77 vuotta Krimin tataarien karkotuksesta –

 

Venäjän miehittämällä niemimaalla vaino jatkuu

Toukokuun 18. päivä 1944 alkoi Krimin tataarien karkottaminen neuvostojoukkojen takaisinvaltaamalta Krimin niemimaalta. Neuvostoliiton virallisen selityksen mukaan karkotuksen tarkoituksena oli rangaista Krimin tataareja yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa. Karkotus kuitenkin kohdistui kaikkiin Krimin tataareihin, myös kommunisteihin sekä puna-armeijassa palvelleisiin. Käytännössä kyse oli Krimin tataarien etnisestä puhdistuksesta, joka naamioitiin kollektiivisen rangaistuksen kaapuun.

Seuraavina päivinä Neuvostoliiton turvallisuuspäällikön ja salaisen poliisin johtajan Lavrenti Berijan NKVD siirsi noin 240 000 Krimin tataaria karjajunilla pääasiassa Uzbekistanin alueelle. Kuljetusten aikana kuoli lähes kymmenen tuhatta Krimin tataaria ja perillä karkotuksessa, karkotuksen ensimmäisinä vuosina kymmeniä tuhansia karkotettuja (arviot menehtyneiden lukumäärästä vaihtelevat 34 000 ja lähes 110 000 välillä). Karkotetut kutsuivat karjavaunuja ”krematorioiksi pyörillä”, karkotettujen kuollessa junamatkalla janoon, nälkään ja tukehtumalla. Nikita Hruštšov tuomitsi vuonna 1965 Josif Stalinin harjoittaman politiikan, myös politiikkaan liittyvät etnisten ryhmien karkotukset, mutta hän ei hyväksynyt Krimin tataarien paluuta Krimille. Krimin tataarien oli mahdollista palata kotiin vasta 80-luvun loppupuolella Mihail Gorbatšovin avatessa neuvostoyhteiskuntaa, tuolloin noin 260 000 Krimin tataaria palasi kotiin.

Karkotukselta 1944 säästyivät vain ne Krimin tataarinaiset, jotka olivat naimisissa sellaiseen etniseen ryhmään kuuluvan kanssa, joka ei kuulunut karkotettaviin kansallisuuksiin.

Karkotuksen julma jälkinäytös nähtiin heinäkuussa 1944. Heinäkuun alkupuolella, NKVD:n ilmoitettua Josif Stalinille operaation onnistumisesta, havaittiin Arabatinkynnäkselle unohdetun karkotettavaksi määrättyjä Krimin tataareja. Heinäkuun 20. päivä NKVD lastasi satoja karkotettavia vanhaan alukseen, hinaten sen keskelle Asovanmerta, ja upottaen aluksen. Uppoavasta aluksesta pelastautuneet murhattiin raa’asti ampumalla.

 

Vaino jatkuu Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla

Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan helmi-maaliskuussa 2014, miehitystä seurasi Krimin tataarien vaino. Miehityksen ensimmäisiä siviiliuhreja oli miehitystä rauhanomaisesti vastustanut Krimin tataari Reşat Amet, jonka asemiehet kaappasivat mukaansa 3. maaliskuuta 2014 Simferopolissa, niemimaan alueparlamentin edustalta, jossa Amet oli protestoimassa miehitystä vastaan Ukrainan lipun kanssa. Hänen ruhjottu ruumiinsa löytyi 15. maaliskuuta 2014, tekijöitä ei ole koskaan saatu kiinni. Itse asiassa miehittäjä ei ole edes suorittanut kunnon tutkintaa murhasta. Ukrainan viranomaiset ovat onnistuneet tunnistamaan kolme miestä, jotka kaappasivat Reşat Ametin mukaansa alueparlamentin edustalta. Kolmikkoon kuului kaksi venäjämielistä ”aluepuolustusjoukkoihin” kuulunutta ukrainalaista militanttia, Oleksandr Rudenko ja Oleksandr Bahlyuk sekä Venäjän asevoimissa palvellut Jevgeni Skripnik, joka samana keväänä siirtyi sotimaan Itä-Ukrainaan Igor ”Strelkov” Girkinin johtamiin joukkoihin. (1)

Miehitysvuosien kuluessa Venäjän turvallisuusjoukot ja niitä tukevat ”aluepuolustusjoukot” ovat suorittaneet toistuvasti ratsioita Krimin tataarien yhteisöihin niemimaalla. Yli sata Krimin tataaria on tuomittu poliittisin (ja uskonnollisin) perustein pitkiin vankeustuomioihin. Tuomioitaan he istuvat jopa tuhansien kilometrien päässä kotiseuduilta. Tunnustuksia kerätessä vangitsijoiden kuulustelumetodeihin kuuluu myös kiduttaminen, sillä uhkaaminen sekä valeteloitukset. Kuulustelijat ovat myös uhanneet pidätettyjen omaisia ja sukulaisia vangitsemisilla, usein nämä uhkaukset on myös pantu täytäntöön.

Miehittäjä kohdistaa voimatoimia käytännössä kaikkiin miehitystä rauhanomaisesti vastustaviin tahoihin, ja entistä enemmän myös sellaisten uskonnollisten ryhmien jäseniin, jotka ovat kiellettyjä Venäjällä. Venäjän kiellettyä Jehovan todistajat huhtikuussa 2017 ääriryhmänä, Jehovan todistajia on ryhdytty vainoamaan myös Krimin niemimaalla.

Myös toimittajiin ja kansalaisjournalisteihin kohdistunut vaino on myös lisääntynyt Krimin niemimaalla viime vuosina. Ainakin kahdeksan toimittajaa on vangittu parin viimevuoden kuluessa. Venäjän tarkoituksena näyttää olevan halu ja tarve pelotella hiljaiseksi ne kaikki, jotka välittävät tietoa miehitetyltä niemimaalta – vain virallisen totuuden kertominen on hyväksyttyä.

Suoranaisen vainon ja väkivallan ohella venäläisviranomaiset painostavat jatkuvasti Krimin niemimaalla asuvia Ukrainan kansalaisia ottamaan Venäjän kansalaisuuden. Kieltäytymistä voi seurata – ja usein seuraakin – erilaisia rajoituksia höystettynä uusilla uhkauksilla. Yli tuhat Venäjän kansalaisuudesta kieltäytynyttä on päätynyt oikeuteen ja yli 170 oikeudenkäyntiä päätyi siihen lopputulokseen, että sakkorangaistuksen ohella syytettynä ollut pakotettiin myös muuttamaan Krimiltä. Tiedossa on tapauksia, joissa syytettynä ollut pakotettiin muuttamaan Krimiltä ja jättämään sinne puolisonsa ja lapsensa. (2)

Myös nuoria, asevelvollisuusiässä, olevia yritetään saada värväytymään Venäjän asevoimiin pelottelun ja uhkailun avulla. Tietojen mukaan yli 160 asepalvelusta kieltäytynyttä on haastettu oikeuteen miehittäjän toimesta. Toiminnallaan Venäjä rikkoo räikeästi Geneven sopimuksia.

Miehittäjänä Venäjä ei myöskään kanna vastuutaan kulttuurikohteiden sekä uskonnollisten kohteiden suojelusta. Itse asiassa miehityshallinto on toistuvasti joko tuhonnut itse tai sallinut tuhottavan niemimaan kulttuurikohteiden ohella uskonnollisia kohteita sekä Krimin tataareiden hautuumaita ja hautamuistomerkkejä.  Tämäkin vaino kohdistuu erityisen ankarasti Krimin tataareiden vaalimiin kohteisiin, mutta myös Ukrainan ortodoksisen kirkon kirkkorakennuksiin ja omistamiin kohteisiin.

Edellisten lisäksi muun muassa Kertšinsalmen ylittävän sillan rakennustöissä, ja siihen siltaurakkaan liittyvissä muissa rakennustöissä tuhottiin kulttuurikohteiden lisäksi arkeologisia kohteita sekä muita historiallisia kohteita. Eräissä tapauksissa tuho on peruuttamaton.

Miehityshallinnon toteuttaman vainon viimeisin uhri on uzbekkitaustainen poliittinen pakolainen Ayub ”Nabi” Rakhimov, jonka ratsiaa suorittaneet turvallisuusjoukot ampuivat ratsian yhteydessä 11. toukokuuta 2021. (3) Ihmisoikeusjärjestö Krimin solidaarisuuden (Крымская солидарность) välittämän tiedon mukaan Simferopolin Dubkin alueella rakenteilla olevaa kotiaan viimeistelemässä ollutta Rakhimovia oli ammuttu pidätystilanteessa päähän. Samaan aikaan toisaalla, Zavitnen kylässä, järjestetyssä etsinnässä pidätettiin Ayub Rakhimovin vaimo ja lapset, jotka olivat kateissa Krimin tataariyhteisöltä useiden tuntien ajan.

 

Terveiseni miehittäjälle: 

Putin: Näpit irti Krimistä! Путин, вон из Крыма!  Get out of Crimea!

 

Marko

1. http://khpg.org/en/1568144056 

2. http://khpg.org/en/1594308593 

3. https://prm.ua/okupanty-pid-chas-obshukiv-v-krymu-zastrelyly-cholovika/ 

Kuvat Marko Enqvist.

#CrimeaIsUkraine #CrimeaTatar #LiberateCrimea #Sürgünlik #StopRussianBrutality