Suomalais-venäläisen RUFI-yhdistyksen aktivismia

Kirjoitin edellisen presidentinvaalikampanjan jälkimainingeissa katsauksen Suomen ja Venäjän välisestä ystävyysseurasta RUFI yhdistyksestä nimellä ”Mikä se RuFi oikein on?”. (1) Kimmokkeen kirjoitukselle antoi RUFI:n aktiivinen kampanjointi Paavo Väyrysen presidenttiyden puolesta yhdistettynä tietoon siitä, että RUFI yhdistystoiminnassaan tukee Venäjän hallinnon poliittisia (ja muita) tavoitteita ja, että yhdistyksen jäsenistä eräillä – kuten sen puheenjohtajalla Daria Skippari-Smirnovilla – on tiiviit yhteydet Venäjä-operaattoreihin, kuten Johan Bäckmaniin. Tämä suhde Bäckmaniin juontaa jo aikaan ennen RUFI:a, jolloin Skippari-Smirnov avusti Bäckmania Donbass – lapset sodan jaloissa -näyttelyn järjestämisessä. Samaan aikaan Hotelli Kämpin Kansallissalissa järjestettiin Johan Bäckmanin johtamana venäläisen ideologin, ultranationalisti, Aleksander Duginin luento.

Millaisena yhdistyksenä RUFI itse itseään markkinoi (lainaus kotisivulta):

”Olemme perustaneet uuden yhdistyksen, joka auttaa parantamaan ja paikkaamaan nykyisiä kylmänkiskoisia, negatiivisia suhteita Venäjään, kulttuurisella ja informatiivisella vaikuttamisella. Tarkoitus on luoda myötämielinen linjaus, lämmin, toverillinen lähestyminen Venäjää kohti. Yhdistys toimii liioittelun ja paniikin lietsonnan vasta-aineena, joten kyseeseen tulee kaikenlainen oikaisu. Yhdistys on täysin riippumaton poliittisesta valtalinjauksesta. - -” (2)

Kuulostaa hienolta, lupaus on suorastaan positiivinen, mutta onko se lainkaan totuudenmukainen? Kaikessa lyhykäisyydessään vastaus on, että EI OLE – tämä toki on täysin subjektiivinen mielipide, mutta koetan saada hiukan lihaa mielipiteeni ympärille, osoittaakseni, että toiminnallaan RUFI tuskin parantaa ja paikkaa nykyisiä – heidän mukaansa kylmänkiskoisia ja negatiivisia – suhteita Venäjään. Samalla purin osoittamaan vääräksi väitteen siitäkin, että yhdistys olisi täysin riippumaton poliittisesta valtalinjauksesta.

Suomalais-venäläinen RUFI on järjestänyt tai sen edustajia on ollut mukana viime vuosina lukuisissa tilaisuuksissa, joista osa on hyvin konkreettinen tuenosoitus Venäjän nykyhallinnon toimille sekä sen harjoittamalle imperialistiselle politiikalle. Eräs merkittävä ja kovin kyseenalainen tapahtuma on Daria Skippari-Smirnovin ja RUFI:n organisoima ”kuolemattoman rykmentin” -marssi, jollainen on järjestetty Helsingissä jo kolmena perättäisenä voitonpäivänä (eli toukokuun 9). Viime viikolla yhdistys järjesti kolmannen kerran kuolemattoman rykmentin marssin, marssin lähtö oli Hakaniemen torilla ja marssi suuntautui sieltä Pitkänsillan yli Helsingin keskustaan.

Daria Skippari-Smirnov "kuolemattoman rykmentin" kärjessä.

Lainaan seuraavaksi kirjoitustani tämän vuoden helmikuulta, jossa pohdiskelin nyky-Venäjän halua ja pyrkimystä unohtaa historiansa ja kuinka Helsingissäkin viime vuosina nähdyt – Venäjän hallinnon omimat – kuolemattoman rykmentin marssit omalta osaltaan tukevat näitä pyrkimyksiä.

”Se, että nyky-Venäjällä historiaa kirjoitetaan uudestaan valkopesten menneisyyttä ei tietenkään ole niiden kymmenien miljoonien puna-armeijassa palvelleiden sotilaiden ja upseereiden vika, sekään ei ole heidän vika, että nyky-Venäjä pyyhkii olemasta näiden sotilaiden tekemiä rikoksia, puhumattakaan, että on pyyhkimässä pois totalitaarisen neuvostovaltion tekemiä rikoksia. Irvokasta tässä onkin, että nyky-Venäjä käyttää surutta hyväksi historiaa ja sen tapahtumia oikeuttaakseen tekojaan ollen samalla haluton puhumaan valloittaja-armeijan, joka puna-armeija oli, rikoksista ihmisyyttä vastaan valloittamillaan ja miehittämillään alueilla.” (3)

Helsingissä nähty kuolemattoman rykmentin marssi oli tällainen propagandistinen ja hurmoshenkinen marssi, jossa puna-armeija nähtiin sankarina ja Euroopan vapauttajana, jolloin sen arvosteleminen ja kriittinen arviointi nähdään samalla hyökkäyksenä instituutiota kohtaan (ja epäilemättä myös Venäjällä myös valtaapitäviä kohtaan, jotka ovat valjastaneet tämän osan historiaa osaksi omaa propagandaansa). On kuitenkin syytä huomioida, että kuolemattoman rykmentin marssin järjestäminen on vain yksi, joskin näkyvä osa, RUFI:n toimintaa Suomessa.

Sen ja etenkin sen näkyvien operaattoreiden toiminta pitää sisällään runsaasti muutakin aktivismia, josta seuraavaksi lisää.

Verkkosivujen ohella RUFI:lla on toimintaa eri sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, VK:ssa (ennen VKontakte – venäläinen vastine Facebookille) ja Twitterissä. Eri alustoilla jaetaan tiedotteiden ohella ja rinnalla erilaisia uutisia ja venäläismedioissa julkaistuja haastatteluja, osa julkaistusta aineistosta on hyvin propagandistista ja Venäjän hallinnon linjoja myötäilevää – sille alisteista. RUFI:n puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnov on antanut lukuisia haastatteluja venäläismedioille, toisinaan hän esiintyy puhujana/ esitelmöitsijänä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten tämän vuoden maaliskuussa Helsingissä järjestetyssä Hybridisodat ja Suomi -keskustelutilaisuudessa, jonka järjestäjänä ja keskustelun vetäjänä toimi Johan Bäckman, tilaisuuden toimiessa samalla venäläisen Igor Panarinin teoksen ”Hybridisodat” julkistustilaisuutena. Skippari-Smirnovin esitelmä käsitteli venäläisten oikeuksia ja informaatiosotaa – sikäli kiinnostava aihe, sillä venäläisten oikeuksia poljetaan, jos missä, niin juuri nyky-Venäjällä.

Helsingin keskustelutilaisuuden ohjelmaan kuului Igor Panarinin esiintymisen ohella ”Seitsemän tähden liikkeen”  ehdokkaana toimineen, tämän vuoden kuolemattoman rykmentin marssillekin osallistuneen, Pirkko Turpeinen-Saaren esitys ”Miten NATO on muuttanut ja muuttaa Suomea”, eduskuntavaaleissa ehdolla olleen Jarmo Ekmanin esitys ”Vaalivaikuttaminen - suomalaisen syvän valtion sota äänestäjiä vastaan” – pyydän kiinnittämään huomiota termiin ”syvän valtion”, mikä on suora käännös ”deep statesta”, johon salaliittoteoreetikot usein viittaavat – ”valtio valtiossa” -toimija. Helsingissä esityksen piti myös Juha Korhonen, aiheena oli ”Valtamedian valheet ja vapaiden medioiden mustamaalaaminen”.

(Huom. vastaava tilaisuus järjestettiin myös Tampereella, johon Skippari-Smirnov ei kuitenkaan osallistunut).

Johan Bäckman ja RUFI:n Daria Skippari-Smirnov Krimillä (kuvakaappaus crimea.ria.ru).

Maaliskuussa 2018 suomalaisdelegaatio matkusti Venäjän Ukrainalta miehittämälle Krimin niemimaalle, matkaseurueeseen kuului Johan Bäckmanin ohella myös Daria Skippari-Smirnov muutaman muun suomalaisen rinnalla. Skippari-Smirnovin ja Bäckmanin ohella näkyvästi julkisiin esiintymisiin otti osaa vantaalainen perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaanakin ollut Eero Hult, helsinkiläinen Svetlana Mustonen sekä Ludmila Odintsova. Myös propagandaluonteiselle matkalle osallistunut Rauhanpuolustajien aktiivi Marjaliisa Siira kirjoitti runsaasti vierailustaan miehitetyllä Krimillä. Delegaation näkyvimpiin ehdotuksiin kuului muun muassa suoran lentoyhteyden avaaminen Helsingin ja Simferopolin välille suomalais-venäläisen bisnes- ja kulttuurikeskuksen perustamisen ohella. Nämä, kuten muutkin, ehdotukset ovat lähinnä osa teatteria ja propagandaa, joten tässä yhteydessä niille ei ole syytä antaa mainintaa enempää tilaa.

Kyseisen vierailun jälkeen RUFI:n kotisivuilla on ryhdytty markkinoimaan näennäisen omatoimisia matkoja Venäjän miehittämälle Krimille. Toiminta on avointa, eikä toimintaa millään muotoa pyritä peittelemään yhdistyksen kotisivuilla, matkoista kiinnostuneet ohjataan hakemaan lisätietoa joko kriminmatkat.com -verkkosivulta tai sähköpostitse/puhelimitse RUFI:n edustajalta – puhelinnumero näyttää olevan RUFI:n puheenjohtajan nimissä. (4)

RUFI edustajineen osallistui Helsinkiin perustetun Donetskin ”kansantasavallan” ”edustuston” avajaistilaisuuteen yhdessä Suomi-Novorossija-Seuran jäsenten kanssa loppuvuodesta 2017. (Huom. tätä ennen Suomessa toimi ”Novorossijan Suomen ’suurlähetystö’.”) Lukijoiden on kuitenkin hyvä tietään, että kyseisellä ”edustustolla” – kuten sen edeltäjälläkään – ei ole virallisen edustuston statusta. Suomi ei ole tunnustanut Donetskin eikä Luhanskin ”kansantasavaltoja”, eikä ole antanut niiden edustustoille minkään valtakunnan virallista asemaa, vaikka Bäckman ja ”edustuston” puhehenkilöt asian toisin esittävätkin. Kyseisen ”edustuston” luonne on selkeän propagandistinen ja disinformatiivinen. Huomioitavaa on, että Daria Skippari-Smirnov allekirjoitti RUFI ry:n nimissä Donetskin ”kansantasavallalle” osoitetun virallisen julistuksen. Julkilausuman allekirjoittajien joukossa on RUFI:sta myös yhdistyksen rahastonhoitajana toiminut Marina Muhonen.

Donetskin "kansantasavallan" ystävien julistus, RUFIsta Daria Skippari-Smirnov ja Marina Muhonen.

RUFI:n edustajat tekevät myös yhteistyötä suomalaisten muukalaisvihamielisten organisaatioiden ja ryhmien kanssa, kuten aikanaan Suomi Ensin! liikkeen edustajien kanssa, etenkin Marco de Witin, joka osallistui aikanaan samalle propagandistiselle matkalle Itä-Ukrainaan, jolle otti osaa myös Marina Muhonen – nykyinen RUFI-aktiivi. Viime kesäisen Putinin ja Trumpin Helsingin-tapaamisen yhteydessä järjestetyissä mielenosoituksissa näkyi myös merkkejä tästä yhteistyöstä.

Janus Putkosen ohjauksessa olevaan uuteen-MV-lehteen RUFI:n aktiiveilla, kuten Skippari-Smirnovilla, näyttää olevan läheiset välit. Facebook-ryhmä Venäjän Trolliarmeija (sensuroimaton) jaetaan hyvin aktiivisesti MV-lehdessä julkaistua aineistoa, aivan kuten tehdään Suomalais-venäläinenyhdistys RUFI:n Facebook-sivullakin. Putkosen ohjauksessa MV-lehti näyttää muuttuneen entistä selkeämmin Venäjän disinformaatiokanavaksi, vaikka merkkejä Ilja Janitskinin aikakaudesta on edelleen havaittavissa. Kehityksen myötä MV-lehti näyttää jakavan aiempaa enemmän Vastavalkeassa tuotettua (ja julkaistua) aineistoa tai niiden pohjalta laadittua materiaalia, jota Skippari-Smirnov moderoimissa ryhmissään jakaa eteenpäin.

Johdantona seuraavaan muutama numerotieto ja havainto RUFIsta. RUFI ry on kooltaan varsin pieni, Helsingin Sanomien mukaan rekisteröityneitä jäseniä on 50 (tieto tammikuulta 2018), joskin yhdistyksen puheenjohtajan Skippari-Smirnovin mukaan yhdistyksen kannattajien lukumäärä on olennaisesti suurempi, hänen mukaansa yhdistyksen Facebook-sivuilla on tuhansia lukijoita. Yhdistyksen Facebook-sivuilla on 729 seuraajaa (16.5.2019).

Koostaan huolimatta yhdistyksen toiminta on aggressiivista, sen puheenjohtajan kommentit ovat paikoin hyvin kärkkäitä ja hyökkääviä, kuten hänen toteamuksensa Polina Kopylovalle, tämän kirjoitettua kriittisen blogin ”Sattuiko STEA tietämättä tukemaan Venäjän vaikuttamistoimintaa?” (5) Helsingin Sanomissa, arvostettu, Jarmo Mäkelä kolumnissaan lainaa Skippari-Smirnovia – hänen kysymystä Kopylovalle:

 ”mistä päin länttä blogin kirjoittaja, venäläinen nainen, saakaan palkkionsa näiden likaisten tekstiensä kirjoitteluun”. (6)

Tällainen toiminta on tuttua myös muista maista. Ukrainassa näimme kuinka Krimillä ja etenkin Itä-Ukrainassa kaoottisessa vaiheessa keväällä 2014, ennen varsinaisia sotatoimia, erilaiset pienet, Venäjän tuella perustetut, ryhmittymät toimivat hyvin aggressiivisesti pyrkien valtaamaan informaatiotilan maltillisilta tahoilta. Ukrainassa nämä kollaboraattorien ryhmät onnistuivat toiminnassaan hyvin, niin hyvin, että ne onnistuivat harhauttamaan Venäjän voimakkaan propagandan tuella läntisiä toimittajia ynnä kokonaisia mediataloja näkemään tapahtumat täysin väärässä valossa. Useilla tällaisilla ryhmillä oli kuitenkin vuosien historia takanaan, blogissaan ”How Alexander Dugin's Neo-Eurasianists geared up for the Russian-Ukrainian war in 2005-2013” Anton Shekhovtsov kuvailee tällaisten pienryhmien historiaa, leviämistä ja toimintaa etenkin Itä-Ukrainassa. (7)

Ja vaikka Venäjän suurlähetystö Tehtaankadulla pyrkii pitämään pientä etäisyyttä (julkisesti) RUFI:in, on se kaikesta huolimatta huomioinut ”tunnustuksella” RUFI:n aktivismia esim. kuolemattoman rykmentin marssin järjestämisessä.

Venäjän suurlähetystön kiitos RUFI:lle ja Daria Skippari-Smirnoville.

Tässä kirjoituksessa on mahdotonta avata kaikkia puheenjohtaja Daria Skippari-Smirnovin ja RUFIn kontakteja venäläisiin tahoihin, joista osa on valtiollisia organisaatioita, joiden avulla Venäjä pyrkii vaikuttamaan ulkovenäläisiin tai heidän muodostamiin järjestöihin ja yhteisöihin. Väitteistään huolimatta RUFI ei ole irrallinen ja riippumaton toimija, yhdistyksen piirissä harjoitetun aktivismin ja monimuotoisen viestinnän perusteella voi yhdistystä, koostaan huolimatta, kutsua yhdeksi Venäjän informaatiovaikuttamisen väyläksi.

Minun nähdäkseni yhdistyksen tarkoitus ei edes ole toimia ”sillanrakentajana” vaan agitaattorina, jonka toiminnan tuloksia Venäjän valtio voi hyödyntää omassa toiminnassaan ja propagandassaan pitäessään yllä (haluamaansa) Suomi-kuvaa. RUFI:n toiminta kokonaisuudessaan asettuu hyvin selkeästi yksiin Venäjän valtion toiminnan kanssa, yhdistyksen linja asettuu rintamaan Venäjän valtion Ukraina-politiikan kanssa, ja samalla tapaa yhdistys nostaa esille säännöllisesti russofobian, jossa se on toisinaan käyttänyt esimerkkeinä jännitteitä, joita se on itse ollut luomassa, tai joiden syntymisessä sen edustajat ovat olleet osallisina.

Marko

1. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/01/mika-se-rufi-oikein-on.html 

2. https://rufi.fi/ 

3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2019/02/irvokkaan-naytelman-kolmas-osa.html 

4. https://rufi.fi/Venaejaen-matkat,-mm-Krim/ 

5. http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246965-sattuiko-stea-tietamatta-tukea-venajan-vaikuttamistoimintaa 

6. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005516748.html 

7. http://anton-shekhovtsov.blogspot.fi/2016/01/how-alexander-dugins-neo-eurasianists.html

Marssin lähtöpaikka korjattu oikeaksi, ajatuksissani rustannut väärän torin nimen lähtöpaikaksi.