Sotatoimet Ukrainassa maaliskuussa 2019

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Sotatoimet Ukrainassa maaliskuussa 2019

Huhtikuu on jo pitkällä, joten tässä vaiheessa on hyvä luoda katsaus maaliskuun tapahtumiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella, mutta koska Ukrainassa järjestettiin maaliskuun viimeinen päivä presidentinvaalien ensimmäinen kierros, ei tapahtumaa voi jättää huomiotta tässä kirjoituksessa siitä huolimatta, että ratkaisua ei saatu ensimmäisellä kierroksella vaan tarvitaan vielä toinen kierros (21.huhtikuuta), jolloin ukrainalaiset pääsevät valitsemaan presidenttiä Petro Porošenkon ja tv-kasvo Volodymyr Zelenskyin välillä, mutta ennen vaaleja Ukrainan itäosiin ja rintamalle.

Maaliskuussa Ukrainan asevoimien menetykset sotatoimialueella nousivat seitsemään kuolleeseen ja 29 sotatoimissa haavoittuneeseen – nämä ovat virallisia lukemia, joihin ei lasketa eräiden vapaaehtoisryhmien kokemia tappioita. Muutamissa lähteissä, kuten Euromaidan Press, ukrainalaisjoukkojen tappioiksi kuolleiden osalta mainitaan kymmenen sotilasta, ero voi selittyä laskentatapojen eroilla, jolloin toisessa huomioidaan kaikki menetykset ja toisessa vain Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin sekä virallisesti niiden kanssa taistelevien organisaatioiden menetykset.

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoivien Venäjän asevoimien ja venäläisten proxy-joukkojen, mukaan luettuna ns. aluepuolustusprikaatit, tappiot nousivat ukrainalaislähteiden mukaan 56 sotatoimissa kuolleeseen ja 85 sotatoimissa haavoittuneeseen. (1) Ukrainan asevoimissa palvelevan, sotatoimialueelle sijoitetun, upseerin (53. erillinen mekanisoituprikaati) mukaan miehitysalueelle sijoitettujen joukkojen menetykset nousevat olennaisesti korkeammiksi, mikäli lukuun lasketaan ei-taistelutehtävissä kuolleet ja haavoittuneet, kyseisen upseerin mukaan ainakin yhdeksän militanttia kuoli muiden – väkivaltaisten – syiden tähden, samoista syistä haavoittuneiden määrä nousi 16:teen.

Ukrainalaisjoukot tuhosivat maaliskuun kuluessa useita vihollisen linnoitettuja asemia sotatoimialueella, pääasiassa rintamalinjalla ja sen tuntumassa. Huomion arvoisena operaationa voidaan pitää Donetskin läntisessä osassa, Petrovskyin alueen läntisimmässä kolkassa sijaitsevan, jätemaakasan (ukr. терикон) laella sijaitsevan ”Crocodil”-aseman tuhoamista. Reilusti alueen maanpinnantasoa korkeammalla sijaitsevasta asemasta on voitu vapaasti tulittaa erilaisin asein reilun parin kilometrin päässä sijaitsevaa Mar’inkan pikkukaupunkia. Asemasta, josta on hyvä näkyvyys sektorille pohjoisesta lännen kautta etelään, on tulitettu 82 mm ja 120 mm kranaatinheittimin siviilikohteita Ukrainan hallinnoimilla alueilla.

”Crocodil”-aseman tuhoaminen ei kuitenkaan ollut ainoa tällainen toimi maaliskuussa, yksistään Donetskin ympäristössä ukrainalaisjoukot tuhosivat useita vihollisen linnoitettuja pesäkkeitä tai asemia. Osa asemista tuhottiin epäsuoralla tulella, pääasiassa kranaatinheittimin, mutta huomattava osa tuhottiin panssarintorjuntaohjuksilla. Käytetyimmät panssarintorjuntaohjukset olivat ukrainalainen Stugna-P sekä vanhempi – neuvostoaikojen perua oleva - 9K111 Fagot. Myös v. 2017 käyttöön otettua RK-3 Korsar (Corsar) panssarintorjuntaohjusta on toimitettu rintamajoukoille. Kyseisellä ohjuksella on vastaava ”top attack” -kyky kuin yhdysvaltalaisella FGM-148 Javelinilla, jota ei kuitenkaan ole vielä käytetty varsinaisissa sotatoimissa. FGM-148 Javelinia on toimitettu Ukrainalle, mutta ohjukset on toistaiseksi sijoitettu maan länsiosiin, jossa joukot harjoittelevat niiden käyttöä.

Alla olevassa twiitissä viime vuonna kuvattu video, jossa Stugna-P panssarintorjuntaohjuksella ammutaan venäläisjoukkojen kalustoa Itä-Ukrainassa. Ensin ammuttu Stugna-P -panssarintorjuntaohjus menee ohi kohteensa, toisen osuessa tuhoisin seurauksin. Ensin ammutun ohjuksen kohdalla havaittavissa selkeästi ohjuksen ”top attack” -kyky. Ohjuksien kohteena oli todennäköisesti pari venäläistä TOS-1 Buratinoa, termobaarisia raketteja ampuvaa raketinheitintä.

https://twitter.com/lennutrajektoor/status/1106236550336167937

Mennyt talvi osoitti jälleen kerran, konkreettisten todisteiden myötä, sen, että Venäjän asevoimat sotii Ukrainassa, sekä testaa miehitetyillä alueilla modernia varustustaan.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio julkaisi talven päättyessä tietoa tarkkailuoperaation aikana menettämistään tiedustelulennokeista. ETYJ on menettänyt heinäkuu 2018 – helmikuu 2019 välillä yhteensä kuusi tiedustelulennokkia Itä-Ukrainassa, joukossa kaksi suurikokoista pitkän kantaman Camcopter S-100 tiedustelulennokkia, yksi keskipitkien matkojen tiedustelulennokki ja kolme minikokoista tiedustelulennokkia. Viimeisimmän Camcopter S-100 tiedustelulennokin ETYJ menetti helmikuussa 2019 Berdyankan kylän kaakkoispuolella venäläisjoukkojen miehittämillä alueilla. Kyseinen tiedustelulennokki pudotettiin elektronisella häirinnällä, pahoin vaurioitunut tiedustelulennokki luovutettiin myöhemmin ETYJ:n tarkkailijoille Luhanskin ”kansantasavallan” ”viranomaisten” toimesta. Tuolloin U.S. Mission to the OSCE ilmaisi asian ETYJ:n Ukrainan monitorointimissiota suoremmin sanoen tiedustelulennokkien pudottamisesta vastuun olevan Venäjän johtamilla joukoilla.

Huhtikuun alussa @UKRinOSCE julkaisi maaliskuun 16. 2019 mini-tiedustelulennokilla Yuzhna-Lomuvatkan kylän länsipuolella otettuja kuvia Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin kalustosta. Alue sijaitsee noin 9 kilometrin päässä demarkaatiolinjasta kaakkoon.

@UKRinOSCE:n julkaisemissa kuvissa näkyy R-330Zh häirintäyksikkö ja Tirada-2 SATCOM-häirintäyksikkö sekä R-161 viestiajoneuvo. (2)

Tirada-2 (Тирада-2) järjestelmä on vasta otettu käyttöön Venäjän asevoimissa, ETYJ:n julkaisema kuva on ensimmäisiä – jollei ensimmäinen – kuva järjestelmästä kuvattuna Venäjän miehittämillä alueilla Itä-Ukrainassa. Kuvassa näkyvä R-330Zh on myös Venäjän asevoimien modernia elektronisen sodankäynnin kalustoa.

Alueelta otettujen, Google Earthissa julkaistujen, satelliittikuvien perusteella voidaan havaita rakennusten ympärillä olleen säännöllisesti Venäjän asevoimien modernia elso-kalustoa 29.maaliskuuta 2017 päivätyistä tiedoista lähtien. Viimeisin Google Earthin päivitys alueelta on elokuun 20. 2017, ETYJ:n kuva-aineiston perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että toiminta on ollut aktiivista tämänkin jälkeen.

Google Earth 29.3.2017, venäläiskalustoa alueella (pun. ympyrät).

Google Earth 6.5.2017, venäläiskalustoa rakennusten ympärillä.

Venäjän harjoittama valtioterrorismi lisääntyy Krimillä

Varhain maaliskuun 27. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB suoritti yhdessä Venäjän sisäministeriön kanssa laajan iskun miehitetyllä Krimin niemimaalla Krimin tataareja ja tataariaktivisteja vastaan. Isku suoritettiin Simferopolin itäpuolella Strohonivkan kylän tataariyhteisössä. (3)

Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n joukkoja Strohonivkan iskussa Krimin tataareja vastaan.

Venäjän turvallisuuspalvelulla oli lista kuudestakymmenestä ”Crimean Solidarity” liikkeen aktivistista, joita etsittiin. Etsintöjen aikana ainakin 25 asuinrakennusta tutkittiin, ja etsintöjen tuloksena kaikkiaan 24 aktivistia pidätettiin.

”Crimean Solidarity” on Krimin tataareista koostuva rauhanomaiseen aktivismiin pyrkivä organisaatio, jonka jäsenet tukevat venäläisten vangitsemia tataareja ja heidän perheitä, toimittavat ruokaa ja juomaa miehittäjien vangitsemille poliittisille vangeille, ja poliittisin syin vangituille Krimin tataareille.

Maaliskuun 27. ja 28. päivä tehdyt iskut Krimin tataareja vastaan eivät olleet ainoa huomioitava ihmisoikeuksiin kohdistuva loukkaas niemimaalla maaliskuun kuluessa. Päivää aikaisemmin (26. maaliskuuta) toimittaja ja bloggaaja Yevhen Haivoronsky pidätettiin, pidätys on seurausta Haivoronskyn lausunnoista, kuten ”suurin osa Krimin niemimaan asukkaista haluaa palata Ukrainaan”. (4) Myös Krimin niemimaalla asuvan anarkistin Yevhen Karakashevin oikeudenkäynnissä esitettyihin, hänen vastaisiin todisteisiin, liittynee vilppiä ja todistajien painostamista (kiduttamista?). (5)

Tämä otanta käsittää vain muutaman päivän, käytännössä elämä miehitetyllä Krimin niemimaalla huomattavan moni joutuu elämään pelossa, he joutuvat varomaan puheitaan, heitä vainotaan uskonsa tähden – Krimin tataarien ohella myös Jehovan todistajia vainotaan Krimillä, kansalaisaktivismista rangaistaan ja kuten Strohonivkan tapaus osoittaa, rangaistus kohdistuu kokonaisiin yhteisöihin yksilöiden sijaan. Kollektiivisilla rangaistuksilla ja yhteisöihin kohdistetuilla voimatoimilla Venäjä pyrkii luomaan pelonilmapiiriä vähentämään kansalaisaktivismia ja passiivista vastarintaa.

Ukrainan presidentinvaalit

Ukrainassa järjestettiin presidentinvaalien 1. kierros sunnuntaina 31. maaliskuuta, jolla ei saatu ratkaisua aikaan, joten vaaleissa nähdään toinen kierros 21. huhtikuuta istuvan presidentin Petro Porošenkon ja koomikko Volodymyr Zelenskyin välillä.

Vaaleissa ei nähty niin suoraa ja voimakasta Venäjän vaikuttamista mitä moni odotti ja oletti nähtävän, on kuitenkin hyvä muistaa, että Krimin niemimaan ohella osia Itä-Ukrainasta on miehitetty. Ukrainan alueella on kymmeniä tuhansia Venäjän asevoimien ja Venäjän proxy-joukkojen, kuten PMC Wagner, miehiä, joiden läsnäololla maassa Venäjä voi vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti ja moniulotteisesti Ukrainan yhteiskuntaan. Vaaleja edeltävinä päivinä sotatoimet eskaloituivat huomattavasti, venäläisjoukot tulittivat Itä-Ukrainassa kohteita äänestyspaikkojen läheisyydessä – toiminta, jota on pidettävä hyvin konkreettisena vaikuttamiskeinona.

Toisaalta Venäjällä oli myös suunnitelmia vaalivaikuttamiseen sosiaalisen median sekä erilaisten verkostojen kautta. Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n välittämän informaation mukaan maan itäosissa toimi Venäjän GRU:lle (eli GU) alisteinen yksikkö – Safiiri (ukr. Cапфір). Safiiri-koodinimellä operoineen yksikön tehtävänä oli valmistella ja toteuttaa Ukrainan vastaista informaatiovaikuttamista. Paljastettua ryhmää johti Luhanskissa sijaitsevasta tukikohdasta käsin koodinimeä ”Pavel Bodrov” käyttänyt GRU:n eversti Alexander Sazonov. (6 ja 7)

Safiiri-operaatiossa lietsottiin myös eri uskontokuntien välille kiistoja, sekä synnytettiin jännitteitä ortodoksisen kirkkokunnan patriarkaattien välille.

Oma lukunsa Ukrainan vaalivaikuttamiseen oli suomalaisen, Venäjän laskuun työskentelevän, Janus Putkosen (alias Ivan Putkov) pienimuotoinen operaatio, jolla hän koetti viedä uskottavuutta Ukrainan presidentinvaaleilta. Putkosen kampanjaa toteutettiin pääasiassa sosiaalisessa mediassa sekä verkkojulkaisuissa kansalaisadressin ohella. Putkosen kampanjasta enemmän blogissani ”Propagandisti Putkosen kohteena Ukrainan presidentinvaalit” – luonnollisesti kampanja jatkuu, koska vaaleissa ei päästy ratkaisuun ensimmäisellä kierroksella.