perjantai 9. elokuuta 2019

Sotatoimet Itä-Ukrainassa heinäkuussa – aallot löivät Tonavalle saakka


Tämän vuoden heinäkuu alkoi Itä-Ukrainan sotatoimialueella kovin murheellisissa merkeissä, kuun ensimmäisenä päivänä Venäjän proxy-joukot tulittivat aamupäivän tunteina panssarintorjuntaohjuksella haavoittuneen evakuointitehtävässä ollutta ukrainalaisen merijalkaväkiyksikön ambulanssia Vodianen alueella Mariupolin koillispuolella sillä seurauksella, että Humween kuljettajana toiminut Serhiy Mayboroda menehtyi paikan päällä vammoihinsa, matkalla sairaalaan menehtyi sotatoimialueella vuosien ajan lääkintätehtävissä ollut – arvostettu ja kokenut – lääkäri Irina Shevchenko. Rintamalta evakuoitu haavoittunut selvisi hyökkäyksestä hengissä. Välittömästi seuraavana päivänä tapahtui seuraava hyökkäys, jolloin Mar’inkan ja Krasnohorivkan välisellä tiellä ajanutta vapaaehtoisen lääkintähenkilökunnan ajoneuvoa tulitettiin tarkka-ampujan tai ampujien toimesta Donetskin läntisistä osista käsin. Ukrainan poliisin ilmoituksen mukaan ajoneuvossa olleet, tulituksessa haavoittuneet, 32- ja 42-vuotias lääkintämies toimitettiin Pokrovskin sotilassairaalaan jatkohoitoon. Heinäkuussa menehtyi 14 Ukrainan asevoimien ja sitä tukevien osastojen sotilasta ja upseeria.


He antoivat henkensä Ukrainan puolesta (heinäkuu/2019).




















Venäjän proxy-joukot ovat tulittaneet käynnissä olevan sodan kuluessa useita kertoja evakuointitehtävissä olleita ambulansseja tai muita, selkeästi merkittyjä, ensiapu-ajoneuvoja. Toisinaan venäläisjoukot ovat tarkoituksellisesti tulittaneet lääkintämiehiä heidän suorittaessa tehtäviään, myös kertoina, jolloin Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen lääkintähenkilökunta on ollut rintamalinjan tuntumassa tarjoamassa hoitoa ja ensiapua alueella asuville siviileille.

Helmikuussa (2018) lääkintämies Sabina Halytska menehtyi venäläisjoukkojen hyökkäyksen seurauksena – kuollessaan hän oli avustustehtävässä siviilien parissa. (1) Halytskan parina ollut lääkintämies haavoittui tulituksessa. Helmikuussa 2017 lääkintämies Natalia Khorunzha menehtyi tehtävässään venäläisproxyjen tulitettua ambulanssia panssarintorjuntaohjuksella. (2)


Edellä mainitsemani menehtyneet ja haavoittuneet lääkintämiehet ovat vain ”jäävuoren” huippu, sota koettelee ankarasti myös heitä, jotka ovat taisteluiden melskeessä pelastamassa ihmishenkiä. Rintama-alueella uhreiksi on joutunut myös rintama-alueella työskentelevää siviili-ensiapuhenkilökuntaa.

Panssarintorjuntaohjuksen Vodianessa tuhoama Humvee.




















ETYJ:n Ukrainan monitorointimission heinäkuun puolivälin jälkeen julkaiseman tiedonannon mukaan sotatoimialueella kuoli sodan seurauksena 1. – 14. heinäkuuta 2019 välisenä aikana kolme siviiliä 13 vammautuessa. Heinäkuun loppupuolella (15.-28.7) sotatoimien seurauksena kuoli yksi siviili, vammautuneiden osalta ETYJ:n tiedot ovat vahvistamatta.

Tammikuun 1. – heinäkuun 14. 2019 välisenä aikana kymmenen siviiliä menehtyi sotatoimien seurauksena 71 vammautuessa. ETYJ ei kyseisessä raportissa sen tarkemmin erotellut millä alueilla kuolleet ja vammautuneet siviilit asuivat. (3)

Välillisesti sodan seurauksena, talven kylminä kuukausina, menehtyi lukuisia iäkkäitä siviileitä demarkaatiolinjan tarkastusasemilla – heitä ETYJ, kuten eivät sodan osapuoletkaan, laske sotatoimien seurauksena menehtyneisiin, vaikka yhteys on kuitenkin olemassa oleva.

ETYJ:n, Ukrainan viranomaisten kuin myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden edustajien mukaan sotatoimien seurauksena lukuisat siviilikohteet kärsivät vaurioita heinäkuussa, miehitetyillä alueilla ETYJ:n edustajien on usein hyvin vaikea suorittaa perusteellista tutkintaa – joko toimintaa rajoitetaan tai alueilla asuvia siviilejä ei päästä haastattelemaan vapaasti ilman kontrollia. Entistä useammin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sairaaloiden henkilökunta epää ETYJ:n tarkkailijoita pääsyn sairaalaan tai kieltäytyy antamasta, tutkinnan kannalta tärkeitä, haastatteluita. Toisinaan haastattelut annetaan vasta kun paikalla on ns. viranomaistaho edustettuna.

Merkittävänä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tekemänä havaintona voidaan pitää sen pitkän kantaman tiedustelulennokin videotaltiointia Dovžanskin eli entisen Sverdlovskin alueelta. Taltioinnissa on havaittavissa Venäjältä Ukrainan alueelle saapuneen junan olevan Dovžanskin rautatieaseman alueella, se oli matkalla kohti Rovenkyn kaupunkia lännessä.

Kuvakaappaus Yevhenii Tsymbaliukin twiitistä. (4)
















Juna on saapunut miehitettyyn osaan Ukrainaa Venäjältä Gukovon kautta. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoilla ei ole pääsyä Venäjän puolella Gukovoon tarkastamaan rajaa ylittäviä junia, heillä ei myöskään ole oikeutta tarkastaa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjältä Ukrainaan saapuvia junia, käytännössä rautateitse Venäjältä voi toimittaa sen miehittämille alueille millaista materiaalia tahansa, ilman, että ETYJ – puhumattakaan Ukrainan viranomaisista – voi puuttua asiaan. Toiminnalla Venäjä rikkoo Ukrainan suvereniteettia, käytännössä sopimusten jatkuvasta rikkomisesta ja maahan polkemisesta ei koidu Venäjälle riittäviä sanktioita.

Gukovon kautta Venäjältä saapuu Itä-Ukrainan miehitetyille alueille myös maanteitse ajoneuvoja, joita niitäkään ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat eivät pääse tarkastamaan kuin silmämääräisesti ulkopuolelta ja satunnaisesti.

Heinäkuun 23. ETYJ:n pitkänkantaman tiedustelulennokki kuvasi junan matkalla kohti Venäjän rajaa Vyselkyn alueella. Kyseinen rataosuus kulkee Venäjällä Matveev-Kurganin kautta Taganrogiin, kyseistä rataosuutta Venäjä käyttää kaluston kuljettamiseen Kuzminkan harjoitusalueelle, jossa on varastoituna myös Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitettujen joukkojen reservejä.

Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjältä saapui Itä-Ukrainan miehitetyille alueille yksistään 11.-24. heinäkuuta välillä rautateitse 86 säiliövaunua erilaisia polttoaineita ja muutama rautatievaunu aseita ja ammuksia, jälkimmäisiä harvemmin toimitetaan rautateitse, aseet ja ammukset tulevat yleensä maanteitse tai suoraan maarajan yli maastossa.

Yöllä heinäkuun 22. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission valvontalennolla ollut pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi kahdeksan kuorma-autoa, joista kolme oli mahdollisesti säiliöautoja ja neljään kiinnitetty trailerit, hiekkatiellä kaksi kilometriä kaakkoon Stepnen kylästä Venäjän miehittämällä rajaseudulla. Havaintohetkenä kolonna oli pysähtyneenä rajan pinnassa keulat itään päin, alueella ei ole rajanylityspaikkaa. Lähin Venäjän miehittämä raja-asema on Vyselky – Avilo-Uspenka, linnuntietä 3,5 km koilliseen kolonnan havaintokohdasta.

Viimeisen vuoden kuluessa ETYJ:n on onnistunut kuvata useita yöaikaan maastossa suoritettuja raja-alueen ylityksiä Venäjältä Ukrainaan, tai sotilastyyppisten kuorma-autojen paluita Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta takaisin Venäjälle (ks. alla oleva kartta, O:lla merkitty alueet, joilla ETYJ tehnyt havaintoja raja-alueen ylityksistä). Osalla kerroista kolonnien suojana oli tykki- tai ohjusilmatorjuntakalustoa. ETYJ:n tiedustelulennokkeja on myös tulitettu sekä häiritty elektronisesti niiden havaitessa Venäjän suorittamia kalustosiirtoja rajaseudulla.

Alla olevaan karttaan olen merkinnyt olemassa olevien raja-asemien ohella sodan aikana käytettyjä rajanylitysalueita (maasto/ tie) – painotan, että jokainen rajanylitys on laiton ja loukkaus Ukrainan suvereniteettia kohtaan. Jokainen näistä ns. asemista ja kohteista sijaitsee rajaosuudella, jota Venäjä miehittää. Maastossa on vielä runsaasti alueita, joiden kautta Venäjä siirtää miehiä, kalustoa ja muuta materiaalia Ukrainalta miehitetyille alueille Donbasia.


















Laittomien rajanylitysten joukkoon lasketaan myös Venäjän lähettämät ”humanitaariset kuljetukset” eli ”humanitaariset kolonnat”.

Venäjän hätätilaministeriö on lähetti 85. “humanitaarisen kolonnan” Itä-Ukrainan miehitetyille alueille heinäkuun loppupuolella. Venäjän virallisen ilmoituksen mukaan ”humanitaarisen kolonnan” rahtina oli sairaalatarvikkeita ja lääkkeitä sekä muuta humanitaarista apua 107,5 tonnin edestä – aiemmilla kerroilla kolonnien on havaittu kuljettavan alueelle lääkinnällisen materiaalin ohella erilaisia instrumentteja, sotilasmateriaalia, ammuksia sekä kokonaisia ajoneuvoja.

Tälläkään kerralla ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoiden, kuten ei Ukrainan viranomaistenkaan, ollut mahdollista tarkastaa kolonnan lastia. Ukrainan ulkoministeriö on järjestelmällisesti tuominnut tällaisten kolonnien lähettämisen Ukrainan maaperälle.

Edellisen kerran Venäjä lähetti Itä-Ukrainaan ”humanitaarisen kolonnan” joulukuun 20. 2018. Ensimmäisen ”humanitaarisen kolonnan” Venäjä lähetetti matkaan median ja mittavan propagandan saattelemana elokuussa 2014 – vain joitain päiviä kolonnan lähettämisen jälkeen elokuussa 2014 Venäjä aloitti laajemman offensiivin Ukrainan maaperällä.

Venäjän puolella ”humanitaaristen kolonnien” eräänä materiaalivarastona toimii varastoalue Gundorovskyin kaupungin kaakkoispuolella (ks. yllä oleva kartta, merkintä HK).


Tonavan aallot ja Mustameri

Luodaan katsauksen loppuun silmäys tilanteeseen Mustanmeren alueella, sekä Izmailiin Tonavan rannalla – aloitetaan jälkimmäisestä.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU otti haltuunsa venäläisen Neyma-tankkerilaivan Izmailin satamassa, joka sijaitsee Ukrainan ja Romanian rajalla Tonavan suistoalueella. (5)

Ukrainalaisten viranomaislähteiden mukaan alus oli tunnistettu sen Kansainvälisen merenkulkujärjestön numerokoodin ja aluksen reittitietojen perusteella Neymaksi, jota Venäjä käytti viime vuoden marraskuussa Kertšin salmen yhteenoton aikana sulkiessaan liikenteen Kertšin salmen ylittävän sillan alta.

Venäjän disinformatiivisten väitteiden mukaan kyseessä on Nika Spirit-niminen alus.

Neyman takavarikon yhteydessä Ukraina vangitsi lyhyeksi aikaa seitsemän venäläistä merimiestä, jotka vapautettiin hyvin pian tutkinnan edetessä. Alus on edelleen takavarikossa, samoin takavarikon yhteydessä alukselta haltuun otettu aineisto, kuten lokikirja ja muut dokumentit, jotka todistavat aluksen alkuperän.

Viime vuoden marraskuun 25. päivä Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n alainen Venäjän rannikkovartiosto, Venäjän Mustanmeren laivasto-osaston tuella, valtasi Kertšin salmessa tapahtuneen yhteenoton jälkeen kolme Ukrainan laivaston alusta Mustallamerellä kansainvälisillä merialueilla Krimin niemimaan edustalla. Valtauksesta lähtien 24 ukrainalaista merisotilasta on ollut vangittuna Venäjällä, eikä se ole suostunut vapauttamaan vangittuja merisotilaita kansainvälisestä painostuksesta tai kansainvälisen merioikeuden päätöksestä huolimatta.

Venäjä myös takavarikoi kaappauksen yhteydessä kolme Ukrainan laivaston alusta, joita niitäkään se ei ole palauttanut takaisin Ukrainalle.

Venäjä julkaisi NOTAM-ilmoituksen (Notices to Seamen), jonka mukaan se sulkee noin 25 prosenttia – yhteensä 118 570 neliökilometriä – Mustanmeren alueesta sotaharjoitustensa vuoksi 19. elokuuta saakka. (6)

















Sulku häiritsee ja vaikeuttaa merenkulkua satamiin Ukrainassa, Georgiassa, Bulgariassa ja Romaniassa sekä Venäjällä. Etenkin Mustanmeren länsiosissa alukset joutuvat käyttämään tavanomaisista huomattavasti poikkeavia reittejä.

Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ei kertaakaan rajoittanut vastaavalla tavalla laivaliikennettä Mustallamerellä.

* * *

Heinäkuun 22. Itä-Ukrainan sotatoimialueella alkoi ns. sadonkorjuun tulitauko, tulitauosta huolimatta Ukrainan asevoimat on menettänyt sotilaita kuolleina ja haavoittuneina heinäkuun lopun ja elokuun alkupuolen kuluessa. Siviilikuolonuhreilta on onneksi vältytty.

Tulitauosta piittaamatta Venäjä on jatkanut varusteiden, kaluston sekä tuoreiden vahvistusten toimittamista alueelle. Sotatoimialueen eteläiselle lohkolle on Venäjältä saapunut ”Liga” (ven. Лига) nimisen palkkasotilasosaston taistelijoita. Yksikkö on ennen kuulunut PMC Wagneriin.


Marko 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.