Kollaa kestää on meille suomalaisille tuttu,
talvisodan Kollaan taisteluihin liittyvä sanonta, joka kuvaa meidän
suomalaisten periksiantamattomuutta sekä talvisodan henkeä. Sanonnalla Kollaa
kestää on vankka perusta, sillä Kollaanjoen rintama Laatokan Karjalassa kesti
talvisodan loppuun saakka. Tänään reilut kahdeksan vuosikymmentä Kollaanjoen
taisteluiden jälkeen Ukrainan itäosissa nähdään vastaavaa
periksiantamattomuutta kuin suomalaisten toimesta Kollaalla, ukrainalaisten
puolustaessa jokaista nyppylää ja risteystä Bakhmutin ympäristössä, ovat
puolustaneet jo yli kahden kuukauden ja kolmen viikon ajan.
Ukrainan maavoimien 93. mekanisoidun prikaatin kalustoon kuuluva T-80BVK Bakhmutissa, vaunu on kaapattu venäläisiltä. (1 ja 2) |
Venäläiset julistivat taistelun Bakhmutista alkaneen elokuun 1. päivä joukkojensa aloittaessa laajan hyökkäyksen kohti kaupungin kaakkoisosia epäsuoran tulen tukemana, offensiivin ensimmäisinä päivinä Venäjän ilmavoimat osallistui myös hyökkäyksen tukemiseen rynnäkkökoneillaan. Offensiivin ensimmäisinä päivinä venäläiset saivat aikaan paikallisia läpimurtoja, elokuun 4. päivä PMC Wagnerin palkkasotilaat etenivät Bakhmutin itäosiin saavuttaen Patrice Lumumban mukaan nimetyn kadun. (3) Patrice Lumumba oli itsenäisyysjohtaja ja Kongon demokraattisen tasavallan (maa tunnettiin vuosina 1971–1997 nimellä Zaire) ensimmäinen laillisilla vaaleilla valittu pääministeri heti sen jälkeen, kun maa oli hänen johdollaan saavuttanut itsenäisyyden Belgiasta kesäkuussa 1960. Lumumba teloitettiin katangalaisten sotilaiden toimesta, belgialaisten valvomana, 17. tammikuuta 1961.
Venäjä oli kohdistanut Bakhmutiin sotatoimia jo ennen
elokuun alun offensiivia. Toukokuun 17. päivä venäläiset tulittivat kaupunkia
tykistöllä ja raketinheittimillä. Tuli-iskussa menehtyi yhteensä viisi
siviiliä, joukossa yksi taaperoikäinen lapsi. (4) Popasnan päädyttyä
venäläisten käsiin 22. toukokuuta, Ukrainan asevoimat vetäytyi kaupungin
alueelta linnoitettuihin asemiin Bakhmutin ympäristöön venäläisten aloittaessa
hitaan, taisteluiden täyteisen etenemisen, kohti Bakhmutia.
Tulevina viikkoina (kesä-heinäkuussa) Itä-Ukrainassa käytiin
raskaita taisteluita Venäjän yrittäessä murtaa ukrainalaisten puolustuksen ja
linnoitteet alueen lukuisissa kaupungeissa ja niiden ympäristössä:
Sjeverodonetskin taistelua seurasi taistelu Lysytšanskista;
Lysytšanskin länsipuolella Siverskissä taisteltiin viikkojen ajan, kunnes
syyskuun alkupuolella Venäjä vetäytyi alueelta; Vuhlehirs’kin
lämpövoimalan (Вуглегірська ТЕС) hallinnasta taisteltiin viikkojen
ajan – voimalan päätyessä venäläisten hallintaan 26. heinäkuuta tie kaakosta
Bakhmutiin oli aiempaa vapaampi. Joukkojensa huollossa Venäjä kykeni
hyödyntämään rautatieyhteyttä Venäjältä Debaltseveen, miehitetyssä
Itä-Ukrainassa ja sieltä pikatieyhteyttä luoteeseen (M-03 eli E40 pikatie).
Ennen 1. elokuuta alkanutta offensiivia venäläiset
kohdistivat Bakhmutiin ja sen ympäristöön epäsuoraa tulta, 27. heinäkuuta
kaupunkiin kohdistuneessa tulituksessa menehtyi kolme siviiliä useiden
siviileiden joutuessa sairaalaan. Heinä-elokuun vaihteen jälkeen kaupunkiin on
kohdistettu toistuvasti raskasta tykkitulta sekä raketinheitintulta.
Viimeisimpien viikkojen kuluessa, jolloin taisteluita on käyty aivan kaupungin
rajoilla, kaupunkia on tulitettu käytännössä päivittäin erikaliiperisilla
aseilla. Tulituksen ja taistelutoimien seurauksena menehtyneiden siviileiden
lukumäärä nousee kymmeniin, aivan kuten vammautuneidenkin. Evakuoinneista
huolimatta kaupunkiin on jäänyt siviilejä, suurin osa heistä elää tällä
hetkellä kellareissa tai rakennusten pohjakerroksissa.
Bakhmutista on taistelut tähän mennessä viikkojen ajan,
Venäjällä päävastuun offensiivista ovat kantaneet PMC Wagnerin
palkkasotilaat sekä mobilisoidut ja pakkomobilisoidut joukot 1. ja 2. sekä kesällä
perustetusta 3. armeijakunnasta, joiden lisäksi Venäjältä operaatioon on
osallistunut myös muita palkkasotilasyksiköitä, kuten rynnäkkö- ja
tiedusteluosasto Rusitšin taistelijoita. Taisteluun Bakhmutista on ottanut
Venäjältä osaa myös osia 144. kaartin moottoroidusta prikaatista sekä 45.
pioneerirykmentistä.
Viime aikoina on entistä enemmän kyseenalaistettu
venäläisten Bakhmutin suunnalla jatkuvaa operaatiota, jossa aloite ainakin osin
näyttää kääntyvän Ukrainan asevoimille onnistuneiden vastahyökkäysten myötä. Bakhmut
on tärkeä liikenteen risteysasema, mikä on todennäköisesti yksi niistä syistä,
miksi Venäjä halusi saada kaupungin haltuunsa, mutta kyetäkseen hyödyntämään
Bakhmutin asemaa, olisi Venäjän pitänyt saada minimissään haltuunsa ratalinja
Lymanista Siverskin kautta Bakhmutiin ja sieltä Horlivkaan, mutta tällöinkin
raidelinja olisi ollut Ukrainan vaikuttamiselle altis koko matkaltaan.
Lounais-kaakko-suuntaisen maantieyhteyden (M-03 pikatie) kokonaisvaltainen
hyödyntäminen olisi edellyttänyt Venäjältä merkittävää läpimurtoa Donbasin
alueella, johon maa ei missään vaiheessa kyennyt. Ukrainan onnistunut
vastahyökkäys Harkovan alueella romahdutti lopullisesti Venäjän haaveet
Donbasin offensiivin onnistumisesta, jonka jälkeen offensiivin jatko Bakhmutin
alueella alkoi näyttää järjettömältä. Se oli kuin pään hakkaamista
tiiliseinään!
Viikonlopun ja maanantain (24. lokakuuta) kuluessa Ukrainan
asevoimat on onnistunut vastahyökkäyksillään etenemään kaupungin itä- ja
kaakkoispuolella parhaimmillaan jopa parin kilometrin matkan ottaen haltuunsa
alueita, (5) joista on taisteltu viikkojen ajan ja joiden miehittämisyrityksiin
venäläiset ovat uhranneet suuren joukon miehiä ja kalustoa. Samalla kauempana
idässä ja kaakossa venäläiset pystyttävät ns. Wagner linja-nimellä
kutsuttua puolustuslinjaa, joka tällä hetkellä näyttää koostuvan paririvistä
betonisia panssariesteitä, jotka sellaisenaan tuskin toimivat muuna kuin
pienenä hidasteena, mikäli Ukrainan offensiivi alueella pääsee vauhtiinsa. (6)
Ollakseen kunnollinen hidasta, panssariesteiden tulisi olla painavampia ja
upotettuna kunnolla maastoon, lisäksi ”linja” tulisi varustaa telamiinoin ja
muin estein sekä riittävän tehokkaalla ja oikein sijoitetulla
panssaritorjunnalla. Venäjän pitäisi myös kyetä hidastamaan hyökkääjää (eli
Ukrainaa) epäsuoralla tulella. Mistään tällaisesta valmistelusta ”linjalla” ei
näy vielä merkkiäkään. Linjan kutsumanimi – Wagner linja – juontuu suoraan PMC
Wagnerista ja sen omistaja-rahoittajasta Jevgeni Prigožinista.
Ilkeämieliset ovatkin arvioineet linjan olevan vain yksi keino lisää varastaa
valtiolta, jossa ”paskaa myydään kalliilla”.
Ukrainan Harkovan alueen onnistuneen vastahyökkäyksen myötä
Bakhmut on menettänyt merkitystä liikenteen solmukohtana ja logistisena
keskuksena – Ukrainallekaan se ei enää Harkovan alueella saavutettujen
voittojen myötä ole niin merkittävä, mitä ennen sitä. Onko sitten joitain muita
syitä sille, miksi Venäjä ei luovuta taistelua alueella?
Viime viikkoon saakka Bakhmutin alue oli käytännössä
viimeinen alue, jolla Venäjän asevoimat saattoi ilmoittaa etenevänsä ja
taistelevansa merkittävän kohteen hallinnasta, kun muualla Ukrainassa sen
joukot olivat selkeästi puolustuskannalla tai joutuneet jopa vetäytymään
(paniikinomaisesti) laajoilta alueilta. Luonnollisesti on tultu kauas Kiovan
valtaamisesta ja Ukrainan kukistamisesta muutamassa päivässä, kun taistelua käydään
reilun 72 000 asukkaan kaupungista, ja hiljalleen alkaa näyttää siltä,
että Venäjä on häviämässä tämänkin taistelun. Onko siis kyse kyvyttömyydestä
tunnustaa sitä, että taistelu on hävitty ja kun ei ole olemassa peräytymistietä
epätyydyttävästä tilanteesta, Venäjä on valmis uhraamaan tuhansia miehiä lisää?
Luonnollisesti on mahdollista, että taustalla on muitakin
vaikuttumia sille, miksi taistelua alueella edelleen jatketaan.
Tarkastellessamme tätä näkökulmaa, on huomioitava alueen luonnonvarat. Donbasin
alueella tehtiin liuskekaasuporauksia ennen v. 2014 alkanutta sotaa,
mahdollisia liuskekaasuvarantoja tärkeämpänä voidaan pitää Ukrainan kaakkois-
ja eteläosien maametallivarantoja, joita tarvitaan ”vihreässä siirtymässä”.
(7) Maametallien määrän arvioidaan olevan merkittävät, ja ne voivat olla eräs
syy sille, miksi Elon Musk on ollut niin aktiivinen saamaan rauhaa
Ukrainaan. Tällä hetkellä Kiina on merkittävä maametallien tuottaja
(tämänhetkisistä hyödynnettävistä varannoista yli 90 prosenttia on siellä),
siihen verrattuna Ukraina on monen mielestä otollisempi (ja eettisesti
kestävämpi) tuotantokohde, mikä voi houkuttaa sopimaan rauhaa, jossa
ukrainalaisten yli kävellään.
Liuskekaasuvarannot ja maametallit voivat myös motivoida
Venäjää jatkamaan hiipunutta offensiiviaan. Onko jopa käynyt niin, että
Moskovassa on jo ennalta jaettu osia Ukrainasta eri ryhmien kesken ja tällainen
jako saa PMC Wagnerin omistajan ja rahoittajan Jevgeni Prigožinin uhraamaan
miehiä Bakhmutin tähden? Hänelle nämä miehet, joista moni on värvätty PMC
Wagneriin vankiloista ja muista rangaistuslaitoksista, ovat lopulta vain
numeroita – uhrattavissa olevia yksiköitä. Sama pätee Itä-Ukrainan
miehitetyillä alueilla operoineiden 1. ja 2. armeijakunnan (pakko)värvättyihin,
joita on uhrattu alueen kulutussodassa kevään ja kesän kuluessa tuhansittain.
Kokonaiskuviossa en myöskään sulkisi pois sitä
mahdollisuutta, että kyse on osin myös Venäjän sisäisestä valtataistelusta,
jossa PMC Wagnerin voimaa heikennetään alueella, jolloin Prigožinin ”henkilökohtainen
armeija” heikkenee ja sen synnyttämä sisäpoliittinen uhka pienenee.
Luulisin, että Moskovassa jo useampi taho valmistautuu tulevaan ymmärrettyään,
ettei sota Ukrainassa suju lähellekään suunnitellulla tapaa. Tähän
valmistautumiseen kuuluu myös vihollisen heikentäminen – Prigožinin kohdalla
kuvioon tulee tällöin väistämättä PMC Wagnerin pitäminen kiireisenä. Taitavin
pelaaja toteuttaa tämän vieläpä siten, ettei Prigožin hahmota tilannetta.
Edellinen on kuitenkin vain spekulaatiota. Tärkeintä on,
että Bakhmutin puolustus kestää! Kuin myös se, ettei ukrainalaisten yli ja ohi
ryhdytä neuvottelemaan heille epäedullista pakkorauhaa.
Слава Україні!
Marko
Lähteet:
1. https://twitter.com/BuschModelar/status/1583818134724562945
2. https://twitter.com/UAWeapons/status/1548398780805832705
5. https://twitter.com/Tendar/status/1584239998613983232
6. https://twitter.com/EuromaidanPress/status/1584114448465555456
7. https://twitter.com/Ohra_aho/status/1580172139553902593
Lähteinä
hyödynnetty myös Rob Lee’tä, tohtoriopiskelija The Department of War
Studies at King's College London; Anton Gerashchenko’a, Ukrainan
sisäministerin neuvonantaja; The Mineral Resources of Ukraine -artikkelia.
Bakhmut on muutakin kuin maantie- ja rautatiekeskus, se on Artwineryn
(entinen Artemovsk Winery) samppanja--menetelmällä valmistettujen
kuohuviinien koti. Sodassa taisteluita on käyty lähimmillään ”kivenheiton”
päässä maanalaisista saleista, joissa Artwineryn kuohuviinit valmistuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.