Venäläistahot ovat aiemminkin
”lipsautelleet” – puhuneet ohi suunsa – Krimin miehitystä ja Ukrainan sotaa
koskevissa kysymyksissä, joten tavallaan ei ihme, että näin kävi myös Vladimir Putinille taannoisen
Trump-Putin-tapaamisen lehdistötilaisuudessa.
Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen kirjoitti tekemistään
havainnoista seikkaperäisen artikkelin heinäkuun 17. – ”Putin lipsautti ison tunnustuksen Krimistä: IS vertasi ääninauhaa ja
Venäjän virallista versiota – yksi sana oli sensuroitu”. (1)
Lainaan Paanasen kirjoituksesta
merkittävimmän osan:
”Kaikki alkoi amerikkalaistoimittajan kysymyksestä. Putinilta
tiedusteltiin, mitä Trump oli sanonut hänelle Krimistä ja oliko Trump vihjaillut
mahdollisuudesta tunnustaa Krim virallisesti osaksi Venäjää.
…
-Me olemme sitä mieltä, että
me järjestimme kansanäänestyksen
tiukasti kansainvälisen oikeuden mukaan ja YK:n peruskirjan mukaan. Meille,
Venäjän federaatiolle, tämä kysymys on loppuun käsitelty, Putin vastasi.”
Aivan kuten Paananen totesikin,
Putin vastauksessaan toteaa meidän
eli Venäjän järjestäneen
kansanäänestyksen Krimillä – tähän asti Venäjän kertoman tarinan mukaan
krimiläiset itse järjestivät kansanäänestyksensä, jonka jälkeen Venäjällä duuma
hyväksyi kansanäänestyksen lopputuloksen.
Toki tähän asti on jo ollut
tiedossa se, että kyseessä oli vain näennäinen kansanäänestys, jolla ei ole
mitään arvoa ja jonka tulosta ei ole hyväksytty. Kyseinen ”kansanäänestys” on ollut teatteria samalla tapaa kuin ovat olleet
teatteria vastaavat ”kansanäänestykset” Itä-Ukrainan miehitetyillä alueillakin.
Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden teatraalisista ”kansanäänestyksistä” olen
aikoinaan kirjoittanut SSS-Radion –
nyt jo poistettuihin – blogeihin, kuinka niissä oikeastaan mikään todellinen
tapahtuma ei vastannut kerrottua, sikäläisen propagandamedian välittämää kuvaa.
Mutta mikä parasta tässä Putinin tunnustuksessa, nyt meillä on itsensä
valtiojohtajan tunnustus siitä, että vaalit olivat Venäjän järjestämää
teatteria.
Mutta kuten avausrivillä
mainitsin, venäläiset ovat aiemminkin lipsautelleet Krimin niemimaan
miehityksen kuin myös Itä-Ukrainaan masinoimansa sodan suhteen. Seuraavaksi eräitä tällaisia lipsautuksia kuvatiedostoina.
Putinin vastaus hänelle esitettyyn kysymykseen, välillinen tunnustus sille, että ainakin jotain Venäjän joukkoja on Itä-Ukrainassa. (2) |
Vastaavalla tapaa Venäjän rooli miehittäjänä Krimilläkin alkujaan paljastui, ensin jyrkkä kielto ja sittemmin tunnustus pienin askelin edeten.
Huomioitavaa, että Lavrovkaan ei kiistä sitä, että Ukrainassa olisi venäläisjoukkoja. (3) |
Hyvässä muistissa on myös Igor ”Strelkov” Girkinin tunnustus
siitä, että ”he painoivat liipaisinta”.
Girkinin kohdalla kyse ei kuitenkaan ole ”lipsauksesta” vaan avoimesta
tunnustuksesta, jossa hän tekee johtopäätöksen, jonka mukaan ilman heidän – ja sen
myötä Venäjän – osallistumista sotaakaan ei olisi tullut.
”I was
the one who pulled the trigger of this war,… If our unit hadn't crossed the
border, everything would have fizzled out — like in [the Ukrainian city of]
Kharkiv, like in Odessa”. (4)
Jottei totuus Krimiltä unohtuisi – venäläiset erikoisjoukot
“työssään” helmikuussa 2014.
Valvontakamerakuvaa: Venäjän erikoisjoukot miehittävät Krimin alueparlamentin. |
Asetelman ollessa yllä mainitun,
ja kun huomioidaan vielä se, että yli neljä vuotta käynnissä olleen sodan ja
Krimin niemimaan miehityksen aikana yli 10 000 ukrainalaista on
menehtynyt, Malaysia Airlinesin lento
MH17 pudotettiin venäläisjoukkojen
toimesta, useita kymmeniä ukrainalaisia – joukossa Krimin tataareja – on
tuomittu poliittisten mielipiteidensä vuoksi vankeuteen Venäjällä, kun ihmisiä
vainotaan Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla kuin myös Itä-Ukrainassa
mielipiteidensä tähden, keskustalaisen kansanedustaja
Sirkka-Liisa Anttilan ulostulo
heinäkuun 15. 2018 on kaikella tapaa absurdi ja raivostuttava, osoittaen
täydellisen harkinnanpuutteen kuin myös sen, että twiitillään Anttila tulee
samalla jälleen kerran osoittaneeksi sen, kuinka läpimätä poliittinen kenttämme
on. Tässä kohdin syyttävän sormen voi kohdistaa tekemättä jääneeseen
suomettuneisuuden aikakauden läpikäyntiin – lustraatioon,
tai millä nimellä sitä nyt tahdommekaan kutsua.
Kenties Anttilan mielestä
suomalaisillakin oli asenneongelma 1939 puna-armeijan yrittäessä Suomen
valtausta? Suomen olisi varmaan pitänyt antautua taistelutta, luovuttaa
Karjalan kunnaat ampumatta laukaustakaan? Eikä Anttila ole ensimmäinen
kepulainen, joka laukoo pehmoisia siirtäen samalla vastuun Venäjän harteilta
muiden harteille.
Jos tässä jollain on
asenneongelma, on se (kepulaisten ohella) Venäjällä. Sen jälkeen, kun Venäjä on
vetäytynyt Itä-Ukrainasta ja miehittämältään Krimin niemimaalta, voidaan ryhtyä
pohtimaan muiden mahdollisia ”asenneongelmia”.
Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kirjoittaa pehmeitä.
|
* * *
Saman sortin harkitsemattomuutta
osoitti, jälleen kerran, Tarja
Halonen.
Jokainen päätelköön itse, miksi
kyseinen presidenttien esiintymiseen keskittyvä arviointi on täysin harkitsematon
ja vastuuton. Toki medialtakin voisi perätä pientä vastuuta, ihan mitä tahansa
ei pidä kysyä ihan keneltä tahansa – tai ehkäpä tässä metsästettiinkin mehevää
otsikkoa ja klikkejä, mikäli niin, vastuutonta etten sanoisi.
Marko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.