Ukrainan kahdeksan vuotta jatkunut sota eskaloitui helmikuun
lopulla Venäjän aloitettua laajan offensiivin usealta rintamasuunnalta
tavoitteenaan Kiovan ohella Ukrainan meriyhteyden katkaiseminen. Laajentunut
sota muutti muotoaan muutaman offensiivipäivän jälkeen, jolloin Venäjä palasi
vanhaan tuttuun tapaan sotia – kenties ainoaan, jossa se on tehokas: äärimmäisen
voiman käyttöön, jossa siviileiden vastarinta ja kansan taistelutahto pyritään
murskaamaan tuhoamalla kaupungit rauniokasoiksi. Kuvia palavista ja
raunioituvista kerrostaloista ja kortteleista virtaa maailmalle Kiovan ohella
Harkovasta, Tšernihivistä sekä Mariupolista.
Mariupol 4. maaliskuuta 2022, kuvan ottaja ei ole
tiedossa. |
Ukrainan uutisten täyttyessä sodasta ja kuolevista
siviileistä sekä raunioista on helppoa unohtaa faktantarkistus, johon MTV-3-uutiset
syyllistyi uutisoidessaan Ukrainan sodasta irvokkaalla tapaa. Ehkäpä sitä oli
vaan pakottava tarve päästä kirjoittamaan klikkiotsikko – tai sitten kyse oli
täydellisestä piittaamattomuudesta (ammattitaidottomuudesta) – kun kansalle
tarjoiltiin seuraavaa:
”Ukrainalaissyntyinen Venäjän olympiavoittaja suree
synnyinkaupunkinsa kohtaloa – ’Kaikki on tuhottu’” (1)
Ennen kuin uppoudumme uutisen Donetsk-osuuteen, huomautan,
että Krimin kriisi ei ole mikään kriisi vaan Venäjän helmi-maaliskuussa 2014
suorittama miehitys. Uutistoimituksen on olennaisen tärkeää käyttää oikeaa
termiä kuvatessa tilannetta Krimin niemimaalla. Kaikki muu palvelee vain ja
ainoastaan Kremliä sekä sen piriin kuuluvia operaattoreita. Miehittää-verbin
käyttö on muutoinkin merkityksellistä, koska se on itsessään määritelmänä hyvin
merkittävä. Yhdistyneiden kansakuntien sääntöjen mukaan miehitetyillä alueilla
järjestetyt ”kansanäänestykset” ovat yksiselitteisesti laittomia, vaikka niiden
taustalla olisi jonkin väestönosan tahtotila. (2)
Venäjän suorittamaa Krimin niemimaan miehitystä seurasi
Venäjän operaattoreidensa toimesta muualle Ukrainaan kylvämä kaaos, Ukrainan
itäisimmissä osissa tämä kaaos eteni yhteenottojen kautta sodaksi keväällä 2014
– sodan alkuhetkenä voimme pitää Slovjanskin ja Kramatorskin kaupunkialueilla
12. huhtikuuta 2014 alkanutta, venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin,
johtaman ”Krimin ryhmän” operaatiota, jonka tavoitteena oli kaupunkien
valtaus, mikä toimisi laajemman operaation alkusysäyksenä. (3)
Kevään ja kesän 2014 sotatoimien kuluessa taistelut
pysähtyivät Donetskin laitamille, itse kaupunkiin ei kohdistunut mittavaa
tykkitulta kesällä 2014, joka olisi sen raunioittanut. Venäjän elo-syyskuussa
2014 aloittaman offensiivin myötä asetelma muuttui Donetskin kansainväliseen
lentokenttään rajoittuvissa kaupungin pohjoisosissa. Kuten olemme uutiskuvista
nähneet Venäjän tuella militanttijoukot tuhosivat Donetskin kansainvälisen
lentokentän, alueella käytyjen taisteluiden seurauksena myös Veselen kylä
vaurioitui pahoin, aivan kuten Ukrainan haltuun jäänyt Piskyn kylä lentokentän
kiitotien länsipäädyn tuntumassa. Piskyn kylän rakennuskannasta venäläisjohtoisten
joukkojen tykki- ja kranaatinheitintuli on tuhonnut sodan kuluessa reilusti yli
50 prosenttia.
Itse Donetskin keskustassa ja kaupunkialueella taisteluiden
aiheuttamia tuhoja on varsin vähän (yksinkertaisesti siksi, koska ne eivät
edenneet sinne), ja toisin kuin Venäjä tänään, Ukrainan asevoimat ei juurikaan ole
kohdistanut niin sanotussa asemasotavaiheessa (syksystä 2014 eteenpäin)
raskasta tulta miehitetyillä alueilla sijaitseviin kaupunkeihin – ainoina poikkeuksina
ne kaupungit, joissa on käyty raskaita taisteluita Venäjän johtamien ja
varustamien joukkojen hyökätessä niihin panssarivaunujen ja tykistön tuella,
kuten kävi Debaltsevessa helmikuussa 2015.
MTV:n uutistoimitus, uutisessanne kirjoititte seuraavaa: ”Donetsk oli yksi Ukrainan kauneimmista kaupungeista. Nyt sydäntäni särkee. Kaikki on rikki, kaikki on tuhottu, Goliadkina suree Instagram-tilillään.” (4)
Ilman Venäjän 24. helmikuuta aloittamaa offensiivia Donetsk olisi kuten alla olevissa kuvissa – eläen aikakapselissa neuvostoaikaa. Venäjän offensiivin jälkeen tykkituli on jälleen osunut kaupunkiin muutaman kerran, mutta ei siellä missään nimessä ole kaikki rauniona. Elämä jatkuu lähes entiseen malliin, tykkitulen äänen kantautuessa kaupunkiin vain tavanomaista voimakkaampana.
Donetskin keskustaa joulukuussa 2020, kuvakaappaus
videolta. |
Miehitetyn Donetskin keskusta-aluetta. |
Donetsk ei todellakaan ole entisensä. Se on kaukana siitä,
mitä se oli kun siellä kävin viimeksi elokuussa 2013, mutta syynä tähän eivät
ole sotatoimet vaan rikollinen miehityshallinto, joka on antanut ”miljoonan
ruusun” kaupungin rappeutua ja teiden rapautua. Käytännössä uutisenne on
disinformaatiota räikeimmästä päästä. En ryhdy arvelemaan niitä motiiveja, jotka
ovat innoittaneet Marina Goliadkinia kirjoittamaan oman päivityksensä,
mutta se, että tarina on uponnut suomalaiseen uutistoimitukseen kuin tyhjää – no,
se on hämmentävää.*
Marko
2. Juha-Antero Puistola ja Johanna Suhonen: Itä-Ukraina – Lännen etuvartio, s. 124.
3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2020/04/ukrainan-sota-kaikki-alkoi.html (jossa mainittu myös laajempi lähdemateriaali).
*: Tohdinhan minä arvata, eiköhän olympiajoukkueen urheilijana Goliadkinia toista omassa päivityksessään Venäjän virallista narratiivia välittäessään vääristynyttä kuvaa todellisuudesta.
Kuvakaappaus mtv3:n ”uutisesta”. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.