Sotatoimet Ukrainassa huhtikuussa 2019

Toukokuu on jo pitkällä, joten nyt on hyvä luoda katsaus huhtikuun sotatoimiin ja muihin merkittäviin tapahtumiin Itä-Ukrainan sotatoimialueella.

Huhtikuussa neljätoista Ukrainan asevoimien sotilasta menehtyi puolustaessaan maataan, menehtyneistä nuorin oli parikymppinen nuoruudesta aikuisuuteen astunut, lääkintämiehenä palvellut, mariupolilainen Mykola “Smurfik” Volkov. Volkov menehtyi Mechnikovin sairaalassa Dniprossa huhtikuun 15. viisi päivää haavoittumisensa jälkeen. Volkovin kotikaupunki Mariupol ajautui kaaokseen keväällä 2014, jolloin Venäjän tukemat militantit koettivat ottaa kaupungin haltuunsa – reilun kuukauden kestänyt kaoottinen tilanne päättyi kesäkuussa 2014, jolloin Ukraina vapaaehtoisjoukkojen voimin otti kaupungin lopulta haltuunsa. Sen jälkeen kaupunki on ollut Ukrainan etuvartioasema Asovanmeren pohjoisella rannikolla. Nuoren Volkovin haaveena oli sairaanhoitajan ammatti, maataan hän palveli lääkintämiehenä, tehtävässä, jonka hän parhaiten osasi.

Sota koskettaa perheitä ja yhteisöjä, huhtikuussa moni lapsi menetti vanhempansa tässä mielipuolisessa ja täysin turhassa Venäjän masinoimassa sodassa. Menehtyneiden joukossa on myös kahden lapsen äiti, aktiivisesti mukana toiminnassa Euromaidanin ajoista lähtien ollut, Jana Tšervona, joka sodan alkaessa liittyi vapaaehtoisjoukkoihin värväytyen myöhemmin Ukrainan asevoimiin. (1) Tšervona menehtyi yhdessä taistelutoverinsa Oleksandr Milyutinin kanssa venäläisjoukkojen raskaassa tulituksessa. Venäläisjoukot tulittivat heidän asemaansa panssarintorjuntaohjuksella sekä kranaatinheittimillä ynnä muilla aseilla. Ukrainalaisen pelastus- ja ensiapuryhmän päästessä paikalle tuntien kuluttua mitään ei ollut enää tehtävissä.

Huhtikuun aikana sotatoimissa haavoittui vähintään 39 Ukrainan asevoimien sotilasta.

Ja he antoivat henkensä Ukrainan puolesta.


 

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission raportointitavasta johtuen huhtikuun siviiliuhrien kokonaismäärä on vaikea selvittää, mutta huhtikuun 8. – 21. välillä ETYJ vahvisti kahden siviilin menehtyneen ja yhdeksän vammautuneen sotatoimien seurauksena, vuoden alusta viisi siviiliä on kuollut ja 26 vammautunut sotatoimien seurauksena. Seuraava raportointijakso käsitti 22. huhtikuuta ja 5. toukokuuta välin, jona jaksona ETYJ vahvisti kahden siviilin vammautuneen sotatoimien seurauksena, jolloin sodan seurauksena vammautuneiden siviileiden kokonaismäärä nousi 28 mieheen, naiseen ja lapseen.

ETYJ:n tarkkailijoiden raporttien mukaan siviilikohteita on tulitettu erilaisilla asejärjestelmillä useilla paikkakunnilla demarkaatiolinjan tuntumassa, kuten Ukrainan hallinnassa olevan Zoloten alueella, jossa ETYJ:n tarkkailijat havaitsivat lukuisia uusia ammusten ja kranaattien aiheuttamia vaurioita ja osumia siviiliasutuksen lähistöllä sekä vaurioita koulurakennuksessa. Huhtikuussa Zoloten aluetta tulitettiin useita kertoja, tulituksessa vammautui myös yksi kouluikäinen tyttö. Demarkaatiolinja halkoo Zoloten aluetta, alueen kylistä Zolote-5 (entinen Maryvka) sijaitsee miehitetyillä alueilla.

Ukrainan presidentinvaalien aikana alueen kyliä ja taajamia, kuten Hirskeä, tulitettiin myös raskailla asejärjestelmillä miehitetyiltä alueilta käsin.

Huhtikuun aikana ETYJ:n tarkkailijat tekivät lukuisia havaintoja merkittävistä kalustosiirroista Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, julkaistuista raporteista voidaan poimia muun muassa seuraavia lukemia 18. ja 24. sekä 25. huhtikuuta:

- Shymshynivkan alueella 13 taistelupanssarivaunua (mallia ei eritelty).

- Kruhlykin alueella 23 taistelupanssarivaunua (mallia ei eritelty).

- Myrnen alueella 21 taistelupanssarivaunua, 15 erilaista kenttätykkiä ja 6 panssarihaupitsia.

- Novoselivkassa Luhanskin länsipuolella havaittiin 4 taistelupanssarivaunua, joista yksi oli T-64.

Huhtikuun 27. päivä ETYJ:n tarkkailijat havaitsivat Luhanskin tuhoutuneen kansainvälisen lentokentän alueella 6 kpl 9K35 Strela-10 lähi-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, 7 kpl T-72 taistelupanssarivaunua, 7 kpl 2S1 Gvozdika 122 mm panssarihaupitsia, 7 kpl BM-21 122 mm raketinheitintä ja 10 kenttätykkiä, mallia 2A65 (152 mm) ja D-30 Ljaguška (122 mm).

Kuten tavallista, myös sosiaaliseen mediaan jaettiin videoita joukkojen ja kalustonsiirroista Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla, näin tehtiin myös lauantaina 27. huhtikuuta, jolloin sosiaaliseen mediaan jaettiin video, jossa Donetskissa Prospekt Mira’a myöten kaupungin keskustan alueelle saapuu idästä kolonna sotilasajoneuvoja. Videolla on nähtävillä yksi BM-21 Grad raketinheitin ajoneuvo, jota seuraa kymmenkunta kuorma-autoa, jotka vetävät kranaatinheittimiä ja tykistöä, joukossa näyttää olevan myös 100 mm T-12 panssarintorjuntatykkejä. (2)

Kalustoa Donetskissa Prospekt Mira'lla 27.huhtikuuta 2019.

Sotavuosien aikana Venäjän toimesta Itä-Ukrainan miehitetyille alueille on toimitettu huhtikuun lopulla ja toukokuun alkupuolella voitonpäivän paraatin varjolla kalustoa, siitä huolimatta, että samalla rikotaan Minsk II -sopimusta ilman konkreettisia seuraamuksia – absurdeinta tässä kuviossa on se, että samalla media kirjoittaa Ukrainan ”sisällissodasta” ja ”separatisteista”, (3 ja 4) kun näemme päivittäin sosiaalisessa mediassa jaettavan kuvia ja videoita kaluston liikkeistä Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla ja ETYJ:n uutisoivan toistuvista rajanylityksistä ja kalustohavainnoista.

Tämäkin Donetskin keskustan tuntumassa, kohti keskustaa liikkeellä oleva kolonna, oli sosiaaliseen mediaan jaettujen tietojen mukaan osallistumassa ”paraatiin”. Aiempina vuosina ikääntyneempi kalusto on pääsääntöisesti varastoitu paraatin jälkeen miehitetyille alueille, niin käy todennäköisesti tähänkin kolonnaan, kuten muihinkin vastaaviin kolonniin, kuuluneelle kalustolle.

Itä-Ukrainan miehitetyille alueille sijoitettujen 1. ja 2. armeijakunnan yhteisvahvuus on 34760 sotilasta, armeijakuntien varustus pitää sisällään muun muassa (tiedot maaliskuu/2019):

kalusto	lukumäärä
taistelupanssarivaunut	480
miehistönkuljetusajoneuvot ja rynnäkkövaunut	850
tykistö ja kranaatinheittimet	760
raketinheittimet	210
ilmatorjunta-aseistus/ -järjestelmät	680+

Tarkemmin Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden 1. ja 2. armeijakunnan kalustosta ja varustuksesta blogissani ”Venäjän miehitysjoukkojen kokoonpano Itä-Ukrainassa” (28. huhtikuuta 2019). Blogissa tarkasteltu myös hiukan miehitysalueiden joukkojen huoltoa Venäjältä käsin, esim. ukrainalaislähteiden mukaan 10. – 16. huhtikuuta välillä Itä-Ukrainan miehitetyille alueille toimitettiin Venäjältä neljällä junalla ainakin 40 säiliövaunullista polttoaineita – määrä on arvioiden mukaan noin 2300 tonnia. Ukrainan viranomaiset kuten eivät ETYJ:n Ukrainan monitorointimission tarkkailijatkaan pääse suorittamaan valvontaa Venäjän miehittämällä reilun 400 km rajaosuudella. Minsk II -sopimuksen vastaisesti Venäjä ei ole luovuttanut rajaa Ukrainan hallintaan.

On ymmärrettävää, että Ukrainan on varauduttava näihin kalustosiirtoihin ja varustautumiseen, niinpä ETYJ:n tarkkailijat havaitsivat 25. huhtikuuta 25 taistelupanssarivaunua ukrainalaisen Zachativkan kylän rautatieaseman alueella 50 km demarkaatiolinjalta länteen. Tiedossa ei ole, mihin panssarikalusto alueelta siirrettiin.

Siviiliuutisia miehitetystä Itä-Ukrainasta

Itä-Ukrainassa Ukrainan hallinnoimilla alueilla mutta etenkin miehitetyillä alueilla on lukuisia kopankoja eli luvattomia kaivoksia, huhtikuun 25. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla sijaitsevan Yur’ivkan kylän kaakkoispuolella ShidKarbonin luvattomassa hiilikaivoksessa tapahtui räjähdys, jossa kuoli ainakin 17 kaivosmiestä useiden vammautuessa. Paikallisten, miehitysalueen, ”viranomaiset” pyynnöstä Venäjä lähetti ShidKarbonin hiilikaivokseen EMERCOM pelastusryhmän.

Kopankoissa eli luvattomissa kaivoksissa työturvallisuus on olematonta, eikä niihin kohdistu mitään valvontaa, niin erilaiset onnettomuudet ovat niissä yleisiä. ShidKarbonin hiilikaivoksessa on aiemmin toiminut luvallinen kaivos.

Huhtikuussa myös Donetskin tuntumassa sijainneessa – luvallisessa – hiilikaivoksessa kaivosmiehiä jäi loukkuun syvälle maanalle. Sodan myötä moni luvallinenkin miehitettyjen alueiden hiilikaivos on muuttunut entistä vaarallisemmaksi työntekijöille valvonnan puutteellisuuden sekä huollon vaillinaisuuden tähden. Sodan ja miehityksen eräs seuraus on se, että myös kaivosinfrastruktuuri on päässyt rapistumaan useimmissa kaivoksissa ja ne ovat muuttuneet tai muuttumassa työntekijöille vaarillisiksi.

Ukrainan kuin myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden kannalta merkittävänä ja mahdollisesti hyvin kauaskantoisena uutisena voidaan pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin allekirjoittamaa asetusta, jolla yksinkertaistetaan Venäjän kansalaisuuden myöntämistä Venäjän miehittämässä osassa Itä-Ukrainaa asuville Ukrainan kansalaisille. (ks. lähteet 3 ja 4) Uudistuksen myötä alueiden asukkailla on oikeus saada Venäjän passi kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä.

Sain ensimmäiset ”passiuudistukseen” viittaavat viestit miehitetystä Donetskista viime vuoden loppupuolella/ tämän vuoden alkupuolella, jolloin ensimmäisiä – vahvistamattomia tietoja – tulevasta ”uudistuksesta” alkoi kantautua korviini. Tämän jälkeen suunnitelmaa on hitaasti ajettu ”sisään” miehitettyjen alueiden ”viranomaiskoneistoon”, josta tietoja ynnä huhuja on kantautunut hiljalleen asukkaiden tietoisuuteen.

Vielä on vaikea arvioida sitä, kuinka merkittävästi ”passiuudistus” vaikuttaa alueen asukkaiden päivittäiseen elämään, Venäjän Georgiassa sijaitsevien Etelä-Ossetian ja Abhasian toimien perusteella voidaan kuitenkin päätellä, tällaisella uudistuksella olevan todennäköisiä negatiivisia vaikutuksia Ukrainaan. Passista voi myös muodostua ansa paikallisille, jotka sen hankkivat – toisaalta on mahdollista, että Venäjä pyrkii painostamaan ihmisiä ottamaan Venäjän passin, muodostaakseen näin passilla varustetuista alueen asukkaista uuden painostusvälineen.

Saamieni tietojen mukaan toistaiseksi vasta paikallisviranomaisia on vihjauksenomaisesti muistutettu Venäjän passin tarpeellisuudesta, en kuitenkaan yllättyisi, vaikka tulevaisuudessa ”kohdeyleisöä” laajennettaisi, mikäli vapaaehtoisuutta ei ilmene tarpeeksi. Eräillä Donetskin rekisteröintitoimistoista eli ЗАГС on toistaiseksi havaittu vain vähäisiä määriä passinanojia – kyse on yksittäisistä henkilöitä päivittäin, merkittäviä jonomuodostelmia ei ole havaittu.

Vangitut ukrainalaiset merisotilaat

Viime vuoden marraskuun 25. päivä Venäjän federaation turvallisuuspalvelun FSB:n alaisen rannikkovartioston erikoisjoukot valtasi kolme Ukrainan laivaston alusta Venäjän Mustanmeren laivaston tuella Krimin niemimaan edustalla kansainvälisillä merialueilla. Siitä hetkestä lähtien 24 Ukrainan laivaston merisotilasta ja upseeria on ollut vangittuna Venäjällä. Huhtikuun 17. päivä Moskovassa järjestetyssä näytösoikeudenkäynnissä jatkettiin näiden vangittujen Ukrainan laivaston merisotilaiden ja päällystöön kuuluvien upseereiden vangitsemista tämän vuoden heinäkuun 24. päivään saakka. 

Ukrainalaisia merisotilaita "oikeudessa" Moskovassa, kuva via @GlasnostGone.

Moskovassa ”oikeutta” käytiin Lefortovon alueen käräjäoikeudessa, jossa kolmessa tuomaria (Galimova A.G., Kaneva E.V. ja Ryabtseva S.A) jatkoi FSB:n esityksestä ukrainalaisten merimiesten vangitsemista.

Oikeudenkäynnin aikana omaisten oli mahdollista nähdä vangittuja viiden minuutin ajan.

Venäjä ei tunnusta vangittujen olevan sotavankeja, eikä se ole tunnustanut toimineensa tuolloin kansainvälisten sekä maiden välisten sopimusten vastaisesti.

Vangittujen ukrainalaisten merisotilaiden puolesta kampanjoitiin sosiaalisessa mediassa, etenkin Twitterissä, hästageilla #FreeAzovSeaSailors ja #FreeUkrainianPOWs. Tuolloin koko kampanja kyseisillä hästageilla keräsi tuhansia re-twiittauksia sekä lukuisia yhteenottoja Venäjän suurlähetystöihin kautta maapallon.

* * *

Tämä oli valitettavan pikainen katsaus huhtikuun osalta Ukrainan sodan ynnä Ukrainalta miehitettyjen Donbasin alueiden tapahtumiin. Uutisissa Ukraina on saanut hiukan tavanomaista enemmän huomiota maassa järjestettyjen presidentinvaalien myötä, joissa Volodymyr Zelenskyi voitti toisella kierroksella istuvan presidentin Petro Poroshenkon, mutta silti Euroopassa käynnissä oleva sota saa aivan liian vähän huomiota unohtamatta Ukrainalta miehitetyn Krimin niemimaan surkeaa ihmisoikeustilannetta, jossa miehitystä vastustavia tahoja – etenkin Krimin tataareja – vainotaan kaiken aikaa, vainon kohdistuessa ihmisten ohella yhteisöön ja kulttuuriin.

Marko

1. http://kharkivobserver.com/legendary-volunteer-and-fighter-killed-in-donbas/ 

2. https://twitter.com/Liveuamap/status/1122094182728966144 

3. https://yle.fi/uutiset/3-10753856 

4. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006082750.html