Havaintoja miehitetystä Itä-Ukrainasta

 

Viime viikkoina huomiomme on kohdistunut Valko-Venäjän ja Puolan rajaseudulle, Valko-Venäjän – vaalit varastaneen – diktaattori Aljaksandr Lukašenkan ohjattua tuhansia, maahan hallinnon toimesta lennätettyjä, siirtolaisia Puolan vastaiselle rajalle. Tilanne Valko-Venäjän ja Puolan sekä vähäisemmässä määrin Valko-Venäjän ja Liettuan sekä Latvian rajaseuduilla ei ole vielä ohi mutta samalla huomio on alkanut kohdistua Venäjän ja Ukrainan rajoille, jonne ensin mainittu on jälleen kokoamassa kaluston ohella miehistöä. Tämän hetkisen arvion mukaan Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajoille sekä miehittämälleen Krimin niemimaalle yli 90 000 sotilasta, joiden lisäksi Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on lähes 3000 Venäjän asevoimien ja turvallisuusjoukkojen vakituiseen henkilökuntaan kuuluvaa sotilasta sekä yli 35000 Venäjän varustamien joukkojen taistelijaa (militanttia).

Viikonloppuna Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö, prikaatikenraali Kyrylo Budanov herätti huomiota Military Timesin julkaisemassa haastattelussa, että Venäjän hyökkäys on odotettavissa tammikuun lopulla tai helmikuun alussa. (1) Prikaatikenraali Budanovin mukaan amerikkalaiskollegojen aika-arvio on jotakuinkin samansuuntainen.

Venäjä on viime vuosina säännöllisesti siirtänyt kalustoa (ja miehistöä) Ukrainan rajoille, aiemmin joukkojen kokoamista ei kuitenkaan ole seurannut hyökkäystä vaikka sellaista on jopa odotettukin, kuten viime keväänä (v. 2021), jolloin arvioitiin Venäjän voivan suorittaa offensiivin miehittämältään Krimin niemimaalta Dneprille, pyrkien samalla ottamaan haltuun Pohjois-Krimin kanavan ympäristöineen, varmistaen tällä offensiivilla niemimaan vesihuollon. Nyt Venäjän toimissa on elementtejä, joiden perusteella on päädytty arvioon, että offensiivin uhka on merkittävästi kohonnut. Se on myös kutsunut kymmeniä tuhansia reserviläisiä riviin, joita todennäköisesti käytettäisi ”alueen turvaamiseen myöhemmässä vaiheessa”, (2) mikä voi tarkoittaa esim. sitä, että Venäjän suunnitelmissa on käyttää offensiivin myötä haltuunsa ottamien alueiden hallintaan reserviläisiä.

Voiman keskittämisestä Ukrainan rajoille on kirjoitettu viime päivinä suomalaisissakin medioissa, siitä mitä tapahtuu Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, on kirjoitettu olennaisesti vähemmän ja siitä, mitä tapahtuu miehitetyssä Itä-Ukrainassa ei ole kirjoitettu juuri mitään, joten raapaistaan pintaa ja nostetaan esille havaintoja Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta.

Kuva Ternoven itäpuolella sijaitsevalta harjoitus- ja varikkoalueelta.

Yllä olevassa kuvassa kymmenen BM-21 Grad raketinheittimen lisäksi kaksi uudempaa 122 mm 2B26, BM-21 Grad-K raketinheitintä, jonka toimitukset Venäjän maavoimille alkoivat 2012. Järjestelmää ei ole toimitettu Ukrainan asevoimille, joten miehitetyillä alueilla havaittavat BM-21 Grad-K raketinheittimet kuuluvat Venäjän asevoimien varustukseen.

Kokonaiskuva miehitetyn Buhaivkan tuntumassa olevalta harjoitus- ja varikkoalueelta.

Kokonaiskuvan kannalta pelkillä kalustohavainnoilla, vaikka ovatkin ETYJ:n Ukrainan monitorointimission aineistoa, ei ole suurta merkitystä mutta kun tarkastellaan ETYJ:n julkaisemia päiväraportteja; raportteja partioihin kohdistuvasta häirinnästä miehitetyillä alueilla; (4) ETYJ:n kaluston tuhoamisesta tai vaurioittamisesta alueilla, jotka eivät ole Ukrainan kontrollissa, niin saadaan jo olennaisesti kokonaisvaltaisempi kuva siitä, että tilanne on kokolailla jännittyneempi kuin vuosi sitten.

”Overall during the two-week period, the Mission’s freedom of movement was restricted 35 times, including 31 instances in non-government-controlled areas. SMM unmanned aerial vehicles (UAVs) were assessed as targeted by small-arms fire one time in non-government-controlled areas. Mission UAVs experienced signal interference, assessed as caused by probable jamming on 121 occasions, including 42 instances experienced by long-range UAVs, while flying on both sides of the contact line.” (5)

ETYJ:n välittämää kuvaa täydentävät tiedot ja havainnot miehitetyiltä alueilta kuin myös lukuisista ukrainalaislähteistä, jotka koostuvat asiantuntijoiden, toimittajien ja OSINT-harrastajien lukuisista huomioista. Näiden havaintojen perusteella voidaan sanoa, että –

Venäjän johtamat, varustamat ja pääosin miehittämät joukot ovat lisänneet aktiivisuutta loka-marraskuun kuluessa. Siviilikohteita on tulitettu tänä aika useita kertoja raskailla asejärjestelmillä, mukaan lukien 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitseilla sekä 100 mm MT-100 Rapira panssarintorjuntatykeillä. Syyskuun alun jälkeen venäläisjoukot ovat tulittaneet raskailla aseilla asutuskeskuksia Ukrainan kontrolloimilla alueilla 19 kertaa.

Minsk-II-sopimuksessa kiellettyjä asejärjestelmiä on sijoitettu asutetulle alueelle tai sen tuntumaan, kuten miehitetyn Oboznen alueella on tehty: ”2 Mortar (2B11 Sani, 120 mm) In a residential area of Obozne (18 km north of Luhansk)”. (6)

Sirotemiinoja on ammuttu lukuisiin eri kohteisiin Ukrainan kontrolloimilla alueilla, joukossa on sotilaskohteiden lisäksi siviilikohteita. Tavanomaisin henkilömiina, jota venäläisjoukot Ukrainan kontrolloimille alueille levittävät on POM-2 henkilömiina. Ainakin 155 tapauksessa Ukrainan kontrolloimille alueille on ammuttu 82 mm tai 120 mm kranaatinheittimellä tai RPG-7 singolla erikoisammuksia käyttäen juuri POM-2 henkilömiinoja.

Tiedustelulennokkien käyttö on lisääntynyt merkittävästi kesän jälkeen, samalla havainnot modernista venäläisestä elso-kalustosta ovat lisääntyneet. Syksyn koitettua Ukrainan asevoimiin kuuluvat yksiköt ovat havainneet viikoittain venäläisiä Orlan-10 taktisia tiedustelulennokkeja. Marraskuun puolivälissä Ukrainan asevoimat pudotti signaalihäirinnällä Orlan-10 tiedustelulennokin, kyseessä oli 25 (varmistettu) pudotettu Orlan-10 tiedustelulennokki. Pudotetuista Orlan-10 tiedustelulennokeista ukrainalaisjoukot ovat pudottaneet erilaisen ilmatorjunnan tai elektronisen häirinnän avulla 24 kappaletta, yhden on pudottanut Ukrainan maavoimien Mil Mi-24 taisteluhelikopteri Borivsken kylän lähellä (13. lokakuuta 2018).

Marraskuussa 2021 pudotettu venäläinen Orlan-10 tiedustelulennokki.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimissio ja Ukrainan asevoimat on tehnyt lukuisia havaintoja uusien juoksuhautojen kaivamisesta sekä linnoitteiden rakentamisesta, osa uusista juoksuhaudoista on kaivettu joko kohti ei-kenenkään-maata tai ei-kenenkään-maalle;

miehitetyillä alueilla reserville on järjestetty valmiusharjoituksia, 1. ja 2. armeijakuntaan kuuluvia joukkoja on vahvistettu. Joukkojen ohella miehitetyille alueille on toimitettu myös kalustovahvistuksia.

Tarkka-ampujien aktiivisuuden lisääntyminen tarkoittaa tavanomaisesti sitä, että Venäjältä on saapunut alueelle yksi tai useampia tarkka-ampujista koottuja erikoisosastoja. Tarkka-ampujien aktivoitumisen ohella venäläisjoukot ovat lisänneet kesään verrattuna panssarintorjuntaohjusten käyttöä, joilla ei ole toistaiseksi aiheutettu Ukrainan asevoimille merkittäviä tappioita. Onkin mahdollista, että venäläisjoukot harjoituttavat miehistöään panssarintorjuntaohjusten käyttöön mahdollista tulevaa tarvetta varten.

Venäjältä saapuu viikoittain polttoainekuljetuksia rautateitse miehitetyille alueille, rautatiekuljetusten lisäksi Venäjä huoltaa joukkojaan miehitetyssä Itä-Ukrainassa maanteitse. Merkittävin huoltoreitti rautateitse kulkee venäläisen Gukovon rajakaupungin kautta Itä-Ukrainan miehitetyille alueille.

Edelliseen yhdistettynä Venäjän muut Ukrainaan kohdistamat toimet, kuten rokotevastaisen propagandan tuottaminen sekä rokotevastaisten liikkeiden aktivoiminen ja tukeminen sekä energia-aseeseen turvautuminen ovat sellaisia tekijöitä, jotka on huomioitava tarkasteltaessa Ukrainaan kohdistuvaa kasvanutta offensiivin uhkaa. Ne omalla tapaa viittaavat siihen suuntaan, että Venäjällä on – ainakin suunnitteilla – Ukrainaan kohdistuvia nykyistä laajempia sotatoimia, jonka valmistelua voi olla Venäjän hallinnon koventunut retoriikka yhdistettynä spekulaatioihin Ukrainan suunnittelemista operaatioista.

Venäjän lisääntyneiden, siviilikohteisiin kohdistettujen tuli-iskujen tarkoituksena voi myös olla yritys provosoida Ukraina voimakkaaseen vastaiskuun, jota Putinin hallinto käyttäisi keppihevosena offensiiville. Venäjän viimeisin voimakas tykistökeskitys kohdistui Nevelsken kylään Donetskin luoteispuolella. Tykistökeskitystä on seurannut se, että kylässä vielä asuvista 45 asukkaasta 40 on ilmaissut halukkuutensa muuttaa kylästä turvallisemmille alueille. (7) Tätä on Eurooppa vuonna 2021, raskaat ja tarkoitukselliset siviileihin kohdistuneet tykistökeskitykset pakottavat ihmiset (usein vanhuksia) jättämään kotiseutunsa, joilla ovat asuneet vuosikymmeniä – kenties ikänsä.

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.militarytimes.com/flashpoints/2021/11/20/russia-preparing-to-attack-ukraine-by-late-january-ukraine-defense-intelligence-agency-chief/ 

2. https://www.forbes.com/sites/teakvetenadze/2021/11/21/russian-possible-invasion-of-ukraine-reports-of-military-buildup-grow/ 

3. https://www.osce.org/files/SMM Daily Report 2021-11-08.pdf?itok=56949 

4. https://www.osce.org/chairmanship/501739 

5. https://www.osce.org/files/f/documents/d/b/503887.pdf 

6. https://www.osce.org/files/2021-10-21 Daily Report_ENG.pdf?itok=48358 

7. https://twitter.com/AlexPanchenko2/status/1462708869738774531 

Alla suuntaa-antava karttakuva, johon merkitty Venäjän Ukrainaan rajoittuville sekä Ukrainalta miehitetyille alueille sijoittamia joukkoja. Huomioitavaa, että Moldovasta 90-luvun sodassa venäläisjoukkojen ja vapaaehtoisten tuella irtautuneen Transnistrian alueelle on sijoitettu Venäjän maavoimien osasto, sotilasyksikkö nro. 13962, jonka vahvuus on noin 1500 sotilasta.

Valko-Venäjälle on vastaavasti sijoitettu pysyvästi kaksi Venäjän asevoimien joukko-osastoa, 43. viestintäyksikkö (sotilasyksikkö nro. 49390) Venäjän laivastosta; Hantsavitšyn alueella venäläinen sotilasyksikkö nro. 03522 hoitaa ennakkovaroitustutkaa. Käytännössä nykyään Valko-Venäjällä on pysyväluonteisesti muitakin Venäjän asevoimien ja turvallisuusjoukkojen yksiköitä.

Kartan teossa hyödynnetty myös Russian Military Forces: Interactive Map -verkkosivua.