Tämän vuoden heinäkuu alkoi Itä-Ukrainan sotatoimialueella
kovin murheellisissa merkeissä, kuun ensimmäisenä päivänä Venäjän proxy-joukot
tulittivat aamupäivän tunteina panssarintorjuntaohjuksella haavoittuneen
evakuointitehtävässä ollutta ukrainalaisen merijalkaväkiyksikön ambulanssia
Vodianen alueella Mariupolin koillispuolella sillä seurauksella, että Humween
kuljettajana toiminut Serhiy Mayboroda menehtyi paikan päällä
vammoihinsa, matkalla sairaalaan menehtyi sotatoimialueella vuosien ajan
lääkintätehtävissä ollut – arvostettu ja kokenut – lääkäri Irina Shevchenko.
Rintamalta evakuoitu haavoittunut selvisi hyökkäyksestä hengissä. Välittömästi
seuraavana päivänä tapahtui seuraava hyökkäys, jolloin Mar’inkan ja
Krasnohorivkan välisellä tiellä ajanutta vapaaehtoisen lääkintähenkilökunnan
ajoneuvoa tulitettiin tarkka-ampujan tai ampujien toimesta Donetskin läntisistä
osista käsin. Ukrainan poliisin ilmoituksen mukaan ajoneuvossa olleet,
tulituksessa haavoittuneet, 32- ja 42-vuotias lääkintämies toimitettiin Pokrovskin
sotilassairaalaan jatkohoitoon. Heinäkuussa menehtyi 14 Ukrainan asevoimien ja
sitä tukevien osastojen sotilasta ja upseeria.
He antoivat henkensä Ukrainan puolesta (heinäkuu/2019).
|
Venäjän proxy-joukot ovat tulittaneet käynnissä olevan sodan
kuluessa useita kertoja evakuointitehtävissä olleita ambulansseja tai muita,
selkeästi merkittyjä, ensiapu-ajoneuvoja. Toisinaan venäläisjoukot ovat
tarkoituksellisesti tulittaneet lääkintämiehiä heidän suorittaessa tehtäviään,
myös kertoina, jolloin Ukrainan asevoimien ja vapaaehtoisjoukkojen
lääkintähenkilökunta on ollut rintamalinjan tuntumassa tarjoamassa hoitoa ja
ensiapua alueella asuville siviileille.
Helmikuussa (2018) lääkintämies Sabina Halytska
menehtyi venäläisjoukkojen hyökkäyksen seurauksena – kuollessaan hän oli
avustustehtävässä siviilien parissa. (1) Halytskan parina ollut lääkintämies
haavoittui tulituksessa. Helmikuussa 2017 lääkintämies Natalia Khorunzha
menehtyi tehtävässään venäläisproxyjen tulitettua ambulanssia
panssarintorjuntaohjuksella. (2)
Edellä mainitsemani menehtyneet ja haavoittuneet
lääkintämiehet ovat vain ”jäävuoren” huippu, sota koettelee ankarasti myös
heitä, jotka ovat taisteluiden melskeessä pelastamassa ihmishenkiä. Rintama-alueella uhreiksi on joutunut myös rintama-alueella työskentelevää siviili-ensiapuhenkilökuntaa.
Panssarintorjuntaohjuksen Vodianessa tuhoama Humvee.
|
ETYJ:n Ukrainan monitorointimission heinäkuun puolivälin
jälkeen julkaiseman tiedonannon mukaan sotatoimialueella kuoli sodan
seurauksena 1. – 14. heinäkuuta 2019 välisenä aikana kolme siviiliä 13
vammautuessa. Heinäkuun loppupuolella (15.-28.7) sotatoimien seurauksena kuoli
yksi siviili, vammautuneiden osalta ETYJ:n tiedot ovat vahvistamatta.
Tammikuun 1. – heinäkuun 14. 2019 välisenä aikana kymmenen
siviiliä menehtyi sotatoimien seurauksena 71 vammautuessa. ETYJ ei kyseisessä
raportissa sen tarkemmin erotellut millä alueilla kuolleet ja vammautuneet
siviilit asuivat. (3)
Välillisesti sodan seurauksena, talven kylminä kuukausina,
menehtyi lukuisia iäkkäitä siviileitä demarkaatiolinjan tarkastusasemilla –
heitä ETYJ, kuten eivät sodan osapuoletkaan, laske sotatoimien seurauksena
menehtyneisiin, vaikka yhteys on kuitenkin olemassa oleva.
ETYJ:n, Ukrainan viranomaisten kuin myös Itä-Ukrainan
miehitettyjen alueiden edustajien mukaan sotatoimien seurauksena lukuisat
siviilikohteet kärsivät vaurioita heinäkuussa, miehitetyillä alueilla ETYJ:n
edustajien on usein hyvin vaikea suorittaa perusteellista tutkintaa – joko
toimintaa rajoitetaan tai alueilla asuvia siviilejä ei päästä haastattelemaan
vapaasti ilman kontrollia. Entistä useammin Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla
sairaaloiden henkilökunta epää ETYJ:n tarkkailijoita pääsyn sairaalaan tai
kieltäytyy antamasta, tutkinnan kannalta tärkeitä, haastatteluita. Toisinaan
haastattelut annetaan vasta kun paikalla on ns. viranomaistaho edustettuna.
Merkittävänä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tekemänä
havaintona voidaan pitää sen pitkän kantaman tiedustelulennokin
videotaltiointia Dovžanskin eli entisen Sverdlovskin alueelta. Taltioinnissa on
havaittavissa Venäjältä Ukrainan alueelle saapuneen junan olevan Dovžanskin
rautatieaseman alueella, se oli matkalla kohti Rovenkyn kaupunkia lännessä.
Kuvakaappaus Yevhenii Tsymbaliukin twiitistä. (4)
|
Juna on saapunut miehitettyyn osaan Ukrainaa Venäjältä
Gukovon kautta. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijoilla ei ole
pääsyä Venäjän puolella Gukovoon tarkastamaan rajaa ylittäviä junia, heillä ei
myöskään ole oikeutta tarkastaa Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjältä
Ukrainaan saapuvia junia, käytännössä rautateitse Venäjältä voi toimittaa sen
miehittämille alueille millaista materiaalia tahansa, ilman, että ETYJ –
puhumattakaan Ukrainan viranomaisista – voi puuttua asiaan. Toiminnalla Venäjä
rikkoo Ukrainan suvereniteettia, käytännössä sopimusten jatkuvasta rikkomisesta
ja maahan polkemisesta ei koidu Venäjälle riittäviä sanktioita.
Gukovon kautta Venäjältä saapuu Itä-Ukrainan miehitetyille
alueille myös maanteitse ajoneuvoja, joita niitäkään ETYJ:n Ukrainan
monitorointimission tarkkailijat eivät pääse tarkastamaan kuin silmämääräisesti
ulkopuolelta ja satunnaisesti.
Heinäkuun 23. ETYJ:n pitkänkantaman tiedustelulennokki
kuvasi junan matkalla kohti Venäjän rajaa Vyselkyn alueella. Kyseinen rataosuus
kulkee Venäjällä Matveev-Kurganin kautta Taganrogiin, kyseistä rataosuutta
Venäjä käyttää kaluston kuljettamiseen Kuzminkan harjoitusalueelle, jossa on
varastoituna myös Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitettujen joukkojen
reservejä.
Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjältä saapui Itä-Ukrainan
miehitetyille alueille yksistään 11.-24. heinäkuuta välillä rautateitse 86
säiliövaunua erilaisia polttoaineita ja muutama rautatievaunu aseita ja
ammuksia, jälkimmäisiä harvemmin toimitetaan rautateitse, aseet ja ammukset
tulevat yleensä maanteitse tai suoraan maarajan yli maastossa.
Yöllä heinäkuun 22. ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
valvontalennolla ollut pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi kahdeksan kuorma-autoa,
joista kolme oli mahdollisesti säiliöautoja ja neljään kiinnitetty trailerit,
hiekkatiellä kaksi kilometriä kaakkoon Stepnen kylästä Venäjän miehittämällä
rajaseudulla. Havaintohetkenä kolonna oli pysähtyneenä rajan pinnassa keulat
itään päin, alueella ei ole rajanylityspaikkaa. Lähin Venäjän miehittämä
raja-asema on Vyselky – Avilo-Uspenka, linnuntietä 3,5 km koilliseen kolonnan
havaintokohdasta.
Viimeisen vuoden kuluessa ETYJ:n on onnistunut kuvata useita
yöaikaan maastossa suoritettuja raja-alueen ylityksiä Venäjältä Ukrainaan, tai
sotilastyyppisten kuorma-autojen paluita Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta
takaisin Venäjälle (ks. alla oleva kartta, O:lla merkitty alueet, joilla
ETYJ tehnyt havaintoja raja-alueen ylityksistä). Osalla kerroista kolonnien
suojana oli tykki- tai ohjusilmatorjuntakalustoa. ETYJ:n tiedustelulennokkeja
on myös tulitettu sekä häiritty elektronisesti niiden havaitessa Venäjän
suorittamia kalustosiirtoja rajaseudulla.
Alla olevaan karttaan olen merkinnyt olemassa olevien
raja-asemien ohella sodan aikana käytettyjä rajanylitysalueita (maasto/ tie) –
painotan, että jokainen rajanylitys on laiton ja loukkaus Ukrainan
suvereniteettia kohtaan. Jokainen näistä ns. asemista ja kohteista sijaitsee
rajaosuudella, jota Venäjä miehittää. Maastossa on vielä runsaasti alueita,
joiden kautta Venäjä siirtää miehiä, kalustoa ja muuta materiaalia Ukrainalta
miehitetyille alueille Donbasia.
Laittomien rajanylitysten joukkoon lasketaan myös Venäjän
lähettämät ”humanitaariset kuljetukset” eli ”humanitaariset kolonnat”.
Venäjän hätätilaministeriö on lähetti 85. “humanitaarisen
kolonnan” Itä-Ukrainan miehitetyille alueille heinäkuun loppupuolella. Venäjän
virallisen ilmoituksen mukaan ”humanitaarisen kolonnan” rahtina oli
sairaalatarvikkeita ja lääkkeitä sekä muuta humanitaarista apua 107,5 tonnin
edestä – aiemmilla kerroilla kolonnien on havaittu kuljettavan alueelle
lääkinnällisen materiaalin ohella erilaisia instrumentteja, sotilasmateriaalia,
ammuksia sekä kokonaisia ajoneuvoja.
Tälläkään kerralla ETYJ:n Ukrainan monitorointimission
tarkkailijoiden, kuten ei Ukrainan viranomaistenkaan, ollut mahdollista
tarkastaa kolonnan lastia. Ukrainan ulkoministeriö on järjestelmällisesti
tuominnut tällaisten kolonnien lähettämisen Ukrainan maaperälle.
Edellisen kerran Venäjä lähetti Itä-Ukrainaan
”humanitaarisen kolonnan” joulukuun 20. 2018. Ensimmäisen ”humanitaarisen
kolonnan” Venäjä lähetetti matkaan median ja mittavan propagandan saattelemana
elokuussa 2014 – vain joitain päiviä kolonnan lähettämisen jälkeen elokuussa
2014 Venäjä aloitti laajemman offensiivin Ukrainan maaperällä.
Venäjän puolella ”humanitaaristen kolonnien” eräänä
materiaalivarastona toimii varastoalue Gundorovskyin kaupungin kaakkoispuolella
(ks. yllä oleva kartta, merkintä HK).
Tonavan aallot ja Mustameri
Luodaan katsauksen loppuun silmäys tilanteeseen Mustanmeren
alueella, sekä Izmailiin Tonavan rannalla – aloitetaan jälkimmäisestä.
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU otti haltuunsa
venäläisen Neyma-tankkerilaivan Izmailin satamassa, joka sijaitsee
Ukrainan ja Romanian rajalla Tonavan suistoalueella. (5)
Ukrainalaisten viranomaislähteiden mukaan alus oli
tunnistettu sen Kansainvälisen merenkulkujärjestön numerokoodin ja aluksen
reittitietojen perusteella Neymaksi, jota Venäjä käytti viime vuoden
marraskuussa Kertšin salmen yhteenoton aikana sulkiessaan liikenteen Kertšin
salmen ylittävän sillan alta.
Venäjän disinformatiivisten väitteiden mukaan kyseessä on Nika Spirit-niminen
alus.
Neyman takavarikon yhteydessä Ukraina vangitsi lyhyeksi
aikaa seitsemän venäläistä merimiestä, jotka vapautettiin hyvin pian tutkinnan
edetessä. Alus on edelleen takavarikossa, samoin takavarikon yhteydessä
alukselta haltuun otettu aineisto, kuten lokikirja ja muut dokumentit, jotka
todistavat aluksen alkuperän.
Viime vuoden marraskuun 25. päivä Venäjän federaation
turvallisuuspalvelu FSB:n alainen Venäjän rannikkovartiosto, Venäjän
Mustanmeren laivasto-osaston tuella, valtasi Kertšin salmessa tapahtuneen
yhteenoton jälkeen kolme Ukrainan laivaston alusta Mustallamerellä
kansainvälisillä merialueilla Krimin niemimaan edustalla. Valtauksesta lähtien
24 ukrainalaista merisotilasta on ollut vangittuna Venäjällä, eikä se ole
suostunut vapauttamaan vangittuja merisotilaita kansainvälisestä painostuksesta
tai kansainvälisen merioikeuden päätöksestä huolimatta.
Venäjä myös takavarikoi kaappauksen yhteydessä kolme
Ukrainan laivaston alusta, joita niitäkään se ei ole palauttanut takaisin
Ukrainalle.
Venäjä julkaisi NOTAM-ilmoituksen (Notices to
Seamen), jonka mukaan se sulkee noin 25 prosenttia – yhteensä 118 570
neliökilometriä – Mustanmeren alueesta sotaharjoitustensa vuoksi 19. elokuuta
saakka. (6)
Sulku häiritsee ja vaikeuttaa merenkulkua satamiin
Ukrainassa, Georgiassa, Bulgariassa ja Romaniassa sekä Venäjällä. Etenkin
Mustanmeren länsiosissa alukset joutuvat käyttämään tavanomaisista
huomattavasti poikkeavia reittejä.
Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että kylmän sodan
aikana Neuvostoliitto ei kertaakaan rajoittanut vastaavalla tavalla
laivaliikennettä Mustallamerellä.
* * *
Heinäkuun 22. Itä-Ukrainan sotatoimialueella alkoi ns. sadonkorjuun
tulitauko, tulitauosta huolimatta Ukrainan asevoimat on menettänyt
sotilaita kuolleina ja haavoittuneina heinäkuun lopun ja elokuun alkupuolen kuluessa.
Siviilikuolonuhreilta on onneksi vältytty.
Tulitauosta piittaamatta Venäjä on jatkanut varusteiden,
kaluston sekä tuoreiden vahvistusten toimittamista alueelle. Sotatoimialueen
eteläiselle lohkolle on Venäjältä saapunut ”Liga” (ven. Лига)
nimisen palkkasotilasosaston taistelijoita. Yksikkö on ennen kuulunut PMC
Wagneriin.
Marko
2. http://euromaidanpress.com/2017/02/06/paramedic-killed-by-russian-missile-while-saving-the-wounded/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.