osoitti Venäjälle monia sen asevoimien puutteita, joista eräs oli kyvyttömyys hyödyntää tiedustelulennokkeja reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisessa. Sodan oppien myötä Venäjällä ryhdyttiin korjaamaan puutteita. Tätä nykyä samaista kalustoa on käytetty venäläisjoukkojen toimesta Ukrainan ohella myös Syyriassa, jossa oppeja on hiottu edelleen.

Ukrainan sodan kohdalla on kuitenkin syytä huomioida, että toisin kuin Syyriassa, Ukrainassa Venäjä on käyttänyt kalustoaan Ukrainan asevoimia ja Ukrainan valtiota vastaan ei valtiottomia taistelijoita/ terroristeja tai sissiryhmiä, joilla ei ole valtioinfrastruktuuria puolustettavana tahi tukena. Näiltä osin itse ainakin näen Venäjälle Ukrainan merkittävämpänä taistelukenttänä, jossa sen on ollut mahdollista testata ja käyttää sotatoimissa järjestelmiään valtiotasoista vastustajaa vastaan ja täten testata missä määrin tietoliikenneverkkoja on mahdollista häiritä/ kaataa, kuinka tehokasta heidän kalusto on urbaanissa ympäristössä, miten taistelutilanteessa toimitaan – sovitetaan yhteen tiedustelulennokeilla tiedustelu ja tulenosoitus tykistön toiminnan kanssa, jota Venäjä on harjoitellut Ukrainan sodassa huomattavan paljon. Ennen Ukrainan sotaa moni piti tykistöaselajia laajamittaisesti käytettynä hiipuvana aselajina, mitä se ei Ukrainan sodan perusteella kuitenkaan em. syystä johtuen näytä olevan.

Elektronisen sodankäynnin kalusto, tutkat ja viestintäkalusto

Venäjä käyttää Ukrainassa elektronisen sodankäynnin kalustoa yhdessä viestintäkaluston sekä tiedustelulennokkien kanssa hyvin laaja-alaisesti. Tässä toiminnassa häirintä ja matkapuhelinverkkojen kaataminen/blokkaaminen ovat vain yksi esimerkki toiminnan muodoista, samaa kalustoa käytetään myös psykologisessa sodankäynnissä ja propagandan levittämisessä, DFRLab on julkaissut artikkelin ”Electronic Warfare by Drone and SMS” kyseisestä aiheesta.

Matkapuhelin verkkojen ohella häirinnällä vaikeutetaan ja toisinaan tehdään mahdottomaksi ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tiedustelulennokkien toiminta, näin kävi esim. lokakuun 30. 2018:

”An OSCE SMM drone that spotted an illegal convoy from Russia was jammed and then lost in Russia-controlled eastern Ukraine.” (1)

Tietenkään tässä yhteydessä ei pidä unohtaa tiedustelua, maahan sijoitettujen yksiköiden yhteistyötä ilmatiedustelun kanssa, Itä-Ukrainan alueella tämä tarkoittaa tiedustelulennokeilla suoritettua ilmatiedustelua. Asovanmeren ja miehitetyn Krimin niemimaan ilmatilassa Venäjä hyödyntää myös ilmavoimiensa sekä merivoimien ilmavoimien lentokalustoa tiedusteluun.

Yllä Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin yksikkö RB-341V “Leer-3” kuvattuna Donetskissa (pysäytyskuva youtubevideosta), aiheesta enemmän InformNapalmin julkaisemassa artikkelissa ”Российский комплекс РЭБ РБ-341В «Леер-3» в Донецке”. Venäjällä yhden ”Leer-3” yksikön varustukseen kuuluu myös 1-3 kpl Orlan-10 tiedustelulennokkeja.

Ensimmäinen varmistettu havainto Leer-3 yksiköstä miehitetyssä osassa Itä-Ukrainaa tehtiin syksyllä 2015. Tämän jälkeen on KamAZ-5350 alustalle asennetusta Leer-3:sta on tehty lukuisia havaintoja Itä-Ukrainassa.

Venäläinen ”Torn” signaalihäirintä/ -tiedusteluyksikkö kuvattuna joulukuussa 2017 Donetskissa. ”Torn’in” alustana on tavallisimmin KamAZ-maastokuorma-auto. Kyseinen järjestelmä on otettu käyttöön Venäjän asevoimissa tämän vuosikymmenen puolella, sitä ei ole toimitettu kolmansiin maihin.

Järjestelmän ajoneuvoja on kuvattu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla useita kertoja käynnissä olevan sodan aikana, viimeksi kesällä 2018. InformNapalm julkaisi ensimmäisistä havainnoista artikkelin ”‘Torn’ – the Latest Russian Radio Intelligence System Was Noticed Near Donetsk Airport” syksyllä 2015.

Venäjän asevoimien R-330Zh “Zhitel” (AJS = automated jamming station) kuvattu dronesta käsin maalis-huhtikuussa 2016 Makiivka-Yasunuvata -alueella Donetskin koillispuolella, kuvan julkaisi alun perin ukrainalainen toimittaja Jaroslav Krechko Facebook sivullaan.

Venäjän asevoimat otti R-330Zh ”Zhitelin” käyttöön v. 2008, eikä sitä ole toimitettu Ukrainaan. Järjestelmästä on tehty Ukrainan maaperällä lukuisia havaintoja käynnissä olevan sodan aikana. Aiheesta InformNapalm ”R-330ZH ‘ZHITEL’ in Donbas According to Social Profiles and Drone Flyovers”.

Venäläinen R-149BMR Kushetka-B taktisen ja operatiivisen tason K1Sh1-alustalle sijoitettu komentoajoneuvo kuvattuna Luhanskin alueella. (2) Venäjä ei ole myynyt Kushetka-B:tä Ukrainalle, joten se on voinut päätyä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille vain Venäjän asevoimilta.

Miehitetyssä Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella operoivilla joukoilla on havaittu useamman kerran venäläisiä PSNR-8M Kredo-M1 kannettavia tutka- /tiedusteluasemia. Kredo-M1 otettiin Venäjällä operatiiviseen käyttöön vuosituhannen alkupuolella – Ukrainan sodan alkaessa se oli käytössä vain Venäjän asevoimilla. Kuvan Kredo-M1 on kuvattu Transpelen varasto- ja varikkoalueen lähellä Luhanskin alueella elokuussa 2015. (3)

Artjom Donetskin VK-tililleen lataaman kuvan taustalla näkyy venäläisen Auriga-1.2V (Аурига-1.2В) -järjestelmän satelliittilautanen. Kyseinen järjestelmä otettiin käyttöön Venäjällä v. 2014, eikä järjestelmän osia ole myyty Ukrainan valtiolle.

@DFRLabin artikkelissa ”#MinskMonitor: Russian Communications System and Separatists” käsitellään militantti Artjom Donetskin VK-postausta, jossa kyseinen Auriga-1.2V -järjestelmän satelliittilautanen näkyy taustalla. Todennäköisesti kuva on alun perin julkaistu keväällä tai varhain kesällä 2017, ja se on otettu 11. Motorisoidun kiväärirykmentin (Vostok-rykmentti) hallinnassa olevan rakennuskompleksin pihamaalla Makiivkassa Donetskin itäpuolella. Sittemmin Artjom Donetsk on poistanut kyseisen VK-tilin. 

Yllä Venäjän asevoimien vuonna 2009 käyttöönottaman Barnaul-T (automaattinen komento- ja valvontajärjestelmä) 9S932 – tela-alustalle (MRU-B) sijoitettu SIGINT ja komentoyksikkö tunnistettiin sosiaaliseen mediaan toukokuussa 2015 ladatuista valokuvista. Kuvat someen latasi venäläisjoukkoihin vapaaehtoisena liittynyt Dmitri Blinov (call sign ”Chaika”). Yksikkö, jossa hän palveli, kuului Donetskin ”kansantasavallan” alueella operoivaan 1. armeijakuntaan, joka oli tuolloin ja on edelleen Venäjän asevoimiin kuuluvan komentajan alaisuudessa.

Aiheesta laajemmin InformNapalmin julkaisemassa artikkelissa ”Russian Air Defense in Donbas: Barnaul-T and Tor-M1 in the hands of Russian terrorists”.

Edellä on kuvattu vain osa venäläisjoukkojen Ukrainan sodassa käyttämästä elso ja viestintäkalustosta, havaintoja on tehty suuresta joukosta muutakin elektroniseen sodankäyntiin, kuten Krasukha-2 ja Repellent-1, (4) tai viestintään tarkoitetusta järjestelmistä, kuten P-166-0,5, joka on K1Sh1:den alustalle sijoitettu HF/VHF radioyksikkö, jota ryhdyttiin toimittamaan Venäjän asevoimille 2005. Tätä kalustoa oli käytössä muun muassa Debaltseven taistelussa vuoden 2015 alkupuolella. Luhanskin alueella on myös havaittu R-441-OV Liven linkkiasemaa, jota hyödynnetään operatiivisessa-strategisessa yhteydenpidossa/viestinnässä.

Elektronisen sodankäynnin yksiköistä useita havaintoja on tehty MT-LB:n alustalle rakennetusta R-378B Borisoglebsk-2 sekä Rtut-BM:stä, jota ryhdyttiin toimittamaan Venäjän asevoimille 2013. (5) Alla kuva Rtut-BM:stä Luhanskin lentokentän lähistöllä miehitetyssä Itä-Ukrainassa. (6)

Venäjä on toimittanut miehittämillä alueilla operoiville joukoilleen myös vastatykistötutkia ja taistelukentän valvontaan tarkoitettuja tutkia, kuten 1R232-2M Leopard, sekä ilmavalvontatutkia, kuten RLS 35N6 ”Kasta” lähivalvontatutkia, jollainen kuvattiin Luhanskin lentokentän alueella toukokuussa v. 2018 (kuva alla). RLS 35N6 ”Kasta” on asennettu KamAZ-4310 maastokuorma-auton alustalle.

Seuraavassa neljännessä osassa, jonka pyrin saamaan julkaisukuntoon mahdollisimman pian, käyn läpi havaittuja, tunnistettuja sekä alas ammuttuja tiedustelulennokkeja.

Marko

Lähteet:

1. https://www.unian.info/war/10318824-u-s-on-recent-jamming-of-osce-drone-russia-must-provide-monitors-unfettered-access-to-donbas.html 

2. Donbas in Flames s. 77.

3. https://informnapalm.org/en/terrorists-of-the-lpr-actively-use-the-russian-psnr-8-kredo-m1-portable-reconnaissance-station/ 

4. https://medium.com/dfrlab/minskmonitor-new-russian-electronic-warfare-systems-in-eastern-ukraine-5b913afbb455 

5. Donbas in Flames s. 77-78.

6. https://informnapalm.org/en/citizens-of-belarus-riding-russian-ew-systems-in-luhansk/ 

Ukrainassa sota jatkuu – kyborgeja ei unohdeta

Ukraina astui uuteen vuoteen sotien siitä huolimatta, että Itä-Ukrainan sotatoimialueelle julistettiin ”uudenvuoden tulitauko”, joka rikkoutui käytännössä välittömästi alkamisensa jälkeen viime joulukuun lopulla. Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä yksi Ukrainan asevoimien sotilas kuoli vihollisuuksissa kahden haavoittuessa. Eiliseen (16. tammikuuta 2019) mennessä virallisen tilastoinnin mukaan tämän vuoden puolella kaksi Ukrainan asevoimien sotilasta on kuollut sotatoimissa kahdenkymmenenkahden haavoittuessa. Eilen, keskiviikkona, kymmenen Ukrainan asevoimien sotilasta haavoittui vihollisen tulittaessa panssarintorjuntaohjuksilla ukrainalaisten huoltokolonnaa Svitlodarskissa miehitetyn Horlivkan koillispuolella. (1)

Ukrainan asevoimien tappiot 1.1.2019 – 16.1.2019*:

pvm	kuolleet	haavoittuneet
1.1.2019	1	2
2.1.2019	-	-
3.1.2019	-	1
4.1.2019	-	1
5.1.2019	-	-
6.1.2019	-	-
7.1.2019	-	1
8.1.2019	-	-
9.1.2019	-	-
10.1.2019	-	1
11.1.2019	-	2
12.1.2019	-	-
13.1.2019	-	1
14.1.2019	1	2
15.1.2019	-	1
16.1.2019	-	10

Sotilaiden ohella myös siviilien henki ja terveys on vaarassa. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden ilmoituksen mukaan 12. tammikuuta kolme iäkästä siviiliä (miehiä) menehtyi sydänkohtauksiin heidän jonottaessa tarkastusasemalla Horlivkan alueella demarkaatiolinjan ylitystä. Vallitseva tilanne huomioiden, jonottaminen talvella jopa tuntien ajan ulkoilmassa tarkastusasemien läpäisyä, voidaan sanoa, että sota koitui myös heidän kuolemaksi. Viime päivinä siviilit ovat joutuneet jonottamaan demarkaatiolinjan ylittämistä hyvinkin huonossa kelissä, alueella on raivonneet lumimyrskyt ovat tehneet tilanteesta siviileiden kannalta vieläkin kurjemman.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission mukaan 12. tammikuuta Chermalykissa, Ukrainan hallinnoimalla alueella, siviilikiinteistöjä tulitettiin pienikaliiperisilla aseilla. Tulituksessa vaarantui muun muassa pariskunta läheisineen. Tulitus kohdistui kylään Kalmiusjoen toiselta puolen miehitetyltä alueelta.

Tammikuun 10. kolme ”Voda Donbasun” työntekijää vammautui työskennellessään Donetskin pohjoisen vedenpuhdistamon alueella olevalla pumppuasemalla. Heitä tulitettiin ainakin pienikaliiperisilla aseilla, yksi työntekijöistä vammautui tulituksessa vakavasti kaksi muuta lievemmin. ETYJ ei ole vielä antanut virallista raporttia tapahtuneesta.

Käynnissä oleva sota koskettaa kaiken ikäisiä, viime vuonna 23 lasta kuoli tai vammautui erilaisissa miina ja räjähdeonnettomuuksissa. (2) Koulut ja päiväkodit eivät myöskään tarjoa lapsille turvaa ja suojaa. Viime vuoden aikana lukuisia kouluja ja päiväkoteja tulitettiin erikaliiperisilla aseilla, lukuisien koulujen pihoilta löydettiin kranaatinheittimien räjähtämättömiä kranaatteja.

”Hundreds of schools in the conflict affected areas have been damaged or destroyed in eastern Ukraine, with more than 50 educational facilities affected by ongoing hostilities in just the past two years.” (3)

Siitä huolimatta, että sota on muuttunut asemasodaksi, elämä demarkaatiolinjan tuntumassa on siviileille vaarallista. Paikallisia yhteenottoja on päivittäin, taustalla häilyy pelko sodan eskaloitumisesta Venäjän ja sen proxy-joukkojen hyökkäyksen myötä.

Miinat ja erilaiset räjähteet, joukossa räjähdeansoja, synnyttävät oman uhkatekijän alueen siviileille. Lasten ohella suuri joukko aikuisia vammautuu tai kuolee vuosittain Ukrainan sotatoimialueella räjähdeonnettomuuksissa tai miinoihin. Raivatutkin alueet pysyvät vaarallisina Venäjän varustamien joukkojen yrittäessä miinoittaa ja ansoittaa jo raivattuja alueita uudelleen.

Tammikuussa Ukraina muistaa kyborgeja

Tammikuussa 2015 Donetskin, Sergei Prokofjevin mukaan nimetty, kansainvälinen lentokenttä päätyi miehitysjoukkojen haltuun. Lentokenttää ja sen rakennuksia puolusti loppuun saakka joukko sotilaita ja pääasiassa Pravyi Sektorin vapaaehtoisia, joita ryhdyttiin kutsumaan kyborgeiksi (Кіборги). Nimensä he saivat siitä, että he olivat kuolemattomia kuin kyborgit, jotka taistelevat loppuun saakka, viimeiseen patruunaan asti jatkaen taistelua vielä tämänkin jälkeen –

”Yksittäisen separatistitaistelijan sosiaalisessa mediassa käyttämästä termistä syntyi jo syyskuun alkupuolella käsite ”kyborgit”, jolla viitattiin ylivoimaista vihollista vastaan menestyksekkäästi taisteleviin lentoaseman puolustajiin.” (4)

– legenda kyborgeista sai alkunsa.

Taistelu Donetskin kansainvälisestälentokentästä kesti yhteensä 242 päivän ajan, taisteluiden merkittävämpi toinen vaihe alkoi 28. syyskuuta 2014 päättyen 21. tammikuuta 2015, jonka jälkeen Ukrainan asevoimat yritti vielä vastahyökkäyksellä saada kentän kokonaisuudessa haltuunsa. Ukrainan vastahyökkäyksen tultua torjutuksi ukrainalaisjoukot vetäytyivät lentokentältä sen läntiselle puolelle Piskyn kylään, joka on edelleen ukrainalaisjoukkojen hallinnassa.

Mutta hahmottaaksemme kokonaisuuden paremmin, on syytä palata toukokuun 2014 loppupuolelle:

”Aamuyöllä 26.5.2014, Ukrainan presidentinvaaleja seuranneena maanantaina, useita kymmeniä ”Donetskin kansantasavallan” taistelijoita ilmestyi lentoaseman terminaaliin vaatien aluetta valvovien ukrainalaisjoukkojen poistumista.” (5)

Jo samana iltapäivänä Ukrainan asevoimat iski takaisin 3. erikoisjoukkorykmentin suorittaessa lentoasemalle ilmarynnäkön. Kenttää puolustanut noin 200 taistelijan vahvuinen ”Vostok” pataljoona irtautui taistelusta hallitsemattomasti, menettäen kaatuneita kymmeniä miehiä. Ilmarynnäkön suorittanut 3. erikoisjoukkorykmentti ei kärsinyt tappioita. Lentokentän haltuunoton jälkeen asetelma lentokentällä ja sen lähialueilla pysyi ”jäätyneenä” pitkälle elokuun loppupuolelle saakka Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen vallatessa takaisin miehitettyjä alueita Donetskin ja Luhanskin oblasteissa. Heinäkuun alkupuolella käytiin muutamia lyhyehköjä taisteluita Ukrainan kiristäessä otetta Donetskin ympäristössä ja lähestyessä kaupunkia etelästä.

Elokuun lopulla taistelut lentokentän alueella alkoivat uudelleen, nämä yhteenotot liittyivät ”kansantasavaltojen” alueella järjestettyyn laajempaan operaatioon, jossa Venäjän proxy-joukot yhdessä Venäjän asevoimien taisteluosastojen kanssa iskivät ukrainalaisjoukkoja vastaan Ilovaiskin alueella, valtasivat Luhanskin lentoaseman sekä yrittivät saada haltuunsa Mariupolin rannikkokaupungin. Donetskin kentän puolustajien onnistui torjua kentän valtausyritykset, ja niin kenttä pysyi Ukrainan hallinnassa.

Valko-Venäjän Minskissä neuvoteltu tulitauko astui voimaan 5.9.2014. Sopimusasiakirja ei määritellyt lentokentän ”omistajaa”, mikä kiihdytti taisteluita kentällä Venäjän tukemien joukkojen ryhtyessä valtaamaan kenttää takaisin.

Syyskuun lopulla Donetskin kansainvälinen lentokenttä oli Itä-Ukrainassa käytävien taisteluiden keskipiste. Lokakuun alkupuolella Venäjän proxy-joukot tekivät useita valtausyrityksiä, valtausyrityksiä tuettiin panssarivaunujen ja tavanomaisen epäsuoran tulen ohella järeillä 240 mm kranaatinheittimillä (2S4 Tyulpan). Säännöllisen epäsäännölliset hyökkäykset jatkuivat marraskuun alkupuolelle saakka, jonka jälkeen taisteluiden intensiteetti laski muutaman viikon ajaksi. Tuolloin ukrainalaisjoukkojen onnistui jopa toimittaa täydennyksiä puolustajille ja viemään haavoittuneita selustaan. Huomattava osa huollosta järjestettiin ilta- ja yöaikaan Piskystä lähtevää ”elämäntietä” myöten.

Ukrainan panssarikalustoa (T-64BV) lentokenttäalueella tammikuussa 2015.

Joulukuussa kentän puolustajat joutuivat luopumaan vanhasta terminaalista sen kärsittyä mittavia vaurioita hyökkäyksissä ja tulituksessa.

Tammikuun puolella alkoi Venäjän tuella mittava ”talvioffensiivi” Ukrainan itäosissa, osana tätä offensiivia lentokenttää vastaan kohdistettiin nyt enemmän voimaa kuin kertaakaan aiemmin. Tammikuun 11. lentokentän uutta terminaalia ryhdyttiin tulittamaan raskaasti panssarivaunuilla sekä epäsuoralla tulella, on todennäköistä, että lentokenttäaluetta tulitettiin myös TOS-1A ”Buratino” raketinheittimillä. Osa hyökkäyksestä kohdistui myös Piskyn kylään kentän länsilaidalla, kylä oli tuolloin ja on edelleen Ukrainan hallinnassa.

Tammikuun 15. – useiden päivien yhtämittaisten taisteluiden jälkeen – pääosin venäläisistä koostuvat joukot onnistuivat valtaamaan uuden terminaalirakennuksen ylimmän kerroksen. Alimmat kerrokset pysyivät kyborgien hallussa. Yön huoltoiskulla puolustaja sai kaipaamiaan varusteita ja ammuksia, myös joitain haavoittuneita onnistuttiin viemään selustaan.

Tammikuun 16. kenttää tulitettiin pääasiassa epäsuoralla tulella, seuraavana päivänä alkoi venäläisjoukkojen uusi hyökkäys uuden terminaalirakennuksen valtaamiseksi puolustajilta. Kyborgit torjuivat tämänkin hyökkäyksen pyytämällä keskityksen epäsuoraa tulta terminaalirakennuksen ylempiin kerroksiin.

Ukrainalaisten vastahyökkäyksen valmistelu ja vastahyökkäys panssarikalustolla ja maahanlaskujoukoilla tammikuun 18.-20., tavoitteena oli saada yhteys lentokenttäalueelle saarrettuihin joukkoihin sekä lyödä lentokenttää piirittävät vihollisen joukot. Operaatiota tuettiin epäsuoralla tulella, huonon lentosään tähden rynnäkkökoneet eivätkä helikopterit voineet tukea hyökkäystä.

Venäjän varustamien joukkojen onnistui torjua lännestä Piskyn kylästä käynnistynyt Ukrainan maahanlaskujoukkojen hyökkäys, samoin kävi idän suunnasta Spartakin kylän kautta koukanneelle hyökkäykselle. Spartakin kylän kautta edenneen hyökkäyksen kärki eteni 20. tammikuuta Putilovin sillan ja täyttömäen alueelle ennen hyökkäyksen kärjen pysähtymistä ja hyökkääjien vetäytymistä. Samaisen vuorokauden aikana taistelut uudessa terminaalissa kävivät raskaina Venäjän proxy-joukkojen hyökätessä terminaaliin. Hyökkääjät räjäyttivät terminaalirakennuksen kattorakenteita maatasossa olleiden puolustajien päälle kyborgien kärsiessä huomattavia tappioita.

Tammikuun 21. aamupäivällä viimeiset kyborgit, joiden oli mahdollista irtautua kentältä, vetäytyivät alueelta. Terminaali päätyi Venäjän proxy-joukkojen haltuun.

Taistelut lentokenttäalueella eivät kuitenkaan päättyneet vielä tähän. Tammikuun 22. päivä Venäjän proxy-joukot aloittivat oman hyökkäyksensä Opytne – Spartak – Avdiivka -alueella. Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisten onnistui torjua hyökkäykset Opytnen ja Avdiivkan suunnalla. Kolme ukrainalaista maahanlaskupataljoona tekivät vielä 26. tammikuuta yhden hyökkäyksen Avdiivkasta kohti Putilovin täyttömäkeä, onnistuen valloittamaan täyttömäen sekä Avdiivkan rautatiesillan. Tämä jäi viimeiseksi merkittäväksi ukrainalaisjoukkojen hyökkäykseksi alueella talvella 2015 – katse oli jo kääntynyt Debaltseven suuntaan, jonne Venäjä alkoi keskittää joukkojaan.

Ukrainan menetykset Donetskin lentokenttäalueella käydyissä taisteluissa nousivat yli sataan kuolleeseen, 24 kyborgia vangittiin ja myöhemmin häpäistiin vangitsijoidensa toimesta marssittamalla heidät Donetskissa "kansanjoukon" keskelle ivattavaksi ja pilkattavaksi. Venäjän varustamien joukkojen tappiot nousevat lentokentästä käytyjen taisteluiden osalta satoihin kuolleisiin.

Taisteluiden yhteenvedossa hyödynnetty Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema, Maavoimien tutkimuskeskus (laadittu joulukuu 2016).

Donetskin lentokenttäalue nyt (rintamalinja tammikuu 2019)

Näkymä ul. Zlitnan suuntaan (länteen). (6)

Tänään ukrainalaisten asemat ovat lähimmillään reilun sadan metrin päässä lentokentän kiitotien pohjoispuolella, (7) asemista on näköyhteys lentokenttäalueelle sekä tuhoutuneisiin terminaalirakennuksiin (vanha ja uusi), joiden ympäristössä venäläisjoukoilla on asemia. Asetelma lentokenttäalueella on tällä hetkellä se, että kentän itäosaa lukuun ottamatta kiitotie ja rullaustiet ovat ”ei-kenenkään-maata”.

Olen merkinnyt satelliittikuvaan eräitä lentokentän ympäristössä olevia kiinteitä asemia ja linnoitteita. Uusimmat Google Earthin kuvat ovat syyskuulta 2017, joten tätä uudempia linnoitteita en ole merkinnyt. Muista lähteistä saatujen tietojen perusteella voi päätellä, että vanhoja asemia on vahvistettu ja uusia myös rakennettu syyskuun 2017 jälkeen.

Venäjän varustamilla joukoilla on asemia myös tuhoutuneissa tai osin tuhoutuneissa rakennuksissa lentokentän eteläsivustalla, uutta – tuhoutunutta – terminaalia lukuun ottamatta muita en ole merkinnyt satelliittikuvaan.

Kentän eteläpuolella, miehitetyn Donetskin pohjoisilla asuinalueilla asuu edelleen siviilejä, aivan kuten Ukrainan hallinnassa olevissa Piskyn ja Opytnen kylissä Donetskin lentokentän lähistöllä, sekä kentän koillisnurkkaan rajoittuvassa Spartakin kylässä. Moni jäi, koska heillä ei ole paikkaa mihin mennä, tai he eivät halua jättää kotiaan miehitetyssä Donetskissa.

Donetskin kansainvälisellä lentoasemalla ennen sotaa, elokuu 2013 (kuva: M. Enqvist)

Слава Україні!

Marko

1. https://www.unian.info/war/10411122-five-troops-wounded-another-five-injured-as-russian-proxies-in-donbas-hit-ukrainian-supply-truck.html 

2. https://twitter.com/UNICEF_UA/status/1082609024586211328 

3. https://www.unicef.org/stories/ukraine-schools-conflict-zone 

4. Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema s. 6

5. Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema s. 3

6. https://www.youtube.com/watch?v=S3eDwOLcw-Y 

7. https://medium.com/dfrlab/victory-in-the-video-at-donetsk-airport-146057fd2ba8 

*: unian.infon julkaisemista tilastoista.

Linkki: Havaintoja Ukrainan sodasta – Donetskin lentoasema, Maavoimientutkimuskeskus.