Marraskuu Itä-Ukrainan sotatoimialueella – sota jatkuu rauhanpuheista huolimatta

Marraskuu on jo kääntynyt joulukuuksi, tässä vaiheessa on hyvä luoda lyhyt katsaus marraskuun tapahtumiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella. Jos vertaamme marraskuuta lokakuuhun, niin kuukaudet eivät aivan olleet veljiä keskenään – lokakuussa menehtyi sotatoimissa yhdeksän Ukrainan asevoimien sotilasta 26 haavoittuen tai vammautuen taistelutehtävissä tai vihollisen tulituksessa, vastaavasti marraskuussa kuusi Ukrainan asevoimien tai sitä tukevien joukko-osastojen sotilasta menehtyi sotatoimissa 36 haavoittuessa. Haavoittuneiden joukossa on kuusi Ukrainan rajavartiolaitoksen nopeantoiminnan joukkojen sotilasta. He haavoittuivat 20. marraskuuta vihollistulessa Hladosoven alueella miehitetyn Horlivkan koillispuolella.

Ukrainalaisten tappioiden kohdalla on hyvä huomioida se, että marraskuussa Venäjän asevoimat ja niitä tukevat proxy-joukot tulittivat kohteita Ukrainan kontrolloimilla ja hallinnoimilla alueilla useita kertoja myös panssarintorjuntaohjuksin. Loppukesään ja syys-lokakuuhun verrattuna tilanne oli poikkeuksellinen panssarintorjuntaohjusten ollessa laajemmassa käytössä, niitä on myös käytetty Zolote-4:n alueella – sopimusten velvoittamina – vetäytyviä Ukrainan asevoimien yksiköitä vastaan. Samanlaiseen sopimusrikkomukseen Venäjän proxy-joukot syyllistyivät joitain päiviä myöhemmin Bohdanivka-Petrivs’ke -lohkolla Donetskin eteläpuolella, jossa vetäytymisvaiheessa olevaa ukrainalaisyksikköä tulitettiin panssarintorjuntaohjuksilla.

Erityisen poikkeuksellisena voidaan myös pitää Syzen kylän alueella tapahtunutta ukrainalaisjoukkoihin kohdistunutta iskua, jossa haavoittui vakavasti 46. ilmarynnäkköprikaatin sotilas. Iskussa prikaatiin kuuluvan joukko-osaston asemiin pudotettiin, todennäköisesti Venäjän alueelta lennätetyllä, miehittämättömällä lennokilla tai nelikopterilla kranaatteja tai muita räjähteitä. Aiemmin Venäjän proxy-joukot ovat iskeneet Ukrainan asevoimien asemiin nelikoptereilla, joihin on asennettu ripustimet maksimissaan muutamalle 30 mm kranaattikonekiväärin kranaatille (esim. VOG-17M). Syzen iskun osalta ukrainalaiset eivät ole kertoneet käytetyn kranaatin tai räjähteen tyyppiä, sotilaan leikanneiden lääkäreiden mukaan uhrin selästä poistettiin ”uudentyyppisiä sirpaleita”.

Syzen kyläkeskus sijaitsee 1,3 kilometriä demarkaatiolinjana toimivasta Siverskyi Donets -joesta pohjoiseen ja noin 3 kilometriä Venäjän rajasta länteen.

Sotatoimialueella vallitsevasta tulitauosta huolimatta ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat rekisteröineet koko marraskuun ajan päivittäin tulitaukorikkomuksia, niin ikää tarkkailijoiden on onnistunut rekisteröidä Venäjän proxy-joukkojen suorittamia tulitaukorikkomuksia myös niillä alueilla, joilta sodan osapuolet ovat vetämässä joukkojaan eli Zoloten sekä Bohdanivka-Petrivs’ken alueilta – jälkimmäisessä ETYJ:n tarkkailijoiden on onnistunut havaita lukuisia tulitaukorikkomuksia useina päivinä (julkaistuissa raporteissa tulitussuunta on ollut idästä länteen tai koillisesta lounaaseen ts. miehitetyiltä alueilta Ukrainan kontrolloimille alueille).

Venäjän asevoimiin ja proxy-joukkoihin kuuluvat joukko-osastot ovat marraskuussa tulittaneet sotilas- ja siviilikohteita Ukrainan kontrolloimilla alueilla pienikaliiperisten aseiden ohella erilaisilla kranaattikonekivääreillä ja 82 mm sekä 120 mm kranaatinheittimillä, 122 mm tykistöllä sekä BMP-1 ja BMP-2 rynnäkkövaunujen pääaseilla ja 23 mm ilmatorjuntakanuunoilla. Käytössä on myös ollut edellä mainittuja panssarintorjuntaohjuksia, sekä kevyitä sinkoja että raskaita sinkoja (73 mm SPG-9 raskassinko) ja yksittäistapauksissa lennokeista tai nelikoptereista pudotettuja 30 mm kranaatteja tai muita ammuksia/ räjähteitä.

Marraskuussa sodassa kaatuneet ukrainalaissotilaat, kuvat Volunteer Info.

Marraskuun aikana miehitetyiltä alueilta käsin tulitettiin erilaisilla asejärjestelmillä – myös Minsk II -sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä – Ukrainan kontrolloimilla alueilla sijaitsevia siviilikohteita. ETYJ:n neljän viikon tarkkailujakson aikana (28.10 – 24.11.2019) sotatoimialueella seitsemän siviiliä vammautui sotatoimien seurauksena. Vastaavasti Ukrainan kontrolloimille alueille kohdistuneessa tulituksessa vaurioitui tai tuhoutui kokonaan useita omakotitaloja tai muita pientaloja.

 

Mittavia materiaalisia vahinkoja aiheutui marraskuun 14. päivä Venäjän proxy-joukkojen tulittaessa kranaatinheittimillä Avdiivkan tuntumassa sijaitsevaa ”Akaasian” ("Акація") aluetta. Omakotitalo vaurioitu tulituksessa pahoin, heti seuraavana päivänä 15. marraskuuta venäläisjoukot tulittivat uudestaan Avdiivkan aluetta. Tällä kertaa tulitus kohdistui Kamjankan kylään Avdiivkan itäpuolella, kohde alueella ei sijaitse sotilaallisia kohteita. Kamjankan aluetta tulitettiin pienikaliiperisten aseiden ohella kranaattikonekivääreillä sekä kevyillä singoilla.

Kumpanakin päivänä tulitus synnytti ainoastaan materiaalisia vahinkoja.

Vastaavasti alkuillasta 24. marraskuuta Venäjän proxy-joukot tulittivat ukrainalaisjoukkojen asemia Berezoven alueella Donetskin eteläpuolella raskailla konekivääreillä sillä seurauksella, että valojuova-ammukset sytyttivät rutikuivan ruohikon ja pensaiston palamaan. Tulipalot raivosivat alueelle myöhään yöhän ennen kuin ne saatiin siviilien avustuksella sammutettua.

Ruohikko ja pensaistopalo levisi muutamiin alueen siviilirakennuksiin, tuhoten ja vaurioittaen niitä pahoin.

Seuraavana päivänä (eli 25. marraskuuta) Ukrainan asevoimat ja siviiliviranomaiset yhdessä palomiesten kanssa kävivät tarkastamassa tuhoja. Useita tunteja raivonneet tulipalot tuhosivat kuusi asuinrakennusta niin pahoin, että asukkaat oli evakuoitava alueelta.

Kranaattitulen tuhoama omakotitalo ”Akaasian” alueella Avdiivkassa.

Tämän vuoden kuluessa Ukrainan asevoimien yksiköt tai niitä tukevat osastot ovat joko ottaneet hallintaansa kokonaan tai edenneet osin alueille, jotka ovat olleet joko Venäjän proxy-joukkojen hallinnassa tai ”harmaata vyöhykettä” rintamalinjalla. Paikallisten asukkaiden kannalta ikävää tilanteessa on se, että nyt Ukraina vetäytyy Zolote-4:n alueelta, jonka se vasta viime ja tämän vuoden kuluessa otti uudelleen hallintaansa, onnistuen samalla edes jollain tasolla vakauttamaan olot taajamassa ja parantamaan elinmahdollisuuksia – vapautetun taajaman asukkaiden oli mahdollista äänestää Ukrainassa tänä vuonna järjestetyissä vaaleissa. Vastaavaa mahdollisuutta heillä ei ollut aiempina sotavuosina Zolote-4:n ollessa joko miehitettynä tai harmaalla vyöhykkeellä rintamalinjan pirstoessa kylän.

Alla karttakuva, jolle merkitty ne alueet, jotka Ukrainan asevoimat ja niitä tukevat osastot, kuten Ukrainan kansalliskaarti, on ottanut hallintaansa tänä vuonna (v. 2019). Alkuperäistä kuvaa täydennetty Mar’inkan ja Dokuchajevskin osalta, joista on osia (Dokuchajevsk) siirtynyt Ukrainan hallintaan tai jotka ukrainalaisjoukot ovat ottaneet – vihdoin – kokonaisuudessaan hallintaansa (Mar’inka).

Alkuperäinen karttakuva via Radio Svoboda

Marraskuun puolivälin jälkeen Venäjä vihdoin ja viimein palautti Ukrainalle vuosi sitten Kertšinsalmen yhteenotossa kaappaamansa kolme Ukrainan laivaston alusta, satamahinaaja Yany Kapun sekä kaksi Gyurza-M-luokan tykkivenettä – Berdjanskin ja Nikopolin.

Kaapattujen alusten miehistön Venäjä vapautti pitkän, ja kansainvälisessä merioikeudessa laittomaksi tuomitun, vankeuden jälkeen tämän vuoden syyskuussa Ukrainan ja Venäjän laajassa vankienvaihto-operaatiossa. Tuolloin Venäjä, vangitsemiensa merisotilaiden ohella, vapautti lukuisia pidättämiään ja näytösoikeudenkäynneissä pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomitsemia ukrainalaisia poliittisia vankeja – vapautettujen joukossa oli myös ukrainalainen elokuvaohjaaja Oleg Sentsov.

Ukrainan laivaston alusten palauttaminen on hyvä nähdä osana laajempaa kokonaisuutta, sen edeltäessä tulossa olevia Normandia formatin -keskusteluja Ranskassa, joihin osallistuu Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ohella Venäjän Vladimir Putin, Saksan liittokansleri Angela Merkel sekä harkitsemattomasti sanojaan asetteleva Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Tätä kokonaiskuvaa tarkasteltaessa on syytä huomioida Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ja Krimillä, sen halu (ja tarve) osoittaa kontrolloivansa tilannetta ja tarvittaessa joko kiristää otetta tai ryhtyä operaatioihin, jotka kiinnittävät median huomion – jollaisena esim. alusten palautusta voidaan pitää – samalla kuitenkin ryhtyen toimiin, jotka antavat täysin päinvastaisen signaalin, mutta jotka aivan liian usein jäävät huomiotta, kuten vaikkapa useampien ”humanitaaristen kolonnien” lähettäminen, sopimusten vastaisesti, Venäjältä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille (eilen 5. joulukuuta Itä-Ukrainaan saapui 94. ”humanitaarinen kolonna” Venäjältä).

Venäjän rannikkovartioston alus hinaa Ukrainan laivaston satamahinaaja Yany Kapua Kertšin satamassa. Kuva kommersant.ru.

Venäjän viime vuonna kaappaamat Ukrainan laivaston alukset takaisin kotona Otšakivin satamassa, jossa sijaitsee Ukrainan laivaston operaatiokeskus.

Otšakivissa Ukrainan merivoimien tarkastajat tarkastivat Venäjän palauttamien alusten teknisen kunnon sekä asejärjestelmien ja muun sotilaallisen varustuksen tilan. Tarkastuksen kohteena olivat molemmat Gyurza-M -luokan partioveneet (Berdjansk ja Nikopol) sekä satamahinaaja Yany Kapu. Tarkastuksessa alusten havaittiin kärsineen itse Venäjän suorittamassa sotilasoperaatiossa sekä aikana, jona ne olivat Venäjän hallinnassa, mittavia vaurioita. Seuraavaksi ukrainalaislähteisiin pohjautuva lyhyt yhteenveto tarkastusraportista muutamine kuvine.

Tarkastuksessa havaittiin, että suurin osa aseista ja ampumatarvikkeista sekä viestintävarustuksesta puuttui, tai oli poistettu, kuten navigointijärjestelmät sekä kiinteä aseistus, tai tehty muulla tavalla käyttökelvottomiksi – osa yksinkertaisesti hajotettu. Kaikista kolmesta aluksesta oli myös poistettu venäläisten toimesta tunnistamismerkintöjä ja laitteita sekä valtiollisia tunnuksia.

Gyurza-M -luokan partioveneissä havaittiin muun muassa seuraavia puutteita: navigointivälineet, kaikki henkilökohtaiset aseet ja ammukset, kaikki viestintä- ja tarkkailuvälineet merkinantovalot mukaan lukien olivat poissa – varastettu.

Niin ikää venäläiset olivat poistaneet aluksista NBC-varusteet, meripelastusvälineet, työkalut ja muut alusten huoltoon tarkoitetut varusteet sekä lämmittimet, televisiot ja näytöt ynnä tallenninvälineet. Kummankin aluksen kapteenin työskentelypöytä oli avattu ja tuhottu.

Gyurza-M -luokan partiovene Berdjanskin rungossa ja rakenteissa havaittiin kuusi aukkoa vesirajan yläpuolella, vaurioiden todellista luonnetta ja kokoa tarkastajien ei ollut mahdollista määrittää, koska aukot oli peitetty venäläisten toimesta metallilevyin. Berdjanskin rakenteissa havaittiin useita yhteenotossa syntyneitä ammusten ja rakettien aiheuttamia taisteluvaurioita.

Nikopolin ohjain- ja voimansiirtojärjestelmiä oli vaurioitettu tai hajotettu, myös Nikopolissa havaittiin taisteluvaurioita.

Satamahinaaja Yany Kapun rungon tyyrpuurin puolella havaittiin mittavia vahinkoja, samoin perässä tyyrpuurin puolella – myös muissa perän rakenteissa havaittiin vaurioita. Hinaajan rungossa ja rakenteissa havaittiin myös venäläisten tulituksen aiheuttamia vaurioita.

Yany Kapusta oli viety tai hajotettu venäläisten toimesta huonekaluja, pesualtaita ja wc-kalustusta, pesukone sekä tuuletus- ja ilmanpoistojärjestelmä. Moottoritilassa oli myös lukuisia, todennäköisesti tahallisesti tehtyjä, reikiä.

Tarkastajien arvion mukaan alusten kärsimät vauriot, kun huomioidaan poistetut ase- ja tulenjohtojärjestelmät sekä tutkat, nousevat 55,5 miljoonaan hryvinaan. Tarkastajien arvion mukaan aluksia ei voi käyttää tarkoituksen mukaisella tavalla. Yany Kapun osalta on vielä huomioitava telakkateollisuuden edustajien arviota, jotta voidaan määritellä aluksen rungon ja järjestelmien kärsimien kokonaisvaurioiden hinta.

Ukrainan laivaston satamahinaaja Yany Kapu Otšakivissa, Ukrainassa.

Yany Kapulle aiheutettuja vaurioita.

Berdjansk Otšakivissa.

Nikopolin komentosiltaa, näyttöjä ja ohjainjärjestelmiä poistettu Venäjällä.

Nikopol.

Venäjän passeja miehitettyjen alueiden asukkaille

Venäjä on jo jonkin aikaa tarjonnut Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden asukkaille mahdollisuutta Venäjän passiin. Viime aikaisten tietojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että Venäjällä ei olla tyytyväisiä siihen, kuinka aktiivisia miehitettyjen alueiden asukkaat ovat olleet hakemaan maan passia, koska vielä keväällä eläkeläisten oli käytännössä hyvin vaikea, jollei jopa mahdotonta, saada Venäjän passia mutta nyt myös heille on ilmaistu asia siten, että tulevaisuudessa Venäjän passi voi edesauttaa ”eläkkeiden” ja erilaisten ”sosiaalisten tukien” saannissa, joiden tosiasiallinen maksaja on Venäjän valtio vaikka rahat kierrätetäänkin miehitetyille alueille Venäjän toimesta perustettujen ”kansantasavaltojen” kautta.

Syytä on myös huomioida tapahtumat demarkaatiolinjan miehitettyjen alueiden puolella sijaitsevilla tarkastusasemilla, jossa Ukrainan passin esittäjiä, mutta miehitetyillä alueilla asuvia, on ”kyykytetty” ja jopa peloteltu Ukrainan passin tähden, kerrottu sellaisen voivan tuottaa ongelmia tulevaisuudessa rintamalinjaa ylittäessä jne. Samankaltaista vihjailua kohdistetaan muidenkin miehitettyjen alueiden ”viranomaisten” toimesta alueen asukkaisiin – ”viranomaisille” ongelma on nimenomaan Ukrainan passi. Paine näyttää kohdistuvan ihmisiin, joiden sosioekonominen asema on huono. Suoraa painostusta tyyliin ”Venäjän passi on hankittava” ei ole tietojeni mukaan vielä käytetty ainakaan em. ryhmää tai ”tavallisia kansalaisia” kohtaan – hallinnollisen eliitin tai paikallisen militantti- tai miliisijohdon kohtaamasta kohtelusta minulla ei ole tarkempaa tietoa.

Alla kaavio, jossa kuvattua ”reittiä” tavallinen, miehitetyillä alueilla asuva Ukrainan passin omaava, kansalainen etenee saadakseen Venäjän passin, ”kansantasavaltojen” ”passin” jälkeen on ensin anottava Venäjän sisäistä passia, jonka saa ”tyhjänä” ts. siinä ei ole ainoatakaan leimaa ja merkintää perustietojen (nimi ja syntymäaika) lisäksi ja vasta myöhemmin voi hakea Venäjän ulkomaanpassia. Tämä leimattomuus on kuitenkin aiheuttanut ongelmia Venäjän rajalla saavuttaessa miehitetyiltä alueilta Venäjälle – tiedossani on tapauksia, joissa Venäjän rajaviranomaiset ovat antaneet sakkoja sellaisille miehitettyjen alueiden asukkaille, jotka ovat esittäneet rajalla ”tyhjän” Venäjän sisäisen passin. Rajaviranomaisten mukaan, kun kyseinen passi ei voi olla tyhjä. Toiminta on sen verran yleistä, että kyseessä ei ole satunnaiset yksittäistapaukset.

Venäjällä on ainakin käyty keskusteluja nopeutetun järjestelmän luomiseksi, jossa miehitetyillä alueilla asuvan henkilön ei ensin tarvitse hakea ”kansantasavaltojen” ”passia”, vaan hetimmiten voi hakea Venäjän (sisäistä) passia. Todennäköisesti tämäkin kehitteillä oleva suunnitelma on seurausta Venäjän passien – odotettua – kehnommasta suosiosta.

Itsestään selvää on se, että nämä Venäjän toimet ovat omiaan heikentämään tilannetta Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, mutta myös laajemmin Ukrainassa. Ne lisäävät epävakautta alueella, heikentäen samalla entisestään, alisteisessa asemassa ja miehitysterrorin kohteena olevien, miehitetyillä alueilla asuvien kansalaisten asemaa, ja etenkin huono-osaisten asemaa, jotka jo nyt ovat hyvin alisteisessa asemassa. Kansainvälisen yhteisön toimet Venäjän tuomitsemiseksi ja rankaisemiseksi näiltä osin ovat olleet olemattomia, vaikka Itä-Ukrainassa elää miljoonia ihmisiä miehityshallinnon sorron alla. Itse asiassa Emmanuel Macronin puheet ovat häpeällisiä, jollaisia ei uskoisi eurooppalaisen sivistysvaltion johtajan lausuvan.

Marko

Tätä kirjoittaessa olen käyttänyt suurta joukkoa erilaisia lähteitä, en kuitenkaan näe tarpeelliseksi luetella niitä erillisinä linkkeinä listan pituuden tähden, joten tekstissä mainittujen ETYJ:n Ukrainan monitorointimission, Volunteer Infon, Radio Svobodan ja Kommersantin ohella olen hyödyntänyt Ukrainan Joint Forces Operationin Facebook-tiliä, unian.info-verkkosivua, Liveuamap.com:ia sekä OSINT-lähteitä ja erilaisia raportteja.

Berjanskin, Nikopolin ja Yany Kapun kuvatiedostot luovutettu omaan ja DU:n käyttöön.