Viime viikkoina huomiomme on kohdistunut Valko-Venäjän ja
Puolan rajaseudulle, Valko-Venäjän – vaalit varastaneen – diktaattori Aljaksandr
Lukašenkan ohjattua tuhansia, maahan hallinnon toimesta lennätettyjä,
siirtolaisia Puolan vastaiselle rajalle. Tilanne Valko-Venäjän ja Puolan sekä
vähäisemmässä määrin Valko-Venäjän ja Liettuan sekä Latvian rajaseuduilla ei
ole vielä ohi mutta samalla huomio on alkanut kohdistua Venäjän ja Ukrainan
rajoille, jonne ensin mainittu on jälleen kokoamassa kaluston ohella miehistöä.
Tämän hetkisen arvion mukaan Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajoille sekä
miehittämälleen Krimin niemimaalle yli 90 000 sotilasta, joiden lisäksi
Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on lähes 3000 Venäjän asevoimien ja
turvallisuusjoukkojen vakituiseen henkilökuntaan kuuluvaa sotilasta sekä yli
35000 Venäjän varustamien joukkojen taistelijaa (militanttia).
Viikonloppuna Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö,
prikaatikenraali Kyrylo Budanov herätti huomiota Military Timesin
julkaisemassa haastattelussa, että Venäjän hyökkäys on odotettavissa tammikuun
lopulla tai helmikuun alussa. (1) Prikaatikenraali Budanovin mukaan
amerikkalaiskollegojen aika-arvio on jotakuinkin samansuuntainen.
Venäjä on viime vuosina säännöllisesti siirtänyt kalustoa
(ja miehistöä) Ukrainan rajoille, aiemmin joukkojen kokoamista ei kuitenkaan
ole seurannut hyökkäystä vaikka sellaista on jopa odotettukin, kuten viime
keväänä (v. 2021), jolloin arvioitiin Venäjän voivan suorittaa offensiivin
miehittämältään Krimin niemimaalta Dneprille, pyrkien samalla ottamaan haltuun Pohjois-Krimin
kanavan ympäristöineen, varmistaen tällä offensiivilla niemimaan
vesihuollon. Nyt Venäjän toimissa on elementtejä, joiden perusteella on
päädytty arvioon, että offensiivin uhka on merkittävästi kohonnut. Se on myös
kutsunut kymmeniä tuhansia reserviläisiä riviin, joita todennäköisesti
käytettäisi ”alueen turvaamiseen myöhemmässä vaiheessa”, (2) mikä voi
tarkoittaa esim. sitä, että Venäjän suunnitelmissa on käyttää offensiivin myötä
haltuunsa ottamien alueiden hallintaan reserviläisiä.
Voiman keskittämisestä Ukrainan rajoille on kirjoitettu
viime päivinä suomalaisissakin medioissa, siitä mitä tapahtuu Venäjän
miehittämällä Krimin niemimaalla, on kirjoitettu olennaisesti vähemmän ja
siitä, mitä tapahtuu miehitetyssä Itä-Ukrainassa ei ole kirjoitettu juuri
mitään, joten raapaistaan pintaa ja nostetaan esille havaintoja Itä-Ukrainan
miehitetyiltä alueilta.
Kuva Ternoven itäpuolella sijaitsevalta harjoitus- ja
varikkoalueelta. |
Yllä olevassa kuvassa kymmenen BM-21 Grad raketinheittimen
lisäksi kaksi uudempaa 122 mm 2B26, BM-21 Grad-K raketinheitintä, jonka
toimitukset Venäjän maavoimille alkoivat 2012. Järjestelmää ei ole toimitettu
Ukrainan asevoimille, joten miehitetyillä alueilla havaittavat BM-21 Grad-K
raketinheittimet kuuluvat Venäjän asevoimien varustukseen.
Kokonaiskuva miehitetyn Buhaivkan tuntumassa olevalta harjoitus-
ja varikkoalueelta. |
Kokonaiskuvan kannalta pelkillä kalustohavainnoilla, vaikka
ovatkin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission aineistoa, ei ole suurta merkitystä
mutta kun tarkastellaan ETYJ:n julkaisemia päiväraportteja; raportteja
partioihin kohdistuvasta häirinnästä miehitetyillä alueilla; (4) ETYJ:n
kaluston tuhoamisesta tai vaurioittamisesta alueilla, jotka eivät ole Ukrainan
kontrollissa, niin saadaan jo olennaisesti kokonaisvaltaisempi kuva siitä, että
tilanne on kokolailla jännittyneempi kuin vuosi sitten.
”Overall
during the two-week period, the Mission’s freedom of movement was restricted 35
times, including 31 instances in non-government-controlled areas. SMM unmanned
aerial vehicles (UAVs) were assessed as targeted by small-arms fire one time in
non-government-controlled areas. Mission UAVs experienced signal interference,
assessed as caused by probable jamming on 121 occasions, including 42 instances
experienced by long-range UAVs, while flying on both sides of the contact line.”
(5)
ETYJ:n välittämää kuvaa täydentävät tiedot ja havainnot
miehitetyiltä alueilta kuin myös lukuisista ukrainalaislähteistä, jotka
koostuvat asiantuntijoiden, toimittajien ja OSINT-harrastajien lukuisista
huomioista. Näiden havaintojen perusteella voidaan sanoa, että –
Venäjän johtamat, varustamat ja pääosin miehittämät joukot
ovat lisänneet aktiivisuutta loka-marraskuun kuluessa. Siviilikohteita on
tulitettu tänä aika useita kertoja raskailla asejärjestelmillä, mukaan lukien
122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla sekä 100 mm MT-100 Rapira
panssarintorjuntatykeillä. Syyskuun alun jälkeen venäläisjoukot ovat
tulittaneet raskailla aseilla asutuskeskuksia Ukrainan kontrolloimilla alueilla
19 kertaa.
Minsk-II-sopimuksessa kiellettyjä asejärjestelmiä on
sijoitettu asutetulle alueelle tai sen tuntumaan, kuten miehitetyn Oboznen
alueella on tehty: ”2 Mortar (2B11 Sani, 120 mm) In a residential area of
Obozne (18 km north of Luhansk)”. (6)
Sirotemiinoja on ammuttu lukuisiin eri kohteisiin Ukrainan
kontrolloimilla alueilla, joukossa on sotilaskohteiden lisäksi siviilikohteita.
Tavanomaisin henkilömiina, jota venäläisjoukot Ukrainan kontrolloimille
alueille levittävät on POM-2 henkilömiina. Ainakin 155 tapauksessa Ukrainan
kontrolloimille alueille on ammuttu 82 mm tai 120 mm kranaatinheittimellä tai
RPG-7 singolla erikoisammuksia käyttäen juuri POM-2 henkilömiinoja.
Tiedustelulennokkien käyttö on lisääntynyt merkittävästi
kesän jälkeen, samalla havainnot modernista venäläisestä elso-kalustosta ovat
lisääntyneet. Syksyn koitettua Ukrainan asevoimiin kuuluvat yksiköt ovat
havainneet viikoittain venäläisiä Orlan-10 taktisia tiedustelulennokkeja. Marraskuun
puolivälissä Ukrainan asevoimat pudotti signaalihäirinnällä Orlan-10
tiedustelulennokin, kyseessä oli 25 (varmistettu) pudotettu Orlan-10
tiedustelulennokki. Pudotetuista Orlan-10 tiedustelulennokeista ukrainalaisjoukot
ovat pudottaneet erilaisen ilmatorjunnan tai elektronisen häirinnän avulla 24 kappaletta,
yhden on pudottanut Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri Borivsken
kylän lähellä (13. lokakuuta 2018).
Marraskuussa 2021 pudotettu venäläinen Orlan-10
tiedustelulennokki. |
ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio ja Ukrainan asevoimat on
tehnyt lukuisia havaintoja uusien juoksuhautojen kaivamisesta sekä
linnoitteiden rakentamisesta, osa uusista juoksuhaudoista on kaivettu joko
kohti ei-kenenkään-maata tai ei-kenenkään-maalle;
miehitetyillä alueilla reserville on järjestetty
valmiusharjoituksia, 1. ja 2. armeijakuntaan kuuluvia joukkoja on vahvistettu. Joukkojen
ohella miehitetyille alueille on toimitettu myös kalustovahvistuksia.
Tarkka-ampujien aktiivisuuden lisääntyminen tarkoittaa
tavanomaisesti sitä, että Venäjältä on saapunut alueelle yksi tai useampia
tarkka-ampujista koottuja erikoisosastoja. Tarkka-ampujien aktivoitumisen
ohella venäläisjoukot ovat lisänneet kesään verrattuna
panssarintorjuntaohjusten käyttöä, joilla ei ole toistaiseksi aiheutettu
Ukrainan asevoimille merkittäviä tappioita. Onkin mahdollista, että
venäläisjoukot harjoituttavat miehistöään panssarintorjuntaohjusten käyttöön
mahdollista tulevaa tarvetta varten.
Venäjältä saapuu viikoittain polttoainekuljetuksia rautateitse
miehitetyille alueille, rautatiekuljetusten lisäksi Venäjä huoltaa joukkojaan
miehitetyssä Itä-Ukrainassa maanteitse. Merkittävin huoltoreitti rautateitse
kulkee venäläisen Gukovon rajakaupungin kautta Itä-Ukrainan miehitetyille
alueille.
Edelliseen yhdistettynä Venäjän muut Ukrainaan kohdistamat
toimet, kuten rokotevastaisen propagandan tuottaminen sekä rokotevastaisten
liikkeiden aktivoiminen ja tukeminen sekä energia-aseeseen turvautuminen ovat
sellaisia tekijöitä, jotka on huomioitava tarkasteltaessa Ukrainaan kohdistuvaa
kasvanutta offensiivin uhkaa. Ne omalla tapaa viittaavat siihen suuntaan, että Venäjällä
on – ainakin suunnitteilla – Ukrainaan kohdistuvia nykyistä laajempia
sotatoimia,
Venäjän lisääntyneiden, siviilikohteisiin kohdistettujen
tuli-iskujen tarkoituksena voi myös olla yritys provosoida Ukraina
voimakkaaseen vastaiskuun, jota Putinin hallinto käyttäisi keppihevosena
offensiiville. Venäjän viimeisin voimakas tykistökeskitys kohdistui Nevelsken
kylään Donetskin luoteispuolella. Tykistökeskitystä on seurannut se, että
kylässä vielä asuvista 45 asukkaasta 40 on ilmaissut halukkuutensa muuttaa
kylästä turvallisemmille alueille. (7) Tätä on Eurooppa vuonna 2021, raskaat ja
tarkoitukselliset siviileihin kohdistuneet tykistökeskitykset pakottavat
ihmiset (usein vanhuksia) jättämään kotiseutunsa, joilla ovat asuneet
vuosikymmeniä – kenties ikänsä.
Marko
Lähteet:
3. https://www.osce.org/files/SMM Daily Report 2021-11-08.pdf?itok=56949
4. https://www.osce.org/chairmanship/501739
5. https://www.osce.org/files/f/documents/d/b/503887.pdf
6. https://www.osce.org/files/2021-10-21 Daily Report_ENG.pdf?itok=48358
7. https://twitter.com/AlexPanchenko2/status/1462708869738774531
Alla suuntaa-antava karttakuva, johon merkitty Venäjän
Ukrainaan rajoittuville sekä Ukrainalta miehitetyille alueille sijoittamia
joukkoja. Huomioitavaa, että Moldovasta 90-luvun sodassa venäläisjoukkojen ja
vapaaehtoisten tuella irtautuneen Transnistrian alueelle on sijoitettu Venäjän
maavoimien osasto, sotilasyksikkö nro. 13962, jonka vahvuus on noin 1500
sotilasta.
Valko-Venäjälle on vastaavasti sijoitettu pysyvästi kaksi Venäjän asevoimien joukko-osastoa, 43. viestintäyksikkö (sotilasyksikkö nro. 49390) Venäjän laivastosta; Hantsavitšyn alueella venäläinen sotilasyksikkö nro. 03522 hoitaa ennakkovaroitustutkaa. Käytännössä nykyään Valko-Venäjällä on pysyväluonteisesti muitakin Venäjän asevoimien ja turvallisuusjoukkojen yksiköitä.
Kartan teossa hyödynnetty myös Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.