Marraskuu on jo kääntynyt joulukuuksi, tässä vaiheessa on
hyvä luoda lyhyt katsaus marraskuun tapahtumiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella.
Jos vertaamme marraskuuta lokakuuhun, niin kuukaudet eivät aivan olleet veljiä
keskenään – lokakuussa menehtyi sotatoimissa yhdeksän Ukrainan asevoimien
sotilasta 26 haavoittuen tai vammautuen taistelutehtävissä tai vihollisen
tulituksessa, vastaavasti marraskuussa kuusi Ukrainan asevoimien tai sitä
tukevien joukko-osastojen sotilasta menehtyi sotatoimissa 36 haavoittuessa. Haavoittuneiden
joukossa on kuusi Ukrainan rajavartiolaitoksen nopeantoiminnan joukkojen
sotilasta. He haavoittuivat 20. marraskuuta vihollistulessa Hladosoven alueella
miehitetyn Horlivkan koillispuolella.
Ukrainalaisten tappioiden kohdalla on hyvä huomioida se,
että marraskuussa Venäjän asevoimat ja niitä tukevat proxy-joukot tulittivat
kohteita Ukrainan kontrolloimilla ja hallinnoimilla alueilla useita kertoja
myös panssarintorjuntaohjuksin. Loppukesään ja syys-lokakuuhun verrattuna
tilanne oli poikkeuksellinen panssarintorjuntaohjusten ollessa laajemmassa
käytössä, niitä on myös käytetty Zolote-4:n alueella – sopimusten velvoittamina
– vetäytyviä Ukrainan asevoimien yksiköitä vastaan. Samanlaiseen
sopimusrikkomukseen Venäjän proxy-joukot syyllistyivät joitain päiviä myöhemmin
Bohdanivka-Petrivs’ke -lohkolla Donetskin eteläpuolella, jossa
vetäytymisvaiheessa olevaa ukrainalaisyksikköä tulitettiin
panssarintorjuntaohjuksilla.
Erityisen poikkeuksellisena voidaan myös pitää Syzen kylän
alueella tapahtunutta ukrainalaisjoukkoihin kohdistunutta iskua, jossa haavoittui
vakavasti 46. ilmarynnäkköprikaatin sotilas. Iskussa prikaatiin kuuluvan
joukko-osaston asemiin pudotettiin, todennäköisesti Venäjän alueelta lennätetyllä,
miehittämättömällä lennokilla tai nelikopterilla kranaatteja tai muita
räjähteitä. Aiemmin Venäjän proxy-joukot ovat iskeneet Ukrainan asevoimien
asemiin nelikoptereilla, joihin on asennettu ripustimet maksimissaan muutamalle
30 mm kranaattikonekiväärin kranaatille (esim. VOG-17M). Syzen iskun osalta
ukrainalaiset eivät ole kertoneet käytetyn kranaatin tai räjähteen tyyppiä,
sotilaan leikanneiden lääkäreiden mukaan uhrin selästä poistettiin ”uudentyyppisiä
sirpaleita”.
Syzen kyläkeskus sijaitsee 1,3 kilometriä demarkaatiolinjana
toimivasta Siverskyi Donets -joesta pohjoiseen ja noin 3 kilometriä Venäjän
rajasta länteen.
Sotatoimialueella vallitsevasta tulitauosta huolimatta ETYJ:n
Ukrainan monitorointimission tarkkailijat ovat rekisteröineet koko marraskuun
ajan päivittäin tulitaukorikkomuksia, niin ikää tarkkailijoiden on onnistunut
rekisteröidä Venäjän proxy-joukkojen suorittamia tulitaukorikkomuksia myös
niillä alueilla, joilta sodan osapuolet ovat vetämässä joukkojaan eli Zoloten
sekä Bohdanivka-Petrivs’ken alueilta – jälkimmäisessä ETYJ:n tarkkailijoiden on
onnistunut havaita lukuisia tulitaukorikkomuksia useina päivinä (julkaistuissa
raporteissa tulitussuunta on ollut idästä länteen tai koillisesta lounaaseen
ts. miehitetyiltä alueilta Ukrainan kontrolloimille alueille).
Venäjän asevoimiin ja proxy-joukkoihin kuuluvat
joukko-osastot ovat marraskuussa tulittaneet sotilas- ja siviilikohteita
Ukrainan kontrolloimilla alueilla pienikaliiperisten aseiden ohella erilaisilla
kranaattikonekivääreillä ja 82 mm sekä 120 mm kranaatinheittimillä, 122 mm tykistöllä
sekä BMP-1 ja BMP-2 rynnäkkövaunujen pääaseilla ja 23 mm
ilmatorjuntakanuunoilla. Käytössä on myös ollut edellä mainittuja
panssarintorjuntaohjuksia, sekä kevyitä sinkoja että raskaita sinkoja (73 mm
SPG-9 raskassinko) ja yksittäistapauksissa lennokeista tai nelikoptereista
pudotettuja 30 mm kranaatteja tai muita ammuksia/ räjähteitä.
Marraskuussa sodassa kaatuneet ukrainalaissotilaat, kuvat Volunteer Info. |
Marraskuun aikana miehitetyiltä alueilta käsin tulitettiin erilaisilla
asejärjestelmillä – myös Minsk II -sopimuksessa kielletyillä asejärjestelmillä –
Ukrainan kontrolloimilla alueilla sijaitsevia siviilikohteita. ETYJ:n neljän
viikon tarkkailujakson aikana (28.10 – 24.11.2019) sotatoimialueella seitsemän
siviiliä vammautui sotatoimien seurauksena. Vastaavasti Ukrainan
kontrolloimille alueille kohdistuneessa tulituksessa vaurioitui tai tuhoutui
kokonaan useita omakotitaloja tai muita pientaloja.
Mittavia materiaalisia vahinkoja aiheutui marraskuun 14.
päivä Venäjän proxy-joukkojen tulittaessa kranaatinheittimillä Avdiivkan
tuntumassa sijaitsevaa ”Akaasian” ("Акація") aluetta. Omakotitalo
vaurioitu tulituksessa pahoin, heti seuraavana päivänä 15. marraskuuta
venäläisjoukot tulittivat uudestaan Avdiivkan aluetta. Tällä kertaa tulitus
kohdistui Kamjankan kylään Avdiivkan itäpuolella, kohde alueella ei sijaitse
sotilaallisia kohteita. Kamjankan aluetta tulitettiin pienikaliiperisten aseiden
ohella kranaattikonekivääreillä sekä kevyillä singoilla.
Kumpanakin päivänä tulitus synnytti ainoastaan materiaalisia
vahinkoja.
Vastaavasti alkuillasta 24. marraskuuta Venäjän proxy-joukot
tulittivat ukrainalaisjoukkojen asemia Berezoven alueella Donetskin
eteläpuolella raskailla konekivääreillä sillä seurauksella, että
valojuova-ammukset sytyttivät rutikuivan ruohikon ja pensaiston palamaan. Tulipalot
raivosivat alueelle myöhään yöhän ennen kuin ne saatiin siviilien avustuksella
sammutettua.
Ruohikko ja pensaistopalo levisi muutamiin alueen
siviilirakennuksiin, tuhoten ja vaurioittaen niitä pahoin.
Seuraavana päivänä (eli 25. marraskuuta) Ukrainan asevoimat
ja siviiliviranomaiset yhdessä palomiesten kanssa kävivät tarkastamassa tuhoja.
Useita tunteja raivonneet tulipalot tuhosivat kuusi asuinrakennusta niin
pahoin, että asukkaat oli evakuoitava alueelta.
Kranaattitulen tuhoama omakotitalo ”Akaasian” alueella
Avdiivkassa.
|
Tämän vuoden kuluessa Ukrainan asevoimien yksiköt tai niitä
tukevat osastot ovat joko ottaneet hallintaansa kokonaan tai edenneet osin
alueille, jotka ovat olleet joko Venäjän proxy-joukkojen hallinnassa tai ”harmaata
vyöhykettä” rintamalinjalla. Paikallisten asukkaiden kannalta ikävää
tilanteessa on se, että nyt Ukraina vetäytyy Zolote-4:n alueelta, jonka se vasta
viime ja tämän vuoden kuluessa otti uudelleen hallintaansa, onnistuen samalla
edes jollain tasolla vakauttamaan olot taajamassa ja parantamaan elinmahdollisuuksia
– vapautetun taajaman asukkaiden oli mahdollista äänestää Ukrainassa tänä
vuonna järjestetyissä vaaleissa. Vastaavaa mahdollisuutta heillä ei ollut aiempina
sotavuosina Zolote-4:n ollessa joko miehitettynä tai harmaalla vyöhykkeellä
rintamalinjan pirstoessa kylän.
Alla karttakuva, jolle merkitty ne alueet, jotka Ukrainan
asevoimat ja niitä tukevat osastot, kuten Ukrainan kansalliskaarti, on ottanut
hallintaansa tänä vuonna (v. 2019). Alkuperäistä kuvaa täydennetty Mar’inkan ja
Dokuchajevskin osalta, joista on osia (Dokuchajevsk) siirtynyt Ukrainan
hallintaan tai jotka ukrainalaisjoukot ovat ottaneet – vihdoin –
kokonaisuudessaan hallintaansa (Mar’inka).
Alkuperäinen karttakuva via Radio Svoboda |
Marraskuun puolivälin jälkeen Venäjä vihdoin ja viimein
palautti Ukrainalle vuosi sitten Kertšinsalmen yhteenotossa kaappaamansa kolme
Ukrainan laivaston alusta, satamahinaaja Yany Kapun sekä kaksi Gyurza-M-luokan
tykkivenettä – Berdjanskin ja Nikopolin.
Kaapattujen alusten miehistön Venäjä vapautti pitkän, ja
kansainvälisessä merioikeudessa laittomaksi tuomitun, vankeuden jälkeen tämän
vuoden syyskuussa Ukrainan ja Venäjän laajassa vankienvaihto-operaatiossa. Tuolloin
Venäjä, vangitsemiensa merisotilaiden ohella, vapautti lukuisia pidättämiään ja
näytösoikeudenkäynneissä pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomitsemia
ukrainalaisia poliittisia vankeja – vapautettujen joukossa oli myös
ukrainalainen elokuvaohjaaja Oleg Sentsov.
Ukrainan laivaston alusten palauttaminen on hyvä nähdä osana
laajempaa kokonaisuutta, sen edeltäessä tulossa olevia Normandia formatin
-keskusteluja Ranskassa, joihin osallistuu Ukrainan presidentin Volodymyr
Zelenskyin ohella Venäjän Vladimir Putin, Saksan liittokansleri Angela
Merkel sekä harkitsemattomasti sanojaan asetteleva Ranskan presidentti Emmanuel
Macron. Tätä kokonaiskuvaa tarkasteltaessa on syytä huomioida Venäjän
toimet Itä-Ukrainassa ja Krimillä, sen halu (ja tarve) osoittaa kontrolloivansa
tilannetta ja tarvittaessa joko kiristää otetta tai ryhtyä operaatioihin, jotka
kiinnittävät median huomion – jollaisena esim. alusten palautusta voidaan pitää
– samalla kuitenkin ryhtyen toimiin, jotka antavat täysin päinvastaisen
signaalin, mutta jotka aivan liian usein jäävät huomiotta, kuten vaikkapa
useampien ”humanitaaristen kolonnien” lähettäminen, sopimusten vastaisesti,
Venäjältä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille (eilen 5. joulukuuta Itä-Ukrainaan
saapui 94. ”humanitaarinen kolonna” Venäjältä).
Venäjän rannikkovartioston alus hinaa Ukrainan laivaston
satamahinaaja Yany Kapua Kertšin satamassa. Kuva kommersant.ru.
Venäjän viime vuonna kaappaamat Ukrainan laivaston alukset
takaisin kotona Otšakivin satamassa, jossa sijaitsee Ukrainan laivaston
operaatiokeskus.
Otšakivissa Ukrainan merivoimien tarkastajat tarkastivat
Venäjän palauttamien alusten teknisen kunnon sekä asejärjestelmien ja muun
sotilaallisen varustuksen tilan. Tarkastuksen kohteena olivat molemmat Gyurza-M
-luokan partioveneet (Berdjansk ja Nikopol) sekä satamahinaaja Yany Kapu. Tarkastuksessa
alusten havaittiin kärsineen itse Venäjän suorittamassa sotilasoperaatiossa
sekä aikana, jona ne olivat Venäjän hallinnassa, mittavia vaurioita.
Seuraavaksi ukrainalaislähteisiin pohjautuva lyhyt yhteenveto
tarkastusraportista muutamine kuvine.
Tarkastuksessa havaittiin, että suurin osa aseista ja
ampumatarvikkeista sekä viestintävarustuksesta puuttui, tai oli poistettu,
kuten navigointijärjestelmät sekä kiinteä aseistus, tai tehty muulla tavalla
käyttökelvottomiksi – osa yksinkertaisesti hajotettu. Kaikista kolmesta aluksesta
oli myös poistettu venäläisten toimesta tunnistamismerkintöjä ja laitteita sekä
valtiollisia tunnuksia.
Gyurza-M -luokan partioveneissä havaittiin muun muassa
seuraavia puutteita: navigointivälineet, kaikki henkilökohtaiset aseet ja
ammukset, kaikki viestintä- ja tarkkailuvälineet merkinantovalot mukaan lukien
olivat poissa – varastettu.
Niin ikää venäläiset olivat poistaneet aluksista
NBC-varusteet, meripelastusvälineet, työkalut ja muut alusten huoltoon
tarkoitetut varusteet sekä lämmittimet, televisiot ja näytöt ynnä
tallenninvälineet. Kummankin aluksen kapteenin työskentelypöytä oli avattu ja
tuhottu.
Gyurza-M -luokan partiovene Berdjanskin rungossa ja
rakenteissa havaittiin kuusi aukkoa vesirajan yläpuolella, vaurioiden
todellista luonnetta ja kokoa tarkastajien ei ollut mahdollista määrittää,
koska aukot oli peitetty venäläisten toimesta metallilevyin. Berdjanskin
rakenteissa havaittiin useita yhteenotossa syntyneitä ammusten ja rakettien aiheuttamia
taisteluvaurioita.
Nikopolin ohjain- ja voimansiirtojärjestelmiä oli vaurioitettu
tai hajotettu, myös Nikopolissa havaittiin taisteluvaurioita.
Satamahinaaja Yany Kapun rungon tyyrpuurin puolella
havaittiin mittavia vahinkoja, samoin perässä tyyrpuurin puolella – myös muissa
perän rakenteissa havaittiin vaurioita. Hinaajan rungossa ja rakenteissa
havaittiin myös venäläisten tulituksen aiheuttamia vaurioita.
Yany Kapusta oli viety tai hajotettu venäläisten toimesta
huonekaluja, pesualtaita ja wc-kalustusta, pesukone sekä tuuletus- ja
ilmanpoistojärjestelmä. Moottoritilassa oli myös lukuisia, todennäköisesti tahallisesti
tehtyjä, reikiä.
Tarkastajien arvion mukaan alusten kärsimät vauriot, kun
huomioidaan poistetut ase- ja tulenjohtojärjestelmät sekä tutkat, nousevat 55,5
miljoonaan hryvinaan. Tarkastajien arvion mukaan aluksia ei voi käyttää
tarkoituksen mukaisella tavalla. Yany Kapun osalta on vielä huomioitava
telakkateollisuuden edustajien arviota, jotta voidaan määritellä aluksen rungon
ja järjestelmien kärsimien kokonaisvaurioiden hinta.
Ukrainan laivaston satamahinaaja Yany Kapu Otšakivissa,
Ukrainassa.
Yany Kapulle aiheutettuja vaurioita.
Berdjansk Otšakivissa.
Nikopolin komentosiltaa, näyttöjä ja ohjainjärjestelmiä
poistettu Venäjällä.
Nikopol.
Venäjän passeja miehitettyjen alueiden asukkaille
Venäjä on jo jonkin aikaa tarjonnut Itä-Ukrainan
miehitettyjen alueiden asukkaille mahdollisuutta Venäjän passiin. Viime
aikaisten tietojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että Venäjällä ei
olla tyytyväisiä siihen, kuinka aktiivisia miehitettyjen alueiden asukkaat ovat
olleet hakemaan maan passia, koska vielä keväällä eläkeläisten oli käytännössä
hyvin vaikea, jollei jopa mahdotonta, saada Venäjän passia mutta nyt myös
heille on ilmaistu asia siten, että tulevaisuudessa Venäjän passi voi
edesauttaa ”eläkkeiden” ja erilaisten ”sosiaalisten tukien”
saannissa, joiden tosiasiallinen maksaja on Venäjän valtio vaikka rahat
kierrätetäänkin miehitetyille alueille Venäjän toimesta perustettujen ”kansantasavaltojen” kautta.
Syytä on myös huomioida tapahtumat demarkaatiolinjan
miehitettyjen alueiden puolella sijaitsevilla tarkastusasemilla, jossa Ukrainan
passin esittäjiä, mutta miehitetyillä alueilla asuvia, on ”kyykytetty” ja jopa
peloteltu Ukrainan passin tähden, kerrottu sellaisen voivan tuottaa ongelmia
tulevaisuudessa rintamalinjaa ylittäessä jne. Samankaltaista vihjailua
kohdistetaan muidenkin miehitettyjen alueiden ”viranomaisten” toimesta alueen
asukkaisiin – ”viranomaisille” ongelma on nimenomaan Ukrainan passi. Paine
näyttää kohdistuvan ihmisiin, joiden sosioekonominen asema on huono. Suoraa
painostusta tyyliin ”Venäjän passi on hankittava” ei ole tietojeni
mukaan vielä käytetty ainakaan em. ryhmää tai ”tavallisia kansalaisia” kohtaan –
hallinnollisen eliitin tai paikallisen militantti- tai miliisijohdon
kohtaamasta kohtelusta minulla ei ole tarkempaa tietoa.
Alla kaavio, jossa kuvattua ”reittiä” tavallinen,
miehitetyillä alueilla asuva Ukrainan passin omaava, kansalainen etenee
saadakseen Venäjän passin, ”kansantasavaltojen” ”passin” jälkeen on ensin anottava
Venäjän sisäistä passia, jonka saa ”tyhjänä” ts. siinä ei ole ainoatakaan
leimaa ja merkintää perustietojen (nimi ja syntymäaika) lisäksi ja vasta
myöhemmin voi hakea Venäjän ulkomaanpassia. Tämä leimattomuus on kuitenkin
aiheuttanut ongelmia Venäjän rajalla saavuttaessa miehitetyiltä alueilta Venäjälle
– tiedossani on tapauksia, joissa Venäjän rajaviranomaiset ovat antaneet
sakkoja sellaisille miehitettyjen alueiden asukkaille, jotka ovat esittäneet
rajalla ”tyhjän” Venäjän sisäisen passin. Rajaviranomaisten mukaan, kun
kyseinen passi ei voi olla tyhjä. Toiminta on sen verran yleistä, että kyseessä
ei ole satunnaiset yksittäistapaukset.
Venäjällä on ainakin käyty keskusteluja nopeutetun
järjestelmän luomiseksi, jossa miehitetyillä alueilla asuvan henkilön ei ensin
tarvitse hakea ”kansantasavaltojen” ”passia”, vaan hetimmiten voi hakea Venäjän
(sisäistä) passia. Todennäköisesti tämäkin kehitteillä oleva suunnitelma on
seurausta Venäjän passien – odotettua – kehnommasta suosiosta.
Itsestään selvää on se, että nämä Venäjän toimet ovat omiaan
heikentämään tilannetta Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, mutta myös
laajemmin Ukrainassa. Ne lisäävät epävakautta alueella, heikentäen samalla
entisestään, alisteisessa asemassa ja miehitysterrorin kohteena olevien,
miehitetyillä alueilla asuvien kansalaisten asemaa, ja etenkin huono-osaisten
asemaa, jotka jo nyt ovat hyvin alisteisessa asemassa. Kansainvälisen yhteisön
toimet Venäjän tuomitsemiseksi ja rankaisemiseksi näiltä osin ovat olleet
olemattomia, vaikka Itä-Ukrainassa elää miljoonia ihmisiä miehityshallinnon
sorron alla. Itse asiassa Emmanuel Macronin puheet ovat häpeällisiä, jollaisia
ei uskoisi eurooppalaisen sivistysvaltion johtajan lausuvan.
Marko
Tätä kirjoittaessa olen käyttänyt suurta joukkoa erilaisia
lähteitä, en kuitenkaan näe tarpeelliseksi luetella niitä erillisinä linkkeinä
listan pituuden tähden, joten tekstissä mainittujen ETYJ:n Ukrainan
monitorointimission, Volunteer Infon, Radio Svobodan ja Kommersantin
ohella olen hyödyntänyt Ukrainan Joint Forces Operationin
Facebook-tiliä, unian.info-verkkosivua, Liveuamap.com:ia sekä OSINT-lähteitä
ja erilaisia raportteja.
Berjanskin, Nikopolin ja Yany Kapun kuvatiedostot luovutettu
omaan ja DU:n käyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.