Venäjän Vostok-2018 sotaharjoituksen varjossa

Tänään (11. syyskuuta 2018) alkoi Venäjällä Vostok-2018-sotaharjoituksen aktiivivaihe. Kyseinen sotaharjoitus on venäläisten ilmoituksen mukaan kyseessä on suurin sotaharjoitus sitten Neuvostoliiton järjestämän Zapad-81-sotaharjoituksen (sotaharjoitukseen ottaa osaa Venäjältä noin 300 000 sotilasta, joukkoja on myös Kiinasta). (1 ja 2) Ylenkin välittämän tiedon mukaan sotaharjoitus järjestetään maan itäosissa yhteistyössä Kiinan ja Mongolian kanssa, tällöin jätetään kuitenkin huomioimatta se, että todellisuudessa sotaharjoitukseen nivoutuvia valmiusharjoituksia, joukkojen siirtoja tapahtuu olennaisesti laajemmalla alueella osan ollessa itsenäistä toimintaa, johon toimintaan mediassa ei välttämättä kiinnitetä huomiota katseen keskittyessä varsinaiseen harjoitukseen. On varsin tavallista, että harjoituksen varjolla voi tapahtua jotain muuta ja se jokin muu voi jäädä huomiotta, tai saa liian vähäistä huomiota – tässä kirjoituksessa huomion saa ainakin yksi ”jokin muu”.

Katseilta piilossa – lännessä, kuva Philip's Concise World Atlas.

Elokuun lopulla jonkin verran huomiota sai uutinen Venäjällä varastoista ”esille kaivetuista” T-62 taistelupanssarivaunuista, joita palautettiin suurehko määrä käyttöön sotaharjoituksen alla Venäjällä. (3) Käyttöön otettuja taistelupanssarivaunuja lastattiin juniin Siperian alueella Venäjällä, riippuen lastausalueesta, joko Keskisen sotilaspiirin itänurkassa tahi Itäisen sotilaspiirin länsiosissa (Burjatian alueella).

Olettamuksena oli vaunujen käyttöönoton liittyvän olennaisesti käynnistyvään Vostok-2018-sotaharjoitukseen, että ne ilmaantuisivat näköpiiriin, jossain sotaharjoitusalueella – näin ei kuitenkaan käynyt. Elokuun 30. sosiaalisessa mediassa julkaistiin kuvia Ukrainan rajan tuntumasta Kamensk-Šahtinskista Venäjältä, kuvissa on junallinen ikääntyneitä T-62 taistelupanssarivaunuja. Sosiaalisessa mediassa kerrottujen viestien mukaan vaunut miehistöineen ovat Burjatian alueelta Venäjältä – toisin sanoen kalusto on Itäisen sotilaspiirin alueelta. Myöhemmin Ukrainan rajan tuntumaan, Venäjän puolelle, saapui lisää ikääntynyttä panssari- ja muuta kalustoa.

Kuvakaappaus @akiheikkinen 30.8.2018.

Kuvakaappaus @pmakela1 2.9.2018.

Noin 25 kilometrin päässä Ukrainan rajalta sijaitseva Kamensk-Šahtinski on eräs merkittävimmistä Venäjän Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoittamien joukkojen huoltotukikohdista. Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukot on jaettu kahteen armeijakuntaan 1. armeijakunta ja 2. armeijakunta, joista laajemmin blogissa ”Venäläisjoukkojen kokoonpano Itä-Ukrainassa”. Kamensk-Šahtinskista on toimivat rautatie- sekä maantieyhteydet Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. Ukrainassa Itä-Ukrainan miehitetyistä alueista käytetään englannin kielisessä tekstissä lyhennettä TOT eli Temporarily Occupied Territories – väliaikaisesti miehitetyt alueet.

Moni on ihmetellyt miksi Venäjä on siirtänyt vanhentunutta ”rautaa” Ukrainan rajalle, on myös spekuloitu kaluston lopullisen määränpään olevan Syyrian – tosin kaluston kuljettaminen Kamensk-Šahtinskin kautta ei ole logistisesti nopein reitti, mikäli lopullinen määränpää on Syyria. Venäjän Syyriaan sijoitettujen joukkojen huollon kannalta merkittävä satama on Novorossijsk Mustanmeren itäisellä rannikolla, jonne idän suunnalta on suorempiakin reittejä kuin koukkaaminen Ukrainan rajan pinnasta Kamensk-Šahtinskin kautta, ja kuten Petri Mäkelän (@pmakela1) twiitistä voi päätellä, ainakin osa Kamensk-Šahtinskiin saapuneesta kalustosta on myös purettu siellä ja valmiina siirtymään, minne? Ja seuraavaksi saamieni tiedonmurusten pohjalta arvelua, minne ainakin osa kalustosta päätynee.

Viime viikolla Donetskista alkoi tulla tiedonmuruja, joiden mukaan kaupungissa on ryhdytty värväämään väkeä alueella operoiviin joukko-osastoihin, tällöin tarkoitetaan 1. ja 2. armeijakunnan niitä osastoja, jotka on miehitetty sekalaisella joukolla ”vapaaehtoisia” Venäjältä ja muualta. Näihin osastoihin on yritetty myös värvätä paikallisia Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta, usein hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Sodan alkuvaiheessa liikkui arvioita, joiden mukaan paikallisten osuus, joista osa oli etnisesti venäläisiä, Itä-Ukrainan miehitysjoukoissa oli 10 – 15 % luokkaa. Näiden yksiköiden taistelukestävyys ei välttämättä ole erityisen korkea, kalusto ja varustus on ikääntynyttä ja hyvin sekalaista, tappioluvut voivat taisteluissa nousta huomattavankin korkeiksi – perinteistä tykinruokaa siis. Joten onko 1 + 1 = 2?

Onko Venäjä siirtänyt alueelle ikääntynyttä kalustoa perustettavia uusia joukko-osastoja varten, ja jos on, onko näiden joukko-osastojen tarkoitus muuta kuin kuluttaa Ukrainan voimavaroja? Muistetaan, että Venäjän oma kanta on edelleen se, että se ei sodi Ukrainassa, että siellä sotii vain ”vapaaehtoisia”, joita Venäjän sotilasjohto, jonka komennossa 1. ja 2. armeijakunta on, on uhrannut varsin huolettomasti verrattuna yksiköihin, jotka koostuvat Venäjän asevoimien ja turvallisuuselinten miehistä. Valmisteleeko Venäjä laajempaa operaatiota? Peitelläkseen tätä, sen propaganda rummuttaa Ukrainan tulevalla hyökkäyksellä. Ukrainan hyökkäyksen väitetään alkavan 14. syyskuuta 2018. Samalla kuitenkin jää tyystin mainitsematta – ja lännessä huomiotta – se, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla alkoi syyskuun 11. Venäjän johtamat sotaharjoitukset, ajoitus osuu yksiin Venäjän Vostok-2018-sotaharjoituksen kanssa.

Ukraina tuskin ryhtyy laajoihin sotilasoperaatioihin Itä-Ukrainassa samanaikaisesti Venäjän sotaharjoitusten kanssa, tai muutenkaan. Ukrainalla on kansainvälisesti liikaa hävittävää ryhtyäkseen, ilman liittolaistensa tukea/ suostumusta, merkittäviin operaatioihin. Venäjälle taasen sopii paremmin kuin hyvin se, että propagandan, disinformaation ja sodan keinoin Ukrainan liikkumavara pidetään pienenä. Lännen hiljaisuus ja haluttomuus käyttää oikeita termejä, tukee omalta osaltaan Venäjän narratiivia. Viimeksi tämä nähtiin militanttikomentaja – sotarikollinen – Aleksandr Zahartšenkon tappaneen attentaatin jälkimainingeissa, jolloin jopa luotettavina pidettävät mediat puhuivat ”kapinalliskomentajasta”, mitä hän ei ollut. (4) Zahartšenko oli korruptoitunut rikollinen, joka toimi kuolemaansa saakka Venäjän Ukrainalta miehittämillä alueella ”nukkehallitsijana”.

Marko

1. https://russianmilitaryanalysis.wordpress.com/2018/09/10/vostok-2018-strategic-maneuvers-exercise-plan/ 

2. https://yle.fi/uutiset/3-10397371 

3. https://www.verkkouutiset.fi/tankkien-piti-menna-siperiaan-ilmestyivat-ukrainan-rajalle/ 

4. https://www.bbc.com/news/world-europe-45371270