Venäjän miehitysjoukkojen kokoonpano Itä-Ukrainassa

Tässä kirjoituksessa käyn hyvin lyhyelti läpi Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukkojen kokoonpanon (maaliskuu/2019) ja niiden huollon Venäjältä käsin. Oletan, että vallitseva tilanne on lukijoille tuttu, joten en ryhdy kirjoittamaan pitkää ja seikkaperäistä alustusta siitä, kuinka tämänhetkiseen tilanteeseen on päädytty, joten tyydyn hyvin lyhyeseen kertaukseen kevään ja kesän 2014 tapahtumista ja siitä kuinka osia Ukrainan Donbasia on miehitetty Venäjän toteuttaman operaation seurauksena.

Ukrainassa käynnissä olevan sodan ensitahdit lyötiin viisi vuotta sitten keväällä 2014, jolloin Venäjän operaattoreiden johdolla Ukrainan itäosissa Donetskin ja Luhanskin alueilla ryhdyttiin valloittamaan hallintorakennuksia sekä merkittävinä pidettäviä kohteita, tämä muutamia viikkoja Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksen jälkeen. Tämä vaihe ennen varsinaisia sotatoimia esitettiin läntiselle medialle paikallisten ts. Ukrainassa asuvien ”venäjämielisten” separatismina, mikä sittemmin paljastui venäläisten jakamaksi disinformaatioksi, jota läntinen media jakoi ja jakaa edelleen eteenpäin – kuten nähtiin tämän viikon uutisissa (1 ja 2) – siitä huolimatta, että jo keväällä 2014 Venäjä-kytkentä kävi ilmeiseksi operaation (paikallisessa johdossa) olevien henkilöiden, kuten Igor ”Strelkov” Grikin myötä. Girkin oli muutamaa viikkoa aiemmin ollut joukkoineen Krimillä, josta hän siirtyi Itä-Ukrainaan ryhtyen toteuttamaan Venäjän operaatiota alueella.

Kevään ja kesän 2014 Ukrainan asevoimat yhdessä vapaaehtoisjoukkojen avulla ottivat alueita takaisin Ukrainan hallinnon kontrolliin, elokuulle tultaessa ukrainalaisjoukot pilkkoivat ja eristivät Itä-Ukrainan miehitettyjä alueita (ts. ”kansantasavaltoja”) palauttaen niitä hallinnon kontrolliin. Syksyyn mennessä sota todennäköisesti olisi saatu päätökseen, jollei Venäjä olisi puuttunut aiempaa selvästi voimakkaammin ja aggressiivisemmin sodankultuun elokuussa 2014 aloittaen laajamittaisemman offensiivin alueelle ensimmäisen ”humanitaarisen kolonnan” jälkimainingeissa. Seuranneen syksyn ja etenkin talven (2015) aikana käytiin useampi merkittävä taistelu Donetskin kansainvälisellä lentokentällä ja Debaltsevossa, joissa saavutettujen ratkaisuiden myötä rintamalinja asettui jotakuinkin nykyiselle sijalleen.

Viime vuosina rintamalinjassa on tapahtunut enää paikallisia muutoksia, Ukrainan asevoimien on onnistunut torjua merkittävämmän vihollishyökkäykset Donetskin länsisektorilla sekä Donetskin luoteis-pohjois-sektorilla (Avdiivkan suunnalla), kuin myös Luhanskin alueen länsi- ja luoteisosissa – etenkin Krymsken suunnalla, sekä ottaa hallintaansa useita harmaalla vyöhykkeellä sijainneita kohteita ja kyliä.

Itä-Ukrainan miehitetyt alueet jakautuvat Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltoihin”, mainitsen tämän siksi, koska alueella operoivat joukot on sijoitettu kahteen armeijakuntaan, 1. armeijakuntaan, joka operoi Donetskin ”kansantasavallan” alueella ja 2. armeijakuntaan, jonka operointialue on Luhanskin ”kansantasavallan” alue – kuluvan vuoden maaliskuussa 1. ja 2. armeijakunnan joukkojen yhteisvahvuus oli 34760 sotilasta/ militanttia, johon sisältyy reilut kaksi tuhatta sotilasta, jotka vastaavat huollosta, koulutuksesta, neuvonantamisesta ja yhtymien tukemisesta taisteluissa. Kummankin armeijakunnan johto on Venäjän asevoimien upseereiden kontolla, 1. armeijakunnan komentajana toimii kenraalimajuri Roman Breus – hänet on myös nimetty  kaartin 7. ilmarynnäkködivisioonan komentajaksi vuonna 2014, 2. armeijakunnan komentajana toimii,  Blagoveshchenskin ylemmästä panssarikorkeakoulusta v. 1982 valmistunut, kenraalimajuri Valeri Sharagov.

1. ja 2. armeijakunnan vahvuus ja varustus

	lukumäärä
kokonaisvahvuus	34760
taistelupanssarivaunut	480
miehistönkuljetusajoneuvot/ rynnäkkövaunut	850
tykistö ja kranaatinheittimet	760
raketinheittimet	210
ilmatorjunta-aseistus/ -järjestelmät	680+

Taistelupanssarivaunut ovat pääasiassa tyyppiä T-72 ja T-64 eri versioineen, toisinaan Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on myös havaittu T-90A taistelupanssarivaunuja.

Miehistönkuljetusajoneuvot ovat pääasiassa BTR-70 ja -80 eri versioita, rynnäkkövaunut vastaavasti ikääntyneitä BMP-1 ja BMP-2 malleja.

Kenttätykistön rungon muodostavat 122 mm D-30 Ljaguška kanuunahaupitsi sekä 152 mm 2A65 "Msta-B", raketinheittimistä valtaosa on tyyppiä 122 mm BM-21 Grad ja 122 mm Grad-P – alueella on myös havaittu lukuisia kertoja BM-21 Gradin seuraajia 2B26 Grad-K raketinheittimiä.

Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden joukoilla on käytössään runsaasti venäläisvalmisteisia olkapäältä laukaista ilmatorjuntaohjuksia kuin myös vanhempaa tykkiaseistusta (23 mm ZU-23-2), motorisoidusta kalustosta merkittävin osa on 9K35 Strela-10 (Nato: SA-13 ”Gopher”) lähi-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä sekä  9K33 Osa (Nato: SA-8 ”Gecko”) lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Mutta kuten tiedämme, Venäjä on toimittanut alueelle raskaampaa että modernimpaa ilmatorjuntakalustoa, kuten 9K37  M1 Buk ja 9K331 Tor-1M sekä  96K6 Pantsir-S1 -järjestelmiä.

1. armeijakunta	6x smrbde (smrreg) 1x ssofbde (sartbde)
2. armeijakunta	4x smrbde (smrreg) 1x ssofbde (sartbde)
yhteensä	10x smrbde 2x ssofbde 40x mrbn* 13x tbn**

 *: mekanisoitu kivääripataljoona. **: panssaripataljoona.

1. ja 2. armeijakunnan joukot Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, karttaan merkitty joukkojen huollon kannalta merkittävät tukikohdat ja varikkoalueet Venäjän puolella Russkoyessa (ammusvarikko), Kuzminkassa ja Kadamovskyissä sekä Kamensk-Šahtinskin eteläpuolella. Erillisenä huomiona miehitetyn Itä-Ukrainassa, Druzhnen kylän kaakkoispuolella sijaitseva huoltotukikohta.

Venäjän Itä-Ukrainan sotilasoperaation esikunta sijaitsee Novotšerkasskissa (12. HQ), Venäjän eteläisen sotilaspiirin alueella.

Yllä olevaan karttakuvaan on myös merkitty osa Venäjän miehittämän rajaosuuden raja-asemista, ne ovat miehitetyille alueille sijoitettujen joukkojen huollon kannalta merkittävässä roolissa – etenkin Gukovo ja Avilo-Uspenka, joiden kautta on käytössä oleva ratayhteys Venäjältä miehitettyyn Itä-Ukrainaan. Esim. ukrainalaislähteiden mukaan 10. – 16. huhtikuuta välillä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille toimitettiin Venäjältä neljällä junalla ainakin 40 säiliövaunullista polttoaineita – määrä on arvioiden mukaan noin 2300 tonnia.

Samana aikana miehitetyille alueille saapuu rahtia ja polttonesteitä myös maanteitse Venäjän hallinnassa olevan rajan yli. Venäjä miehittää reilua 400 km Ukrainan ja Venäjän välistä rajaa Asovanmereltä Donets-joelle Luhanskin oblastin itäosaan.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijat voivat vain silmämääräisesti arvioida raja-asemien kautta kulkevien ajoneuvojen ja rahdin määrää. Eikä heilläkään ole vapaata pääsyä kaikille Venäjän valvomille raja-asemille, rautatielinjojen osalta tarkkailijat ovat edelleenkin vain kuulohavaintojen varassa. Seuraavaksi lainaus ETYJ:n raportista:

“Border areas outside government control

Positioned at a border crossing point near Marynivka (78km east of Donetsk) for about one hour, the SMM saw 14 cars (five with Ukrainian and seven with Russian licence plates, as well as two with “DPR” plates), one covered cargo truck with “DPR” plates and eight pedestrians (three women and four men aged 30-50 and a child) entering Ukraine. The SMM also saw 17 cars (one with Ukrainian and 11 with Russian Federation licence plates, as well as five with “DPR” plates), two buses (both with about 40 passengers on board and “DPR” plates) and three covered cargo trucks with Ukrainian licence plates exiting Ukraine. 

At a border crossing point near Dovzhanske (84km south-east of Luhansk), the SMM saw three cars (two with Russian Federation and one with “LPR” plates) and two covered cargo trucks with Ukrainian licence plates entering Ukraine. It also saw five cars (three with Ukrainian and one with Georgian licence plates, as well as one with “LPR” plates) exiting Ukraine. After about 15 minutes, a member of the armed formations asked the SMM to leave the area.” (3)

Pitkä Venäjän miehittämä raja mahdollistaa huollon myös muualta kuin varsinaisten rajanylityspaikkojen kautta. Elokuun 7. 2018 ETYJ:n Ukrainan monitorointimission pitkän kantaman tiedustelulennokki kuvasi lennolla Manychin alueella Ukrainan ja Venäjän rajaseudulla, alueella, joka on Venäjän hallinnassa, rajan ylittävän Venäjältä Ukrainaan kolonnan, johon kuului kuusi maastokuorma-autoa sekä UAZ-tyyppinen maastoauto. (4) Tämän jälkeen samalla alueella tehtiin viime syksyn kuluessa useita havaintoja öisistä rajanylityksistä. ETYJ:n oli vähennettävä merkittävästi partiolentoja alueella sen kaluston jouduttua useita kertoja häirinnän ja tulituksen kohteeksi. (Huom. alue merkitty yllä olevaan karttaan vihreällä nuolella).

Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjältä saapuva kalusto ja materiaali toimitetaan pääasiassa merkittävien huolto- ja rotaatiotukikohtien kautta rintamalohkoille, tai rintaman tuntumassa oleviin varastoihin, joita on runsaasti alueen suurimmissa kaupungeissa Donetskissa, Horlivkassa ja Luhanskissa.

Rautateitse tapahtuvan huollon kannalta merkittävässä roolissa on myös Debaltsevo, jonka hallinta mahdollistaa miehitysjoukoille suoran ja toimivan itä-länsi-yhteyden Donetskista Luhanskiin.

Palaan tulevaisuudessa miehitysalueiden joukkojen huoltoon kuin myös edellä mainitsemiini laajoihin, kaupunkialueille sijoitettuihin, varikko- ja varastoalueisiin.

Marko

1. https://yle.fi/uutiset/3-10753856 

2. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006082750.html 

3. https://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/418379 

4. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/08/merkittavia-havaintoja-ukrainan-sodasta.html 

Kirjoituksessani käytin myös muita lähteitä, kuten Donbas in Flames ja Вторжение в Украину: Хроника российской агрессии. 

Otsikko muutettu 29.4.2019.