Palataan tässä kirjoituksessa Venäjän toteuttamaan,
miehittämänsä Krimin niemimaan militarisointiin, sillä kokonaisuus huomioiden
kyse on muustakin kuin pelkästä niemimaalle sijoitettujen joukkojen
vahvistamisesta. Käyn kirjoitukseni alkupuolella läpi niemimaalle sijoitettujen
joukkojen vahvistamista, ja kaluston modernisointia, vastaavasti loppupuolella
muutamia huomioita yhteiskunnallisesta militarisoinnista ja siihen nivoutuvista
tekijöistä, kuten pakkovärväyksestä, lasten militarisoinnista ja
miehityshallinnon vastustajien sorrosta.
Miehitysvuosien kuluessa Venäjä on kasvattanut Krimin
niemimaalle sijoittamiensa joukkojen ja kaluston määrää merkittävästi, aihetta
olen sivunnut aiemminkin pariin otteeseen. (1 ja 2) Ennen miehitystä ja
laitonta anneksaatiota niemimaan alueella oli, maiden välisen (Ukraina ja
Venäjä) sopimuksen mukaisesti sijoitettuna 12500 sotilasta. Tällä hetkellä
(syksy 2019) Venäjällä on sijoitettuna miehittämälleen niemimaalle pysyvästi
31 500 sotilasta. Lukumäärä ei pidä sisällään Venäjän muiden
turvallisuuselinten, kuten Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tai Venäjän
kansalliskaartin eli Rosgvardiyan alueelle sijoittamia joukkoja. FSB:n
alainen Venäjän rajavartiosto operoi pinta-aluksilla myös niemimaalta käsin –
Kertšin satamasta.
S-400 Triumph Krimillä. (3) |
Edellisten lisäksi Venäjän asevoimiin ja turvallisuuselimiin
kuuluvat yksiköt käyvät säännöllisesti harjoittelemassa niemimaan alueella,
joten tosiasiallisesti joukkojen kokonaismäärä nousee reilusti yli 31500
miehen, joista kaikkia voidaan käyttää vähintäänkin niemimaan kontrollointiin
ja hallintaan – tarvittaessa myös väestön terrorisointiin, vaikka siitä vastuun
kantavat pääasiassa turvallisuuselinten yksiköt sekä, eräissä tapauksissa, ”aluepuolustusjoukot”.
Venäjän asevoimien miehistö ja kalusto niemimaalla syksyllä
2019 sekä ennuste vuodelle 2022:
syksy 2019
|
arvio vuonna 2022
|
|
sotilaat
|
31500
|
43000
|
panssarivaunut
|
40
|
100
|
rynnäkkövaunut ja
miehistönkuljetusajoneuvot
|
583
|
1150
|
tykistö ja raketinheittimet
|
162
|
400
|
lentokoneet
|
122
|
213
|
helikopterit
|
62
|
?
|
Bal- ja Bastion
pintamaaliohjukset
|
12
|
12+
|
pinta-alukset
|
34
|
71
|
sukellusveneet
|
7
|
6+
|
Yllä olevan taulukon tiedot perustuvat Ukrainan
varaulkoministeri Yehor Bozhokin julkaisemaan, YK:ssa tämän vuoden
marraskuussa järjestetyssä “Demilitarization, de-occupation and
reintegration of the Autonomous Republic of Crimea and city of Sevastopol
(Ukraine): future challenges” -kokouksessa esiteltyyn aineistoon. (4)
Kokouksessa Ukrainan varaulkoministeri ja YK-edustusto
julkaisi tietoja Venäjän miehittämälleen Krimin niemimaalle sijoittamien
joukkojen vahvuudesta ja varustuksesta. Ukrainalaisten arvion mukaan Venäjä jatkaa
tulevinakin vuosina Krimin niemimaalle sijoittamiensa joukkojen vahvistamista
ja varustamista moderneilla asejärjestelmillä, erityisesti niemimaan
ilmapuolustusta tullaan kehittämään ja tehostamaan tulevina vuosina.
Venäjä on viime vuosina vahvistanut miehitetyn Krimin
niemimaan ilmapuolustusta sijoittamalla alueelle esim. pitkänkantaman S-400
Triumph ilmatorjuntajärjestelmää sekä lyhyenkantaman Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmää.
Tulevaisuudessa Venäjä tulee korvaamaan niemimaalle sijoitettuja vanhentuvia
ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä Buk-M3 ja Tor-2M ilmatorjuntajärjestelmillä.
(5) Venäjän tarkoituksena on muodostaa miehitetylle Krimin niemimaalle tehokas
ja kattava ilmapuolustus, jossa moderneilla järjestelmillä hoidetaan ilma- ja
ohjustorjunta läheltä horisontin taa.
Modernin ilmatorjunnan ohella Venäjä on sijoittanut
niemimaan alueelle pintamaaleja vastaan tarkoitettuja K-300P Bastion-P
ja Bal/Bal-E meritorjuntaohjuksia. Bastion-P:n kantama merimaaleja
vastaan on 320 km ja maalla sijaitsevia maaleja vastaan 420 km, vastaavasti
Balin kantama merimaaleja vastaan on 120 km. Kumpaakin järjestelmää on
sijoitettuna myös Mustaanmereen rajoittuvan Krasnodarin aluepiiriin alueelle,
jonne on sijoitettu myös ballistisia Iskander-M ohjuksia. Iskander-M
ohjuksilla varustetun prikaatin tukikohta sijaitsee Molkinon luoteispuolella.
Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjän suunnitelmissa on
muuttaa miehitetylle Krimin niemimaalle sijoitettu 22. armeijakunta 51.
armeijaksi vuoteen 2025 mennessä. Venäjän maavoimien joukko-osastot
miehitetyllä Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on
sijoitettu Simferopoliin. Tällä hetkellä 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7400
miestä, armeijakuntaa vahvistetaan par’ aikaa, ja vuoden 2020 kuluessa sen
vahvuuden arvioidaan nousevan yli 10 000 mieheen.
22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126.
erillinen rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen
tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta
Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen
pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta
Sevastopol).
Niemimaan miehityksen myötä ”henkiin herätetyt” Krimin
”aluepuolustusjoukot” ovat miehittäneet uudelleen Objekt 100 ”Utes”
-järjestelmän tukikohdan Honcharnen lounaispuolella v. 2016 alkaen. Järjestelmä
on varustettu pintamaaliohjuksilla. Huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes”
-rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka
(SS-N-3 Shaddock) risteilyohjus merimaaliin.
Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjä on siirtänyt Ukrainan
rajan tuntumassa sijaitsevalta Kamensk-Šahtinskin materiaalivarastolta syksyn
kuluessa yhteensä yli 170 kappaletta T-62M taistelupanssarivaunuja Krimin
niemimaalle, todennäköisesti niemimaan länsiosiin Novoozernen alueelle. Tällä
hetkellä ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, onko niemimaa vaunujen lopullinen
sijoituspaikka, vai toimiiko se välivarastona.
Pakkovärväyksestä, yhteisön militarisoinnista ja sorrosta
Miehitysvuosien kuluessa Venäjä on ryhtynyt, vastoin
kansainvälistä lakia, pakkovärväämään Krimin niemimaan asukkaita asevoimiinsa,
käytännössä kyseessä on pakkovärvääminen eikä vapaaehtoisuuteen perustuva
toiminta, koska asepalveluksesta kieltäytyneille on langetettu varsin mittavia sakkorangaistuksia
– maksimissaan sakkorangaistus voi kohota 60 000 ruplaan.
Human
Rights Watchin Hugh
Williamsonin mukaan “As an occupying power, Russia not only has no right
to conscript people in Crimea, but its draft is blatantly violating
international law, - - - Doubling down on this violation, Russian authorities
are also pressing criminal charges against people who refuse to serve in its
armed forces.” (6)
Human Rights Watch tarkasteli kymmenien Venäjän Krimin
niemimaalla järjestämien oikeudenkäyntien tietoja, joissa syytettyinä oli
asepalvelusta kieltäytyneitä, vuosien 2017-2019 välillä langetettiin 63
tuomiota. On todennäköistä, että todellisuudessa vastaavia tuomioita on
enemmän, koska kaikissa tapauksissa oikeudenkäynnit tahi tuomiot eivät ole
olleet julkisia.
Miehitysvuosina Venäjä on värvännyt asevoimiinsa Krimiltä
reilut 18 000 miestä.
Todennäköisesti selkeiten yhteisön militarisointi Krimin
nimimaalla näkyy lasten militarisointina sekä Artek leirikeskuksessa
järjestettyjen lasten- ja nuortenleirien entistä militaristisemmassa
luonteessa. Miehittämillään Ukrainan alueilla, eli Krimin niemimaan ohella
osissa Ukrainan itäosia, Venäjä järjestää lapsille ja nuorille ”patrioottista
kasvatusta”, joka varhaisimmillaan alkaa jo ennen kuoluikää lasten ollessa päiväkodeissa.
”Patrioottisen kasvatuksen” ohella tuhansia lapsia ja nuoria on – osin pakotettuina
– osallistunut militaristiseen koulutukseen miehitetyillä alueilla tai
Venäjällä. (7) Monissa tapauksissa ”koulutuksen” järjestäjinä toimii nykyisiä
tai entisiä sotilaita tai palkkasoturijoukoissa palvelleita miehiä, joista
osalla on rikollinen tausta tai sotatoimissa he ovat syyllistyneet
sotarikoksiin. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla tiedetään lapsia
kasvatettavan tämän ”patrioottisen kasvatuksen” nimissä vihaamaan Ukrainaa ja
ukrainalaisia, ja tuhoamaan heidät, vaikka pommi-iskuin.
Yunarmiya ja nuoret Artek-leirikeskuksessa Krimillä.
|
Yunarmiya miehitetyn Luhanskin alueella (punaiset
baretit).
|
Lokakuussa 2015 Venäjällä perustettu Yunarmiya,
(lasten ja nuorten militaristinen liike, jota kutsutaan myös Putin Jugendiksi),
näkyy nykyään entistä selkeämmin miehitetyllä Krimin niemimaalla, että Itä-Ukrainan
miehitetyillä alueilla.
Sorron miehityshallinnon vastustajia vastaan voidaan katsoa
alkaneen hyvin pian Venäjän saatua koko niemimaan hallintaansa. Kuitenkin jo
miehityksen alkuvaiheissa miehitysviranomaiset tukijoineen (esim.
aluepuolustusjoukkojen militantit) laajensivat sorron ja vainon koskettamaan merkittävää
osaa Krimin tataareista, joiden uskon harjoittamista vaikeutettiin,
uskonnollisia ja kulttuurikohteita vandalisoitiin, ja Krimin tataarien
solidaarisuusliikkeen jäseniä ryhdyttiin vainoamaan ja organisaatio leimattiin
terrorijärjestöksi, vaikka sen aktivismin muoto oli tukea vainottuja ja
vangittuja Krimin tataareja perheineen.
Pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittu Krimin tataari
kuusikko. (8)
|
Taannoin kuusi Krimin tataaria tuomittiin pitkiin, jopa
19 vuoden mittaisiin, vankeusrangaistuksiin
venäläisessä näytösoikeudenkäynnissä. Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial
pitää heitä poliittisina vankeina, vastaavasti Amnesty International vakaumuksensa
perusteella vangittuina. Heitä syytettiin terrorismista, kuusikko oli Hizb
ut-Tahrir’in jäseniä, organisaatio on sallittu Ukrainan ohella useissa
muissa maissa – sitä vastoin Venäjällä järjestö on nimetty terroristiseksi
organisaatioksi.
“Does it
not strike you as strange that in the 23 years Crimea was under Ukrainian rule,
there were no ‘extremists’ nor ‘terrorists’, and no ‘acts of terrorism’, but as
soon as Russia arrived with its FSB, there was suddenly all of that”, kysymyksen
oikeudessa esitti Krimin tataari ja ihmisoikeusaktivisti Emir-Usein Kuku,
yksi tuomituista. (Huom. kysymys käännetty englanniksi Halya Coynash’in
toimesta Kharkiv Human Rights Protection Group’in julkaisemassa
artikkelissa.)
Ukrainan ja Venäjän syyskuisesta vankienvaihdosta huolimatta
Venäjällä on edelleen yli sata ukrainalaista ja Krimin tataaria poliittisina
vankeina. Miehitysvuosien aikana satoja niemimaan asukkaita on pidätetty ja
vangittu – kaikkia heistä ei ole vielä tuomittu näytösoikeudenkäynneissä. Lukuisia
on kadonnut ja noin parikymmentä kidutettu ja murhattu.
Venäjän miehittämältä Krimiltä kantautuu entistä enemmän huhuja
ja viestejä siitä, että miehityshallinnon ”siunauksella” vaino ja sorto ”laillistuvat”
kohdistuen entistä suurempiin ihmisryhmiin – käytännössä kaikkiin
miehityshallintoa vastustaviin ukrainalaisiin Krimin tataarien ohella.
Radio Free Europessa julkaistussa artikkelissa kaksi
ihmisoikeusaktivistia kertoo, kuinka sevastopolilaisessa verkkopalvelussa
kehotetaan ”polttamaan kaupunkimme banderiitit.” (9) Banderiitit-sanalla
tarkoitetaan ukrainalaisia, sana on johdettu 1900-luvun ukrainalaisen, KGB:n
agenttien Münchenissä vuonna 1959 syanidilla murhaaman, nationalistijohtaja Stepan
Banderan sukunimestä.
Radio Free Europen artikkelissa Crimean Human Rights
Group’in johtaja Olha Skrypnyk kuvaa tämän olevan ”avoin kehotus
ryhtyä murhaamaan ukrainalaisaktivisteja”.
Omilla toimillaan Venäjän miehityshallinto antaa tuen ja
käytännössä myös siunauksensa siviiliryhmien harjoittamalle vainolle ja
terrorille, mikä kohdistuu Krimin tataarien ohella muihin miehityshallinnon
vastustajiin, on syytä muistaa, että vastustamiseksi katsotaan pelkkä Ukrainan värien – sininen
ja keltainen – esittäminen.
Miehityksen, sorron ja terrorin jatkuessa lännen ei ole
viisasta ryhtyä liennyttämään ja palauttamaan suhteita, ennemminkin ruuvia
tulee kiristää – sanktioita lisätä, joka on ainoa signaali, jota Venäjän johto
ymmärtää. Liennyttäminen ja Ukrainan yli käveleminen antaa Venäjälle täysin väärän
signaalin, sellainen
voi toimia kimmokkeena tuleville toimille.
Marko
Karttapohjana hyödynnetty liveuamap.com’in julkaisemaa
karttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.