Venäjä ei piittaa sodankäynnin säännöistä, kohteina ukrainalaiset lääkintämiehet

 

Venäjä laajentaessa sotaa Ukrainaa vastaan aamuyöstä 24. helmikuuta 2022, sen tavoitteisiin kuului Ukrainan pääkaupungin Kiova valtaus muutamassa päivässä, on enemmän kuin todennäköistä, että Venäjä tavoitteli myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja muutamien muiden merkittävimpien poliitikkojen vangitsemista – mahdollisesti jopa murhaamista, ja eräänlaisen pseudovaltion muodostamista tuhotun Ukrainan tilalle. Suunnitelman epäonnistuttua jo ensimetreillä, Ukrainan ryhdyttyä taistelemaan vastaan ja taistellessa jokaisesta metristä maata, alkoi silmiemme eteen alkoi vyöryä kuvia ja videoita tapahtumista, jotka olivat meille tuttuja Venäjän käymistä sodista Tšetšeniasta ja Syyriasta sekä Itä-Ukrainasta – kuvia siviileiden murhaamisesta, sairaaloiden ja koulujen pommittamisista jne. Itä-Ukrainan osalta tällaiset kuvat harvemmin ylittivät täällä Suomessakaan uutiskynnystä, vaikka Venäjä ja sen proxy-joukot ovat tulittaneet raskailla aseilla lukuisia kouluja ja sairaaloita Itä-Ukrainan sotatoimialueella vuoden 2014 jälkeen.

Hekin menettivät henkensä venäläisten käsissä palvellessaan maataan.*

Venäjän toteuttamien rikollisten pommitusten ja iskujen määrä nousee yksistään 24. helmikuuta alkaneen laajan offensiivin ajalta satoihin (kohteina sairaalat, koulut ja päiväkodit), sen sijaan, että uppoutuisin tällaiseen määrään rikollisia tekoja, rikollisia ne ovat siksi, että valtaosassa kohdetta pommitettiin tai tulitettiin juuri sen merkittävyyden vuoksi (ts. kyse oli nimenomaa sairaalasta, koulusta, päiväkodista jne.) käyn läpi pidemmältä ajanjaksolta Venäjän ja sen varustamien joukkojen hyökkäyksiä sotatoimialueella tehtäväänsä suorittavia ukrainalaisia lääkintämiehiä vastaan. Pääpainon ollessa ajalla ennen tätä vuotta, mutta ennen varsinaiseen aiheeseen uppoutumista, havainnonomaisina huomioina joitain Venäjän ja sen proxy-joukkojen sairaaloihin ja kouluihin kohdistamia iskuja. Nämä havainnot lähinnä siksi, jotta lukijalle syntyy ymmärrys siitä, että Venäjän toiminta on jatkuvaa ja kestänyt vuosia, vaikka se ei välttämättä olekaan ylittänyt uutiskynnystä Suomessa tai muualla lännessä.

Toukokuun 12. 2021 venäläisjoukot ampuivat panssarintorjuntaohjuksen kohti Ukrainan hätätilaministeriön miinanraivausyksikön ajoneuvoa Mariupolin rintamalohkolla, Hraniten alueella. Panssarintorjuntaohjus meni läpi GAZ-66 maastokuorma-auton räjähtämättä. Kuorma-auton kuljettaja, kuten eivät HALO Trust organisaation miinanraivaajat, loukkaantunut tulituksessa. Kyseinen ryhmä oli siviilitehtävässä suorittamassa miinojen, ammusten sekä tunnistamattomien räjähteiden raivaamista alueella.

Panssarintorjuntaohjuksen vaurioittama Ukrainan hätätilaministeriön GAZ-66 maastokuorma-auto.

Illalla 4. toukokuuta 2021 miehitetyn Donetskin länsipuolella sijaitsevaa Krasnohorivkan kaupunkia tulitettiin 120 mm kranaatinheittimillä sekä muilla aseilla. Kaupungin keskussairaalan alueelle osui lukuisia 120 mm kranaatinheittimen kranaatteja. Sairaalassa oli kyseisenä hetkenä hoidossa 45 koronaviruspotilasta. Krasnohorivkan keskussairaala kärsi tulituksessa mittavia vaurioita iskussa, samoin sairaala-alueella ollut ambulanssi vaurioitui. Onneksi yksikään potilas tai henkilökuntaan kuulunut ei saanut fyysisiä vammoja iskussa.

7. toukokuuta 2019 Zolote-4:n kylää tulitettiin, tulituksessa vaurioitui yksi siviilirakennus. Zolote-4:n koulua on tulitettu venäläisjoukkojen toimesta lukuisia kertoja joulukuun 2018 jälkeen.

18. joulukuuta 2017 Ukrainan hallinnassa olevaan parin tuhannen asukkaan Novoluhansken kylään  ammuttiin noin 40 kpl 122 mm rakettia BM-21 Grad raketinheittimellä. Ukrainalaisviranomaisten mukaan tulituksessa vaurioitui tai tuhoutui 47 kodin ohella päiväkoti, koulu ja terveysasema. Iskun seurauksena kahdeksan siviiliä toimitettiin sairaalahoitoon, heidän joukossa pahoin traumatisoitunut lapsi. Unicefin mukaan vuoden 2017 aikana Itä-Ukrainan sotatoimialueella tulitettiin yhteensä 40 erilaista oppilaitosta, (1) valtaosan sijaitessa Ukrainan kontrolloimalla alueella.

28. toukokuuta 2017 Krasnohorivkaan kohdistetussa tykistö- ja raketinheitinkeskityksessä palamaan syttynyt koulu nro. 2 (Школа № 2). Koulu kärsi tulituksessa mittavia vahinkoja.

Hyökkäykset oppilaitoksia ja päiväkoteja vastaan kuuluivat Venäjän johtamien joukkojen tavanomaiseen toimitapaan myös Itä-Ukrainassa, joten ei ole ihme, että ennen Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittamaa laajaa, Ukrainaan kohdistunutta offensiivia, nähtiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella lukuisia venäläisjoukkojen toteuttamia – provokatiivisia – tuli-iskuja. Iskujen kohteina oli muun muassa päiväkoti Kindergarten №21 ”Каzkаnista” Stanytsia Luhanskassa ja peruskoulu Vrubivkassa. (2)

Venäjä ei ole piitannut monivuotisessa sodassa ukrainalaisten oppilaitosten eikä sairaaloiden koskemattomuudesta, ennemminkin se on toteuttanut samaa taktiikkaa kuin Syyriassa tukiessaan al-Assadin joukkoja, joten ei ole ihme, ettei se myöskään noudata Geneven sopimuksia mitä tulee lääkintähenkilökunnan turvallisuuteen (ja koskemattomuuteen). Ukrainassa käynnissä olevan sodan alkuhetkistä (kevät 2014) lähtien Venäjä on toistuvasti (ja tarkoituksellisesti) hyökännyt Ukrainan asevoimien lääkintähenkilökuntaa vastaan erilaisin asejärjestelmiä – myös ilmasta, jolloin sen komennossa olleet joukot ovat iskeneet modifioiduilla nelikoptereilla esim. evakuointiajoneuvoja vastaan, kuten ne tekivät maaliskuussa 2020. Tuolloin Venäjän varustamat joukot pudottivat nelikopterilla kaksi 30 mm kranaattikonekiväärin VOG-17 kranaattia Ukrainan maavoimien evakuointiambulanssin päälle Talakivkan lähellä, Mariupolin koillispuolella. Kyseisessä iskussa kukaan ei onneksi haavoittunut tahi kuollut.

30 mm VOG-17 kranaatin vaurioittama evakuointiambulanssi.

Mutta läheskään aina ukrainalaisilla lääkintämiehillä ei ollut onni myötä. Heinäkuun 1. 2019 Venäjän varustamat joukot tulittivat panssarintorjuntaohjuksella evakuointitehtävässä ollutta Ukrainan merijalkaväen ambulanssia, Vodianen alueella Mariupolin koillispuolella sillä seurauksella, että Humween kuljettajana toiminut Serhiy Mayboroda menehtyi paikan päällä vammoihinsa ja sotatoimialueella vuosien ajan lääkintätehtävissä ollut – arvostettu ja kokenut – lääkäri Irina Shevchenko menehtyi matkalla sairaalaan. (3) Rintamalta evakuoitu haavoittunut selvisi hyökkäyksestä hengissä.

Panssarintorjuntaohjuksen tuhoama ukrainalaisten evakuointi-Humvee. 

Heinäkuun 4. 2021 Ukrainan asevoimien 93. mekanisoidun prikaatin mekanisoidun pataljoonan kenttälääkintäyksikön komentaja, lääkintäkapteeni Juri Pismennij, menehtyi tykistökeskityksessä saamiinsa sirpalevammoihin.

Lääkärikoulutuksen saanut Juri Pismennij värväytyi vapaaehtoisena lääkärinä vapaaehtoisvoimin toimivaan 1. liikkuvaan kenttäsairaalaan 2016. Vuoden 2018 lopulla hän liittyi Ukrainan asevoimiin ottaen komentoonsa 93. mekanisoituun prikaatiin kuuluvan mekanisoidun pataljoonan kenttälääkintäyksikön.

Lääkintäkersantti Klavdia Sytnik kaatui vihollisen kranaattitulessa 1. helmikuuta 2020, hänen ollessa toimittamassa lääkintämateriaalia ukrainalaisjoukoille etulinjaan.

Lääkintämies Mykola ”Smurfik” Volkov menehtyi sotilassairaalassa 15. huhtikuuta 2019, viittä päivää aiemmin venäläinen tarkka-ampuja sai Volkovin tähtäimeensä ampuen tätä päähän. (4) Upseereiden ohella lääkintähenkilökunta kuului jo tuolloin venäläisten tarkka-ampujien korkean prioriteetin kohteisiin.

Helmikuussa 2018 lääkintämies Sabina Halytska menehtyi venäläisjoukkojen hyökkäyksen seurauksena – kuollessaan hän oli avustustehtävässä siviilien parissa. (5) Halytskan parina ollut lääkintämies haavoittui tulituksessa. Vuotta aiemmin, helmikuussa 2017, lääkintämies Natalia Khorunzha menehtyi tehtävässään venäläisproxyjen tulitettua ambulanssia panssarintorjuntaohjuksella. (6) Auton kuljettaja ja toinen lääkintämies haavoittuivat vakavasti iskussa.

Julma kohtalo saattoi myös olla niillä ukrainalaisvapaaehtoisilla, jotka avustivat ja toimittivat lääkintä- ja muuta ei-tappavaa materiaalia rintamalle ja jäivät jossain vaiheessa venäläisjoukkojen vangiksi. Tällainen työskentely koitui Olena Kulishin ja Volodymyr Aliokhinin kohtaloksi, militanttien vangitessa heidät elokuussa 2014, ja teloitettua kiduttamisen jälkeen. (7)

Edellä mainitsemani Ukrainan asevoimien lääkintämiehet ja lääkintähenkilökunta avustajineen on kaatunut tilanteissa, joissa on tarkoituksellisesti hyökätty lääkintähenkilökuntaa vastaan tietäen, menetyksen olevan Ukrainalle merkittävän henkilöiden ja kaluston myötä. Irina Shevchenkon ja monien muiden ohella Ukrainan asevoimat on menettänyt taistelutehtävissä tai vihollisen tulituksessa lukuisia lääkintämiehiä, osa heistäkin todennäköisesti päätyi tulituksen kohteeksi kun heidät oli tunnistettu lääkintähenkilökuntaan kuuluvaksi.

Venäjän 24. helmikuuta aloittaman hyökkäyssodan aikana on käynyt lukuisia kertoja ilmi sen piittaamattomuus sodankäynnin sääntöjen kunnioittamista kohtaan. Eräitä sotavangeiksi joutuneita lääkintämiehiä (ja -naisia) on edelleen kateissa, vaikka heidän tiedetään olleen venäläisten käsissä viikkoja. Azovstalissa sotavangiksi jääneestä Katerinasta eli ”Ptaškasta” hänen äitinsä ei ole kuullut mitään sitten toukokuun loppupuolen. Sen sijaan venäläiset syyttävät lääkintämiehenä toiminutta Katerinaa siviileiden murhaamisesta, ja häntä uhkaa näytösoikeudenkäynti Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, jossa vastaavassa näytösoikeudenkäynnissä on langetettu kuolemantuomiot kolmelle Ukrainan asevoimissa palvelleelle ulkomaalaistaustaiselle sotavangille. (8)

Ukrainalainen lääkintämies Julia ”Taira” Paevska jäi kaapattiin venäläisten toimesta maaliskuussa 2022, hänen ollessa matkalla piiritettyyn Mariupoliin avustamaan siviileiden evakuoinnissa. (9) Paevska oli vankeudessa yli kaksi kuukautta kunnes hänet vapautettiin, vankeusajan oloja huomattavasti laihtunut Paevska kuvasi ”keskitysleirimäisiksi”.

Tällä hetkellä Venäjällä ja Venäjän miehittämillä alueilla on sotavankeina tai kaapattuina suuri joukko Ukrainan asevoimien lääkintähenkilökuntaa, miehiä ja naisia. Osaan Ukrainan viranomaisten tai kansainvälisten organisaatioiden ei ole onnistunut saada yhteyttä, jotkut ovat päässeet sotavankienvaihto-operaatioiden myötä vapauteen. Osa sotavangeista on sijoitettu Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla (Olenivkassa, Donetskin lähellä) sijaitsevalle leirille, jossa olot ovat äärimmäisen kehnot ja sotavankien kohtelu julmaa. Osa venäläisten sotavangeiksi saamista lääkintähenkilökunnan jäsenistä on päätynyt Rostovin alueelle SIZO:on eli tutkintavankilaan. (10)

Venäläiset eivätkä heidän proxy-joukkonsa ole kunnioittaneet ukrainalaisia lääkintämiehiä tai muutakaan lääkintähenkilökuntaa koko sodan aikana (keväästä 2014) tai tunnustettuja symboleja (esim. punainen risti). Ukrainalaisille tämä kävi ilmi ensimmäisen kerran karvaasti toukokuussa 2014 jolloin käytiin Donetskin kansainvälisen lentokentän ensimmäistä taistelua.

Ukrainan suoritettua 26. toukokuuta 2014 ilmaiskun hyökkääviä militantteja vastaan, nämä osoittivat neuvotteluhalukkuutta ukrainalaisten kanssa. Militanttien joukossa ollut, Punaisen ristin edustajaksi esittäytynyt henkilö pyysi lupaa haavoittuneiden evakuointiin uudesta terminaalista. Ukrainalaisten taholta lupa evakuointiin annettiin. Jonkin ajan kuluttua ambulanssi saapui uuden terminaalin luo, sen pysähdyttyä, naamioituneet taistelijat ryhtyivät purkamaan siitä välittömästi aseita ja ammuksia sekä muuta täydennystä terminaaliin linnoittautuneille militanteille. Sopimusrikkomuksen seurauksena ukrainalaiset avasivat tulen linnoittautuneita militantteja vastaan.

Ukrainan sodan paradokseihin kuuluu se, että Venäjä proxy-joukkoineen on toistuvasti rikkonut tekemiään sopimuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia vastaan, se on hyökännyt hoitohenkilökuntaa ja sairaaloita vastaan, se on hyökännyt siviileille apua toimittavia lääkintämiehiä vastaan, se on hyökännyt evakuointiajoneuvoja vastaan (myös tapauksissa, joissa evakuoinnista on sovittu Ukrainan ja Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden edustajien kanssa). On valitettavaa, että sama toiminta jatkuu edelleen ja että Venäjän toistuvista sopimusrikkomuksista huolimatta sille ei ole annettu ultimaatumia, josta ei lipsuta.  

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.unicef.org/press-releases/attacks-schools-quadruple-conflict-hit-eastern-ukraine-unicef 

2. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/02/provokatiivisia-tuli-iskuja-ja.html 

3. https://twitter.com/GlasnostGone/status/1145719553923719168 

4. https://journalist.today/en/the-fighter-of-the-8th-battalion-aratta-died/ 

5. https://www.ukrinform.net/rubric-defense/2407499-militants-fired-at-doctors-in-donbas-military-nurse-died.html

6. https://euromaidanpress.com/2017/02/06/paramedic-killed-by-russian-missile-while-saving-the-wounded/ 

7. https://euromaidanpress.com/2021/03/08/honouring-and-remembering-the-fallen-female-heroes-of-ukraine/ 

8. https://news.un.org/en/story/2022/06/1120102 

9. https://khpg.org/en/1608810642 

10. https://khpg.org/en/1608810778 

*: Kuvan henkilöt kirjoituksessa mainittuja, venäläisten ja heidän proxy-joukkojensa sodassa tappamia – Olena Kulishin tapauksessa kiduttamisen jälkeen teloittama.