maanantai 25. marraskuuta 2019

Venäjä vahvistaa joukkojaan miehitetyllä Krimillä


Palataan tässä kirjoituksessa Venäjän toteuttamaan, miehittämänsä Krimin niemimaan militarisointiin, sillä kokonaisuus huomioiden kyse on muustakin kuin pelkästä niemimaalle sijoitettujen joukkojen vahvistamisesta. Käyn kirjoitukseni alkupuolella läpi niemimaalle sijoitettujen joukkojen vahvistamista, ja kaluston modernisointia, vastaavasti loppupuolella muutamia huomioita yhteiskunnallisesta militarisoinnista ja siihen nivoutuvista tekijöistä, kuten pakkovärväyksestä, lasten militarisoinnista ja miehityshallinnon vastustajien sorrosta.

Miehitysvuosien kuluessa Venäjä on kasvattanut Krimin niemimaalle sijoittamiensa joukkojen ja kaluston määrää merkittävästi, aihetta olen sivunnut aiemminkin pariin otteeseen. (1 ja 2) Ennen miehitystä ja laitonta anneksaatiota niemimaan alueella oli, maiden välisen (Ukraina ja Venäjä) sopimuksen mukaisesti sijoitettuna 12500 sotilasta. Tällä hetkellä (syksy 2019) Venäjällä on sijoitettuna miehittämälleen niemimaalle pysyvästi 31 500 sotilasta. Lukumäärä ei pidä sisällään Venäjän muiden turvallisuuselinten, kuten Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tai Venäjän kansalliskaartin eli Rosgvardiyan alueelle sijoittamia joukkoja. FSB:n alainen Venäjän rajavartiosto operoi pinta-aluksilla myös niemimaalta käsin – Kertšin satamasta.

S-400 Triumph Krimillä. (3) 















Edellisten lisäksi Venäjän asevoimiin ja turvallisuuselimiin kuuluvat yksiköt käyvät säännöllisesti harjoittelemassa niemimaan alueella, joten tosiasiallisesti joukkojen kokonaismäärä nousee reilusti yli 31500 miehen, joista kaikkia voidaan käyttää vähintäänkin niemimaan kontrollointiin ja hallintaan – tarvittaessa myös väestön terrorisointiin, vaikka siitä vastuun kantavat pääasiassa turvallisuuselinten yksiköt sekä, eräissä tapauksissa, ”aluepuolustusjoukot”.

Venäjän asevoimien miehistö ja kalusto niemimaalla syksyllä 2019 sekä ennuste vuodelle 2022:


syksy 2019
arvio vuonna 2022
sotilaat
31500
43000
panssarivaunut
40
100
rynnäkkövaunut ja
miehistönkuljetusajoneuvot
583
1150
tykistö ja raketinheittimet
162
400
lentokoneet
122
213
helikopterit
62
?
Bal- ja Bastion
pintamaaliohjukset
12
12+
pinta-alukset
34
71
sukellusveneet
7
6+

Yllä olevan taulukon tiedot perustuvat Ukrainan varaulkoministeri Yehor Bozhokin julkaisemaan, YK:ssa tämän vuoden marraskuussa järjestetyssä “Demilitarization, de-occupation and reintegration of the Autonomous Republic of Crimea and city of Sevastopol (Ukraine): future challenges” -kokouksessa esiteltyyn aineistoon. (4)

Kokouksessa Ukrainan varaulkoministeri ja YK-edustusto julkaisi tietoja Venäjän miehittämälleen Krimin niemimaalle sijoittamien joukkojen vahvuudesta ja varustuksesta. Ukrainalaisten arvion mukaan Venäjä jatkaa tulevinakin vuosina Krimin niemimaalle sijoittamiensa joukkojen vahvistamista ja varustamista moderneilla asejärjestelmillä, erityisesti niemimaan ilmapuolustusta tullaan kehittämään ja tehostamaan tulevina vuosina.

Venäjä on viime vuosina vahvistanut miehitetyn Krimin niemimaan ilmapuolustusta sijoittamalla alueelle esim. pitkänkantaman S-400 Triumph ilmatorjuntajärjestelmää sekä lyhyenkantaman Pantsir-S1 tykki-ohjus-ilmatorjuntajärjestelmää. Tulevaisuudessa Venäjä tulee korvaamaan niemimaalle sijoitettuja vanhentuvia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä Buk-M3 ja Tor-2M ilmatorjuntajärjestelmillä. (5) Venäjän tarkoituksena on muodostaa miehitetylle Krimin niemimaalle tehokas ja kattava ilmapuolustus, jossa moderneilla järjestelmillä hoidetaan ilma- ja ohjustorjunta läheltä horisontin taa.

Modernin ilmatorjunnan ohella Venäjä on sijoittanut niemimaan alueelle pintamaaleja vastaan tarkoitettuja K-300P Bastion-P ja Bal/Bal-E meritorjuntaohjuksia. Bastion-P:n kantama merimaaleja vastaan on 320 km ja maalla sijaitsevia maaleja vastaan 420 km, vastaavasti Balin kantama merimaaleja vastaan on 120 km. Kumpaakin järjestelmää on sijoitettuna myös Mustaanmereen rajoittuvan Krasnodarin aluepiiriin alueelle, jonne on sijoitettu myös ballistisia Iskander-M ohjuksia. Iskander-M ohjuksilla varustetun prikaatin tukikohta sijaitsee Molkinon luoteispuolella.

Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjän suunnitelmissa on muuttaa miehitetylle Krimin niemimaalle sijoitettu 22. armeijakunta 51. armeijaksi vuoteen 2025 mennessä. Venäjän maavoimien joukko-osastot miehitetyllä Krimillä muodostavat 22. armeijakunnan, jonka esikunta on sijoitettu Simferopoliin. Tällä hetkellä 22. armeijakunnan vahvuus on noin 7400 miestä, armeijakuntaa vahvistetaan par’ aikaa, ja vuoden 2020 kuluessa sen vahvuuden arvioidaan nousevan yli 10 000 mieheen.

22. armeijakunta koostuu seuraavista joukko-osastoista 126. erillinen rannikkopuolustus prikaati (esikunta Perevalne), 127. erillinen tiedusteluprikaati (esikunta Sevastopol), 8. tykistörykmentti (esikunta Simferopol), 1096. ilmatorjuntarykmentti (esikunta Sevastopol), 68. erillinen pioneerirykmentti (esikunta Jevpatoria) sekä 4. NBC rykmentti (esikunta Sevastopol).

Niemimaan miehityksen myötä ”henkiin herätetyt” Krimin ”aluepuolustusjoukot” ovat miehittäneet uudelleen Objekt 100 ”Utes” -järjestelmän tukikohdan Honcharnen lounaispuolella v. 2016 alkaen. Järjestelmä on varustettu pintamaaliohjuksilla. Huhtikuussa 2017 4K44 ”Utes” -rannikkopuolustusjärjestelmän laukaisualustalta ammuttiin P-35 Pityorka (SS-N-3 Shaddock) risteilyohjus merimaaliin.

Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjä on siirtänyt Ukrainan rajan tuntumassa sijaitsevalta Kamensk-Šahtinskin materiaalivarastolta syksyn kuluessa yhteensä yli 170 kappaletta T-62M taistelupanssarivaunuja Krimin niemimaalle, todennäköisesti niemimaan länsiosiin Novoozernen alueelle. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, onko niemimaa vaunujen lopullinen sijoituspaikka, vai toimiiko se välivarastona.


























Pakkovärväyksestä, yhteisön militarisoinnista ja sorrosta 

Miehitysvuosien kuluessa Venäjä on ryhtynyt, vastoin kansainvälistä lakia, pakkovärväämään Krimin niemimaan asukkaita asevoimiinsa, käytännössä kyseessä on pakkovärvääminen eikä vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta, koska asepalveluksesta kieltäytyneille on langetettu varsin mittavia sakkorangaistuksia – maksimissaan sakkorangaistus voi kohota 60 000 ruplaan.


Human Rights Watchin Hugh Williamsonin mukaan “As an occupying power, Russia not only has no right to conscript people in Crimea, but its draft is blatantly violating international law, - - - Doubling down on this violation, Russian authorities are also pressing criminal charges against people who refuse to serve in its armed forces.” (6)

Human Rights Watch tarkasteli kymmenien Venäjän Krimin niemimaalla järjestämien oikeudenkäyntien tietoja, joissa syytettyinä oli asepalvelusta kieltäytyneitä, vuosien 2017-2019 välillä langetettiin 63 tuomiota. On todennäköistä, että todellisuudessa vastaavia tuomioita on enemmän, koska kaikissa tapauksissa oikeudenkäynnit tahi tuomiot eivät ole olleet julkisia.

Miehitysvuosina Venäjä on värvännyt asevoimiinsa Krimiltä reilut 18 000 miestä.

Todennäköisesti selkeiten yhteisön militarisointi Krimin nimimaalla näkyy lasten militarisointina sekä Artek leirikeskuksessa järjestettyjen lasten- ja nuortenleirien entistä militaristisemmassa luonteessa. Miehittämillään Ukrainan alueilla, eli Krimin niemimaan ohella osissa Ukrainan itäosia, Venäjä järjestää lapsille ja nuorille ”patrioottista kasvatusta”, joka varhaisimmillaan alkaa jo ennen kuoluikää lasten ollessa päiväkodeissa. ”Patrioottisen kasvatuksen” ohella tuhansia lapsia ja nuoria on – osin pakotettuina – osallistunut militaristiseen koulutukseen miehitetyillä alueilla tai Venäjällä. (7) Monissa tapauksissa ”koulutuksen” järjestäjinä toimii nykyisiä tai entisiä sotilaita tai palkkasoturijoukoissa palvelleita miehiä, joista osalla on rikollinen tausta tai sotatoimissa he ovat syyllistyneet sotarikoksiin. Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla tiedetään lapsia kasvatettavan tämän ”patrioottisen kasvatuksen” nimissä vihaamaan Ukrainaa ja ukrainalaisia, ja tuhoamaan heidät, vaikka pommi-iskuin.

Yunarmiya ja nuoret Artek-leirikeskuksessa Krimillä.




















Yunarmiya miehitetyn Luhanskin alueella (punaiset baretit).



















Lokakuussa 2015 Venäjällä perustettu Yunarmiya, (lasten ja nuorten militaristinen liike, jota kutsutaan myös Putin Jugendiksi), näkyy nykyään entistä selkeämmin miehitetyllä Krimin niemimaalla, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Sorron miehityshallinnon vastustajia vastaan voidaan katsoa alkaneen hyvin pian Venäjän saatua koko niemimaan hallintaansa. Kuitenkin jo miehityksen alkuvaiheissa miehitysviranomaiset tukijoineen (esim. aluepuolustusjoukkojen militantit) laajensivat sorron ja vainon koskettamaan merkittävää osaa Krimin tataareista, joiden uskon harjoittamista vaikeutettiin, uskonnollisia ja kulttuurikohteita vandalisoitiin, ja Krimin tataarien solidaarisuusliikkeen jäseniä ryhdyttiin vainoamaan ja organisaatio leimattiin terrorijärjestöksi, vaikka sen aktivismin muoto oli tukea vainottuja ja vangittuja Krimin tataareja perheineen.

Pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittu Krimin tataari kuusikko. (8)













Taannoin kuusi Krimin tataaria tuomittiin pitkiin, jopa 19 vuoden mittaisiin, vankeusrangaistuksiin venäläisessä näytösoikeudenkäynnissä. Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial pitää heitä poliittisina vankeina, vastaavasti Amnesty International vakaumuksensa perusteella vangittuina. Heitä syytettiin terrorismista, kuusikko oli Hizb ut-Tahrir’in jäseniä, organisaatio on sallittu Ukrainan ohella useissa muissa maissa – sitä vastoin Venäjällä järjestö on nimetty terroristiseksi organisaatioksi.

Does it not strike you as strange that in the 23 years Crimea was under Ukrainian rule, there were no ‘extremists’ nor ‘terrorists’, and no ‘acts of terrorism’, but as soon as Russia arrived with its FSB, there was suddenly all of that”, kysymyksen oikeudessa esitti Krimin tataari ja ihmisoikeusaktivisti Emir-Usein Kuku, yksi tuomituista. (Huom. kysymys käännetty englanniksi Halya Coynash’in toimesta Kharkiv Human Rights Protection Group’in julkaisemassa artikkelissa.)

Ukrainan ja Venäjän syyskuisesta vankienvaihdosta huolimatta Venäjällä on edelleen yli sata ukrainalaista ja Krimin tataaria poliittisina vankeina. Miehitysvuosien aikana satoja niemimaan asukkaita on pidätetty ja vangittu – kaikkia heistä ei ole vielä tuomittu näytösoikeudenkäynneissä. Lukuisia on kadonnut ja noin parikymmentä kidutettu ja murhattu.

Venäjän miehittämältä Krimiltä kantautuu entistä enemmän huhuja ja viestejä siitä, että miehityshallinnon ”siunauksella” vaino ja sorto ”laillistuvat” kohdistuen entistä suurempiin ihmisryhmiin – käytännössä kaikkiin miehityshallintoa vastustaviin ukrainalaisiin Krimin tataarien ohella.

Radio Free Europessa julkaistussa artikkelissa kaksi ihmisoikeusaktivistia kertoo, kuinka sevastopolilaisessa verkkopalvelussa kehotetaan ”polttamaan kaupunkimme banderiitit.” (9) Banderiitit-sanalla tarkoitetaan ukrainalaisia, sana on johdettu 1900-luvun ukrainalaisen, KGB:n agenttien Münchenissä vuonna 1959 syanidilla murhaaman, nationalistijohtaja Stepan Banderan sukunimestä.

Radio Free Europen artikkelissa Crimean Human Rights Group’in johtaja Olha Skrypnyk kuvaa tämän olevan ”avoin kehotus ryhtyä murhaamaan ukrainalaisaktivisteja”.

Omilla toimillaan Venäjän miehityshallinto antaa tuen ja käytännössä myös siunauksensa siviiliryhmien harjoittamalle vainolle ja terrorille, mikä kohdistuu Krimin tataarien ohella muihin miehityshallinnon vastustajiin, on syytä muistaa, että vastustamiseksi katsotaan pelkkä Ukrainan värien – sininen ja keltainen – esittäminen.

Miehityksen, sorron ja terrorin jatkuessa lännen ei ole viisasta ryhtyä liennyttämään ja palauttamaan suhteita, ennemminkin ruuvia tulee kiristää – sanktioita lisätä, joka on ainoa signaali, jota Venäjän johto ymmärtää. Liennyttäminen ja Ukrainan yli käveleminen antaa Venäjälle täysin väärän signaalin, sellainen voi toimia kimmokkeena tuleville toimille.


Marko



Karttapohjana hyödynnetty liveuamap.com’in julkaisemaa karttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.