Vuosi Butšasta: me emme unohda, me emme anna anteeksi

 

Vuosi sitten, 31. maaliskuuta, Kiovan luoteispuolella sijainnut Butša vapautettiin venäläismiehityksestä. (1) Vapautusta seuranneina päivinä maailmalle alkoi virrata kuvia tuhosta, hävityksestä ynnä barbaarimaisesta murhaamisesta – ihmisten oli vaikea ymmärtää näkemäänsä, epäiltiin kyseessä olleen yksittäisten teloitusluonteisten murhien järjestäytyneen toiminnan sijaan. Mitä enemmän tietoja kuvien ohella miehityksestä vapautetuilta alueilta alkoi tihkua, aloimme ymmärtää toiminnan suunnitelmallisuuden ja laajuuden. Kyse ei ollut yksittäisistä, toisistaan irrallisista teoista, vaan kymmenistä ja taas kymmenistä raakalaismaisista murhista. Teoista, joihin järjestäytyneen armeijan ei uskottu ryhtyvän – teoista tuli mieleen raakalaismaisen rikollisjoukkion silmitön hyökkäys suojaamattoman siviiliyhteisön kimppuun. Puna-armeijan perillisenä Venäjän asevoimat ja asevoimien kintereillä liikkuneet turvallisuusjoukot sekä erilaiset palkka-armeijan yksiköt toteuttivat perinteisiä metodeja, niitä samoja, joihin isoisovanhempansa olivat syyllistyneet toisen maailmansodan aikana ja joihin Venäjän asevoimat oli syyllistynyt Syyriassa käynnissä olevassa sodassa kuin myös Tšetšenian sodissa ja joihin turvautumisesta oli kertynyt viitteitä jo Itä-Ukrainasta kuin myös miehitetyltä Krimin niemimaalta. Muistutan mitä Keir Giles kirjoittaa uusimmassa teoksessaan –

”Venäjän tapa käydä sotaa on pysynyt johdonmukaisena, koska se tuottaa johdonmukaisesti onnistumisia. Menetelmään kuuluvat asutettujen alueiden ottaminen maaliksi, mahdollisimman suuren kärsimyksen aiheuttaminen siviileille ja uhrien pakottaminen alistumaan kärsimysten lopettamiseksi. Murhat, raiskaukset, ryöstelyt ja humanitaaristen katastrofien tahallinen tehtailu mahdollisimman suuren inhimillisen kärsimyksen tuottamiseksi ovat jatkuneet samanlaisina läpi historian” ja ”Ukrainan kansalaisten karkotukset Venäjälle ovat uusi kammottava todistus siitä, että Venäjä pitää Stalinin menetelmiä vastauksena ongelmiinsa”. (2)

Osasin odottaa jotain näkemämme kaltaista sen perusteella, mitä olin nähnyt tapahtuvan aiemmin miehitetyssä Itä-Ukrainassa ja miehitetyn Krimin niemimaan alueella. Varautumisesta huolimatta Venäjän on onnistunut pahuudessa ja julmuudessa yllättää minut. En nimittäin uskonut, että SE kuitenkaan ryhtyy Ukrainassa tuhoamaan kokonaisia kaupunkeja tykistön ”teräsmyrskyillä” ja murhaamaan siviilejä kymmenin tuhansin maailman katsellessa voimattomana vierestä.

 

Mitä Butšassa tapahtui

Muistellessamme mitä Butšassa tapahtui, on meidän palattava ajassa takaisin vähintäänkin helmikuun 24. päivään (v. 2022) hetkeen, jolloin Venäjä laajensi sotaa Ukrainassa. Venäjän laajan offensiivin eräänä tavoitteena oli Ukrainan pääkaupungin Kiova valtaus muutamassa päivässä. Todennäköisimpien tavoitteiden joukossa oli myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja merkittävimpien poliitikkojen vangitseminen (mahdollisesti murhaaminenkin) ja eräänlaisen pseudovaltion muodostaminen valloitetun ja tuhotun Ukrainan tilalle. Nyt tiedämme, ettei Venäjä ole onnistunut asettamissaan tavoitteissa, se on myös paljastunut merkittävästi kyvyttömämmäksi sotilaalliselta voimaltaan mitä oletimme sen olevan ennen 24. helmikuuta 2022.

Kiovan ohella Venäjä aloitti laajat maaoperaatiot (tavoitteisiin nähden aivan liian vähäisin voimin) usealla rintamalla kautta Ukrainan. Miehitetyn Krimin niemimaan alueelta Venäjän joukot etenivät Hersonin alueelle ja sieltä kohti Zaporižžjan aluetta: miehitetyn Itä-Ukrainan aluetta Venäjä käytti ponnahduslautana edetessään kohti Mariupolia sekä vapaata Luhanskin aluetta: Belgorodin alueelta Venäjältä sen hyökkäyskärjet etenivät kohti Harkovaa – ne pysäytettiin kaupungin porteille, ja Sumyn alueeseen rajoittuvilta alueilta Venäjältä, sen hyökkäyskiilat lähtivät kiirehtimään niin ikää kohti Kiovaa – hyytyen täälläkin kapeina kärkinä Kiovan itä- ja koillispuolelle joukkojen huollon romahtaessa.

Kiovaa Venäjä tavoitteli useammalla hyökkäyskärjellä, koillisesta Sumyn alueen kautta kohti Kiovaa eteni kaksi hyökkäyskiilaa; Valko-Venäjältä käsin venäläiset etenivät etelään ja kohti Kiovaa Dneprin molemmin puolin, Tšernihivin alueen sekä Tšernobylin suojavyöhykkeen kautta. Tšernihiv muodostui tulpaksi, jota venäläisten ei onnistunut kunnolla saarrostaa eikä ohittaa, Tšernobylin suojavyöhykkeen kautta edenneet joukot tavoittivat Kiovan suurkaupunkialueen liian myöhään kyetäkseen tukemaan Hostomelin lentokentälle maihinlaskun tehneitä maahanlaskujoukkoja, joista osan Ukrainan asevoimat yhdessä aluepuolustusjoukkojen kanssa pyyhkivät taisteluissa olemattomiin.

Venäjän ei onnistunut saarrostaa ja valloittaa Kiovaa suunnitelman mukaisessa ajassa, muuttui sen sodankäyntitapa kautta Ukrainan entistä totaalisempaan suuntaan – olemme nähneet venäläisten toteuttavan samaa aiemmin Syyrian Aleppossa sekä Groznyissa Tšetšeniassa. Epäonnistumisen jälkeen rikollisen sodankäyntitavan kohteeksi joutuu eurooppalaisia miljoonakaupunkeja, kuten Kiova ja Harkova sekä lähes Helsingin kokoinen Mariupol, jonka rakennuskannasta venäläinen ”teräsmyrsky” vaurioitti ja tuhosi merkittävän osan. Venäjälle tällainen kaupunkeja tykistöllä ja ilmaiskuilla murskaava sodankäyntitapa on taktiikka, jonka avulla on tarkoitus murskata kohteen vastarinta. Tehdä heidän elämästä helvettiä, mikä vähentäisi kansan (ja poliitikkojen) halua pitkittää sotaa – Ukrainan kohdalla tulos on täysin päinvastainen. Kuten olemme nähneet, ukrainalaiset eivät antaudu – brutaali sodankäyntitapa ei nujerra heitä, ennemminkin se lisää heidän halua taistella vastaan. Ukrainalaiset ymmärtävät mitä antautumisesta seuraa, sama kuin Butšassa, mutta monta kertaluokkaa suurempana. Butšassa näimme pienoiskoossa sen, mitä Venäjän miehittämässä Ukrainassa tapahtuisi – kansanmurha.

Venäläisten murhaamia siviilejä Butšassa, osalla murhatuista kädet oli sidottu kiinni selän taa.

Vuosi sitten, 31. maaliskuuta 2022, Kiovan luoteispuolella sijainnut Butša vapautettiin kuukauden kestäneestä venäläismiehityksestä. (3) Seuranneina päivinä maailmalle alkoi virrata kuvia tuhosta, hävityksestä ja brutaaleista siviileiden murhista. Ukrainalaisten viranomaislähteiden mukaan Butšan alueelta löydettiin miehityksen jälkeen 458 siviilin ruumiit, joukossa oli 9 lasta ja alle 18-vuotiasta nuorta. Kuolleista 419 oli tapettu ampumalla ja loput luonnollisista syistä, joista osa on todennäköisesti seurausta miehityksestä. (4) Aivan kuten Butšassa myös vapautetusta Irpinistä löytyi kymmenittäin murhattuja siviilejä. Muistamme myös perheen, joka menehtyi Irpinissä venäläisten tulittaessa kranaatinheittimillä evakuointikäytävällä edenneitä siviilejä 6. maaliskuuta 2022. 

Kiova – Žytomyr välinen E-40 moottoritie – kymmeniä siviiliuhreja lyhyellä matkalla.

Maailmaa järkyttivät myös julmat näyt Kiovasta länteen vievän E-40 moottoritien varrelta, alueella vierailleet toimittajat laskivat moottoritieltä lyhyeltä matkalta toistakymmentä ampumalla murhattua siviiliä. (5)

Miehityksen aikana Kiovan alueella menehtyi yhteensä 1374 siviiliä, joista 38 oli lapsia – huomattavalla osalla kuoleman aiheutti pienikaliiperiset aseet. Venäläisten miehityksen jäljiltä on Kiovan alueella edelleen siviilejä kateissa, osan venäläiset veivät vetäytyessään Valko-Venäjän kautta Venäjälle.

Huhtikuun 2. päivään mennessä koko Kiovan alue oli vapautettu, viranomaisten ilmoituksen mukaan Kiovan alueella ei ollut enää ainoatakaan miehittäjän sotilasta. Kiovan alueen ohella Venäjä vetäytyi vuosi sitten Tšernihivin alueelta ja lopulta myös Sumyn alueelta. Venäjän hyökkäyssodan tuoma painajainen ei kuitenkaan vielä päättynyt. Kiovan alueen taisteluiden päätyttyä, Venäjä on iskenyt Kiovaa ja Kiovan alueen siviilikohteita vastaan useita kertoja risteilyohjuksin sekä itsemurhalennokein, pääasiassa iranilaisvalmisteisin HESA:n Shahed 136 -itsemurhalennokein (osassa lennokeista on Geran-2 merkintä, jota nimeä Venäjällä järjestelmästä käytetään). Venäjä on myös iskenyt toistuvasti tykistöaseilla siihen rajoittuviin Ukrainan pohjois- ja koillisosiin Tšernihivin ja Sumyn alueilla.

Maailmaa on myös tyrmistyttänyt se, ettei Venäjä ole ryhtynyt minkäänlaisiin rangaistustoimenpiteisiin tunnistettuja sotarikoksiin syyllistyneitä sotilaita kohtaan, ennemminkin päinvastoin. Venäjä on nimittäin palkinnut joukko-osaston, jonka sotilaiden on tunnistettu syyllistyneen sotarikoksiin Kiovan alueella – huhtikuun 18. päivä Vladimir Putin nimesi 64. erillisen motorisoidun kivääriprikaatin kaartin -arvolla, prikaatin ajettua Putinin mukaan ”isänmaan ja valtion etua”, ylistäen prikaatin ”joukkosankaruutta ja urheutta sekä sitkeyttä ja rohkeutta”. (6) Useita kyseisen prikaatin sotilaita on tunnistettu, prikaatin komentajana toimi Butšan verilöylyn aikaan everstiluutnantti Azatbek A. Omurbekov. Ukrainan sotilastiedustelun keräämien ja julkistamien tietojen perusteella kyseinen prikaati on ollut sijoitettuna Butšan alueelle kaupungin miehityksen ajan Venäjän toteuttamaan joukkojen vetäytymiseen saakka. Tiedot on myös vahvistettu muiden lähteiden toimesta. 

64. erillisen motorisoidun prikaatin komentaja everstiluutnantti Azatbek A. Omurbekov.

64. erillisen motorisoidun prikaatin ohella Butšassa sotarikoksiin on varmuudella syyllistynyt joukkoja Pihkovaan sijoitetusta 76. kaartin ilmarynnäkködivisioonasta (Venäjän maahanlaskujoukot eli VDV) sekä Tšetšenian sisäministeriön joukkoja eli Kadyrovtsyja. Huomioitavaa on kuitenkin se, että Venäjän asevoimat etenivät Butšan kautta Irpiniin koettaessaan valloittaa Kiovan, joten siviileiden satunnaiseen murhaamiseen ja muihin veritöihin on voinut osallistua joukkoja useammistakin yksiköistä. Associated Press’in  eli AP:n mukaan Butšan alueen miehityshallintoa johdettiin 76. kaartin ilmarynnäkködivisioonan esikunnasta Jablunska kadulta, esikuntaan sijoitetut joukot koordinoivat myös siviiliväestöön kohdistuvia puhdistuksia, reserviin siirtyneiden ukrainalaissotilaiden etsintöjä kuin myös muita julmuuksia. Butšasta löytyi myös kuulustelu- ja kidutuskellareita sekä teloituskammio. Huomioitavaa on myös, että siviileitä teloitettiin kaduille venäläisten toimesta, ruumiit jätettiin niille sijoilleen eikä paikallisten annettu haudata niitä päiviin. Siviileitä teloitettiin myös metsiköihin kaivettuihin tilapäishautoihin jne. 

Suurin osa siviiliuhreista tuli miehityspäivien ja viikkojen kuluessa, vasta kaupungista käytyjen taisteluiden jälkeen. Taistelut kaupungista päättyivät 12. maaliskuuta 2022, jolloin koko kaupunki oli venäläisten hallussa, ja jonka jälkeen alkoivat siviiliväestön systemaattinen vainoaminen, kollaboraattoreiden ilmiantamien asukkaiden etsinnät ja kiduttaminen, mikä päättyi useiden kohdalla teloitukseen. Kaupungin pormestarin Anatoli Fedorukin 28. maaliskuuta antaman haastattelun mukaan venäläiset ovat syyllistyneet Butšassa ”rikoksiin ihmisyyttä vastaan”. (7) Butšassa ja Kiovan alueella on raportoitu tapahtuneen Venäjän miehityksen aikana 9000 sotarikosta.

Ukrainalaisten tuskaa on lisännyt Venäjän toistuva rikollisten tekojensa kiistäminen, väittäminen Butšan sotarikoksia lännen propagandaksi ja valheeksi, jota narratiivia omalla toiminnallaan Venäjälle työskentelevät propagandistit avustajineen ovat voimistaneet. Totuutta tämä ei luonnollisesti muuta miksikään, mutta Venäjän valtio on tuonut tämän julman valheen osaksi kansainvälistä diplomatiaa ja organisaatioiden työskentelyä, mikä on erityisen halveksuttavaa ja vastenmielistä. Häpyä ei myöskään ole Venäjän operaattoreiden ja propagandistien toiminnassa, samaa räikeiden valheiden toistamista nähtiin reilua viikkoa myöhemmin Venäjän tulittaessa Kramatorskin rautatieasemaa ballistisilla OTR-21 Totška-U-ohjuksilla 8. huhtikuuta 2022. (8)

Vuosi Butšan sotarikosten jälkeen Venäjä jatkaa valheiden levittämistä.

“When Bucha was de-occupied, we learned that the devil was not somewhere “out there” but was in fact here on Earth.” Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. (9)

 

Marko

 

Lähteet:

1. https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-april-1

2. Keir Giles: Venäjän sota jokaista vastaan ja mitä se sinulle merkitsee, s. 178.

3. https://www.understandingwar.org/backgrounder/russian-offensive-campaign-assessment-april-1

4. https://babel.ua/en/news/82626-at-least-458-ukrainians-died-in-the-bucha-community-as-a-result-of-the-actions-of-the-russians 

5. https://www.youtube.com/watch?v=HNTPyAsMmxs 

6. https://www.rferl.org/a/russia-bucha-brigade-honorary-title-war-crimes/31809612.html 

7. https://web.archive.org/web/20220406114727/https://japantoday.com/category/world/russian-media-campaign-dismisses-bucha-deaths-as-fakes 

8. Esimerkiksi Janus Putkosen 8. huhtikuuta 2022 kirjoittama twiitti ja Sofia Kazakovin Facebook-päivitys 3. huhtikuuta 2022: Butšasta Kramatorskiin – Kremlin valhe leviää myös suomaisissa verkostoissa.

9. https://twitter.com/DefenceU/status/1641891268157493260 

Lähteinä hyödynnetty myös Informnapalmin toimittamaa aineistoa, GUR:n kokoamaa ja julkaisemaa tietoa ja Kyiv Independentin aineistoa.

#StandWithUkraine