tiistai 24. toukokuuta 2022

Elämää Venäjän miehittämillä alueilla – taisteluiden painopiste idässä

 

Luodaanpa pitkästä aikaa katsaus niihin Ukrainan itä- ja eteläosiin, joita Venäjä tällä hetkellä miehittää. Turvallisuussyistä johtuen minun on eräissä tapauksissa parempi jättää paikkakunta mainitsematta, tyytyen mainitsemaan vain laajemman maantieteellisen alueen. Muutaman viimeisimmän viikon kuluessa olen onnistunut kokoamaan tiedonmuruja useammalta miehitetyltä paikkakunnalta, Donetskista luonnollisesti eniten vaikka sieltäkin, sodan muuttuneen luonteen vuoksi, on aiempaa hankalampaa saada säännöllisesti tietoa ja hyvin usein tiedon sensitiivisen luonteen vuoksi se on parempi jättää julkaisematta, edellinen mitä suurimmassa määrin voi merkitä sitä, että joku päivä tällainen tieto voi olla kokonaisuuden hahmottamisen ja ymmärtämisen kannalta merkityksellistä. Eräissä tapauksissa se voi tulevaisuudessa auttaa viranomaisia toimittamaan henkilöitä rikosoikeudelliseen vastuuseen tai vähintäänkin käymään todisteena oikeudessa syytettyä vastaan – tai vain toimimaan todisteena miehittäjän rikollisesta toiminnasta, jollaisia silminnäkijähavaintoja olen koonnut keväästä 2014 lähtien, räikeimmillään kyse on silminnäkijähavainnosta Donetskista ja kuinka Venäjän (silloiset) proxy-joukot ja kyseisessä tapauksessa Vostok pataljoonaan kuuluva joukko-osasto tulitti kranaatinheittimillä Donetskia.*

Venäjän sota Ukrainassa yhdessä kuvassa: punalippu, sirppi ja vasara sekä Josef Stalin. (1)
















Venäjän vuodesta 2014 miehittämiä Itä-Ukrainan alueita ei elintarvikehuollon ja siviiliterveydenhuollon osalta juuri millään tavalla valmisteltu tulevaan offensiiviin. Venäjän piittaamattomuuden seurauksena esim. miehitetyn Donetskin ja Makiivkan alueilla oli pulaa peruselintarvikkeista jo viikko pari Venäjän offensiivin alun jälkeen. Kesän koittaessa elintarvikepula alueelle helpottunee, jollei Venäjä suorita alueella viljojen ja helmien yms. takavarikkoja. Venäjän piittaamattomuuden seurauksena Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on lääkkeistä sekä ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta – terveydenhoitosektorilla henkilökuntapulaa on lisännyt Venäjän alueella toimeenpanemat (pakko)rekrytoinnit, jotka on ulotettu koskemaan myös sairaaloiden miespuolista henkilöstöä.

Tilanne tuskin helpottuu miehitetyssä Itä-Ukrainassa Venäjän aloittaessa alueella jälleen uuden rekrytointikierroksen, tarkkaan ottaen kyseessä on laiton pakkorekrytointi, jossa Venäjä kokoaa miehistöä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla operoineisiin 1. ja 2. armeijakuntaan. Lisääntynyt miehistöntarve johtuu todennäköisesti Sjeverodonetskin ja Lysitšanskin sekä Popasnan alueiden taisteluista, joissa Venäjä on ryhtynyt käyttämään miehitetyiltä alueilta koottuja joukkoja kaupunkisodassa.

Donetskissa asuvien tuttaviemme ja ystäviemme mukaan elintarvikehuollon ohella alueen vesihuolto on suurissa ongelmissa, paikoin se on romahtamispisteessä. Juomavesi on jo pidempään ollut Donetskissa sellaisenaan juomakelvotonta mutta nyt vesi itsessään alkaa olla kortilla, vesivarastot alkavat olla tyhjiä, huolto ei toimi – eikä Venäjän offensiivin vuoksi Ukrainan puolelta ole mahdollista saada materiaaliapua tai huoltomiehiä. Donetskin kaupunkialueella on laajoja osia, joissa käyttöveden saannissa on jatkuvia päivistä viikkoihin kestäviä katkoja.

Venäjä on käyttänyt ruokaa aseenaan siviileitä vastaan Syyrian sodassa, ruoan käytöllä aseena jopa kokonaisia kansakuntia vastaan on Venäjälläkin pitkä historia. Myös Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto turvautui nälkään aseena synkän historiansa kuluessa useita kertoja. Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan nälkään tappamista käytettiin aseena neuvostoaikana useita kertoja. Merkittävimpänä vuosien 1932–1933 holodomor (ukr. Голодомор), jota voi perustellusti kutsua kansanmurhaksi ja jossa tapettiin nälkään (siitä holodomorissa on kyse – nälkään tappamisesta) miljoonia ukrainalaisia.

Käynnissä olevan offensiivin kuluessa Venäjä on jo tarkoituksellisesti synnyttänyt ruokapulaa eripuolille miehittämiään alueita. Berdjanskissa paikallisia on nöyryytetty vaatimalla heiltä Venäjän tunnustamista ruokalahjoituksia vastaan (osa ruoasta on ilmeisesti muualta miehitetyiltä alueilta varastettua, niiden ukrainan kielisten etikettitekstien tähden), vastaavia havaintoja on tehnyt muillakin Venäjän miehittämillä alueilla.

Venäjä on myös varastanut miehittämiltään alueilta Ukrainan eteläisistä osista satojatuhansia tonneja viljaa sekä siemenviljaa, (2) siemenviljan varastaminen on tehnyt paikoin mahdottomaksi kylvötyöt – jokainen arvaa millaiset seuraukset tällä on alueelle, jonne Venäjä luo tarkoituksellisesti ruokapulaa ja josta se samalla estää ihmisiä pakenemasta esim. vapaaseen Ukrainaan. Oma lukunsa Venäjän toimissa on sitten laiton merisaarto, joka kohdistuu Ukrainan merenkulkuun ja joka vaikeuttaa viljan vientiä Ukrainasta. Rikollinen merisaarto tulee näkymään vilja ja ruokapulana esim. Afrikan mantereella, jollei merisaartoa kyetä jollain tapaa purkamaan – keinoja on kyllä olemassa. (3)

Etelässä, Venäjän miehittämillä Hersonin ja Zaporižžjan alueilla estetään myös järjestelmällisesti ihmisten poistumista alueelta esim. vapaan Ukrainan puolelle. Tuttujamme ja ystäviämme on jäänyt ansaan kummallekin alueelle, kyseisillä alueilla venäläisten onnistui edetä pääteitä myöten suhteellisen nopeasti suurimpiin kaupunkeihin, ottaen ne ainakin jollain tapaa haltuun (Melitopolissa venäläisten valta on tosin hyvin ohuen langan varassa paikallisen vastarintaliikkeen voimakkaan toiminnan seurauksena), jonka seurauksena tuhannet siviilit jäivät sodan jalkoihin uskaltamatta lähteä riittävän varhain matkaan. Tällä hetkellä reitit esim. Hersonista Mykolajivin alueelle ovat hyvin ristialttiita ja vaarallisia, tilanteen ollessa saman Zaporižžjassa, jossa miehitetyiltä alueilta pääsy vapaan Ukrainan alueille on hankalaa sekä vaarallista.

Monien mielestä turvallisin reitti on poistuminen Krimin niemimaan kautta Venäjälle ja sieltä pakeneminen länteen, joskin tähänkin sisältyy riskejä – etenkin miehillä sekä niillä ukrainalaisilla, joilla ei ole ulkomaanpassia.

Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle saavuttaessa miehet erotellaan naisista ja lapsista (en ole varma kuinka vanhat pojat päätyvät ”miesten ryhmään”). Naiset pääsevät lapsineen usein jatkamaan matkaa jo saman vuorokauden puolella, mutta miehet siirretään piikkilanka-aitojen ympäröimään ”leiriin”, eräissä tapauksissa kyseessä on aidoin ympäröity rakennus, jossa miehet siirretään hyvin niukasti kalustettuun huoneeseen/ saliin. Tällaisessa huoneessa/ salissa miehet joutuvat odottamaan kutsumista ”kuulusteluun”. Sellaisen läpäisseiden mukaan toiminta on aivan sattumanvaraista, osa selviää alle puolenvuorokauden odottelulla, jotkut joutuvat odottamaan reilusti kauemmin aikaa.

Miehiä kutsutaan kuitenkin yksi kerrallaan ”kuulusteluun” (kutsuminen tapahtuu kerrotun mukaan nimeltä kuiskaamalla), ja koska nimi kuiskataan (usein vain kerran), juuri kukaan ei uskalla levätä (nukahtamisen pelko) eikä myöskään jutella äänekkäämmin muiden kanssa. Kuiskaaminen toimii siis hallinnan ja kontrolloinnin tapana, toisinaan nimi myös lausutaan vain ”sinnepäin”. Tällaisten toimien tähden kukaan ei ennalta voi olla varma kuinka kauan joutuu odottamaan ”kuulusteluun” pääsyä.

”Kuulustelussa” esitetään kysymyksiä henkilöpapereiden tarkastamisen ohessa, ainakin miesten on riisuttava itsensä alasti kuulustelutilanteessa – heiltä tarkastetaan mahdolliset tatuoinnit ja arvet, kaikki sellainen mikä viittaa osallistumiseen sotaan venäläisjoukkoja vastaan (vuosina 2014-2022, alkuvuosi). Kuulusteluiden jälkeen mies pääsee joko jatkamaan matkaa, tai hänet viedään leirille.

Venäjän 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen alkuvaiheessa poistuminen Venäjän miehittämiltä alueilta (pois lukien Itä-Ukraina) oli kerrotun mukaan paljon helpompaa kuin nyt. Ammutuksi joutumisen riski on kasvanut huomattavasti pakoreiteillä suoraan vapaan Ukrainan puolelle. Meilläkin on alueella tuttuja, jotka miettivät millä keinolla poistua alueelta. Heitä myös pelottaa se, ettei kaikilla ole ulkomaan passia (on vain sisäinen passi), minkä puuttuminen voi vaikeuttaa pakoa Venäjältä länteen, jos sen reitin valitsee.

Venäjän miehittämillä alueilla vallitsevaa pysähtyneisyyden tilaa kuvaa erinomaisesti Johan Bäckmanin viesti sosiaaliseen mediaan:

Pohjois-Korean edustaja on tänään tavannut Donetskin ja Luganskin kansantasavaltojen ulkoministerit Nikonorovan ja Deinegon. Pohjois-Korealla on ballistisia ohjuksia. Ehkä ne tulevat Donbassin avuksi.” (4)

























Voiko enää tämän alemmas Venäjä maana vajota? Venäjän perustamien nukkevaltioiden marionettiulkoministerit tapaavat Pohjois-Korean edustajan, Bäckmanin tuulahduksenomaisena toiveena ballististen ohjusten saaminen Donbasin avuksi – ”Ehkä ne tulevat Donbassin avuksi”. Ehkä…

Tämä on kuin jostain irvokkaasta näytelmästä, paitsi, että tämä on totta ja tämän farssin tähden tuhannet ukrainalaiset kuolevat.

 

Venäjä hakee näytösluonteista ”voittoa” idässä

Tällä hetkellä taisteluiden pääpaino on sotatoimialueen itäisimmässä kolkassa, Rubižnen, Sjeverodonetskin ja Lysitšanskin muodostamassa kolmiossa ja näistä kaupungeista etelään Popasnan alueella, jossa Venäjän on onnistunut saavuttaa paikallinen läpimurto Ukrainan porrastetusta puolustuslinjasta – viikonvaihteessa eteneviä venäläisjoukkoja havaittiin viitisen kilometriä Soledarin suolakaivoskaupungista itään.

Venäjän saatua haltuunsa Popasnan, pystyy se ylänköalueelta käsin kontrolloimaan tilannetta paremmin ja ohjaamaan tulta laaksoihin ja matalampien ylänköjen poikki vedetyille teille ja näin olennaisesti vaikeuttamaan Ukrainan huoltoa sekä joukkojen siirtoa. Tällä hetkellä venäläisten epäsuoratuli yltää Bakhmutin ja Lysitšanskin väliselle T1302-tielle, maanantaina 23. toukokuuta tiellä liikkujia on tulitettu säännöllisesti venäläisten toimesta. (5)

Tilanne alueella on Ukrainan kannalta kriittinen, ei kuitenkaan katastrofaalinen. Mikäli Ukrainan ei kuitenkaan onnistu vakauttaa tilannetta alueella, katastrofin välttääkseen sen on todennäköisesti vedettävä joukkonsa Sjeverodonetskin ja Lysitšanskin alueelta länteen ja lounaaseen sekä valmistauduttava puolustamaan Bakhmut – Soledar – Siversk -linjaa, tai vetäydyttävä jopa vielä kauemmas länteen.

Ukrainan pohjoista sivustaa suojaa Siverskyi Donets, jonka ylittämistä Venäjä on alueella yrittänyt useamman kerran – onnistumatta siinä. Eteläisen ja kaakkoisen sivustan ollessa haavoittuvaisemman sen rajoittuessa Itä-Ukrainan miehitettyihin alueisiin Popasnan eteläpuolella, eikä alueella ole huomattavia luonnonesteitä paria tekojärveä lukuun ottamatta hidastamassa venäläisjoukkoja. Tätä haavoittuvuutta Venäjä näyttää pyrkivän hyödyntämään aloittaessaan hyökkäyksen kohti Bakhmutia Debaltsevesta käsin. Ukrainan tilannetta ei helpota sekään, että Venäjä on edennyt Lymaniin, sen tavoitteena on todennäköisesti kaupungin valtauksen ohella huoltolinjojen varmistaminen sekä laajemman saarroksen valmistelu Donbasin alueella – mahdollisesti jopa hyökkäyskärjen ulottaminen Slovjansk – Kramatorsk -alueelle, jota Venäjä on aiemmin tavoitellut Izjumin suunnalta. 

Karttapohja: liveuamap.com.



















Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjällä on Donbasissa selkeä materiaaliylivoima. (6)

Ukrainan ongelmia lisää Donbasissa se, että jo ennen 24. helmikuuta 2022 Venäjän oli ollut mahdollista varastoida Itä-Ukrainan miehitetyille alueille runsaasti ammuksia sekä tykistöä ja raketinheittimiä. Alueelle varastoitu tykistö, pääasiassa 122 millin D-30 Ljaguška eli 2A18 kanuunahaupitsit, ja 122 mm BM-21 raketinheittimet ovat soveltuvia aseita Venäjän sodankäyntitapaan alueella, jossa merkittävään osaan vaikutusalueella olevaa rakennuskantaa kohdistetaan epäsuoraa tulta, ja tarkoituksena on synnyttää mittavaa materiaalista tuhoa. Tässä kohdin on myös syytä kysyä, että mitä kansainvälinen yhteisö teki havaitessaan kalustosiirrot Venäjältä miehitettyyn Itä-Ukrainaan? Ei juuri mitään, korkeintaan painosti Ukrainaa neuvotteluihin sopimuksia toistuvasti rikkovan Venäjän kanssa. Toiminnallaan Venäjä myös halvaannutti ja korruptoi lukuisia kansainvälisiä organisaatioita, kuten ETYJ:n, joka toteutti Ukrainan tarkkailuoperaatiota, johon kuului venäläisiä tarkkailijoita (osa varmuudella tiedustelu-upseereita) samalla kun maa miehitti ja soti osassa Ukrainaa.

 

lukumäärä

miehistö 1. AC ja 2. AC

35100 + (7/2021)

taistelupanssarivaunut

481

miehistönkuljetusajoneuvot ja rynnäkkövaunut

914

erilaiset tykistöaseet

708

raketinheittimet

202

erilaiset ilmatorjuntajärjestelmät

noin 700

 

Venäjä ryhtyi toimittamaan Itä-Ukrainan miehitetyille alueille ammuksia sekä polttoainetta kiihtyvällä tahdilla viime vuoden toiselta puoliskolta lähtien, mitä toimintaa kansainvälinen yhteisö ei päässyt edes suoraan tarkkailemaan ja valvomaan, Venäjän tehdessä tarkkailuoperaation miehitettyjen alueiden ja Venäjän välisellä rajalla mahdottomaksi. (7) Tälläkin hetkellä Venäjä kykenee huoltamaan joukkojaan Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla rautateitse Gukovon ja Avilo-Uspenkan kautta, siten ettei Ukraina kykene kuin satunnaisesti (lennokeilla) vaikuttamaan alueelle. Samoin sen suuret logistiset asemat, kuten Ilovaisk, ovat riittävän kaukana selustassa suojassa Ukrainan vaikuttamiselta.

 

Marko 

 

Lähteet:


*: Kyseisestä tapauksesta on laadittu raportti ja toimitettu se eteenpäin ukrainalaiselle ihmisoikeusryhmälle.


Esimerkkejä ETYJ:n Ukrainan monitorointimission kalustohavainnoista Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta, näidenkin kohdalla olennaisin tieto jätetään kertomatta eli se, mistä kalusto on alueelle toimitettu – Venäjältä.

Kolme 122 mm D-30 Ljaguška eli 2A18 kanuunahaupitsia.















Viisi 122 mm 2S1 Gvozdika panssarihaupitsia.















Venäjältä toimitettiin miehitetyille alueille myös raskaampaa tykistöä, kuten 152 mm 2A36 Giatsint-B kenttätykkejä.















#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.