Tšetšenia, Syyria ja nyt Ukraina – siviili-infrastruktuuri ja sairaalat Venäjän kohteina

 

Venäjä on helmikuun 24. päivä alkaneen offensiivivaiheen kuluessa suorittanut lukuisia ilmaiskuja siviilikohteisiin, kaupunkeihin ja kaupunkimaisiin taajamiin Ukrainassa. Iskuissa on käytetty viime aikoina entistä enemmän myös perinteisiä rautapommeja tai siroteaseita risteilyohjusten tai laserohjattujen pommien rinnalla. Ilma-aseen rinnalla Venäjä on tulittanut lukuisia paikkakuntia tykistöllä ja raketinheittimillä sekä ballistisilla ohjuksilla, tähän asti pääasiassa Iskander-M ohjuksilla mutta tulevaisuudessa todennäköisesti entistä enemmän myös OTR-21 Totška-U eli 9K79 ballistisilla ohjuksilla, joita Venäjä on siirtänyt Valko-Venäjän alueelle. Totška-U:n tuominen sotanäyttämälle Venäjän puolelta saattaa tarkoittaa myös sitä, että jäljellä olevia Iskander-M ohjuksia tullaan käyttämään korkean prioriteetin maaleihin, vastaavasti lyhyemmän kantaman Totška-U ohjusten kohteina todennäköisimmin kaupungit ja taajamat.

Tähän kirjoitukseen, jota tulen jatkossa päivittämään ja jonka havaintoja tarkentamaan, poimin uutisvirrasta räikeimpiä dokumentoituja siviileihin kohdistettuja sotatoimia, sellaisia, jotka voivat olla myös sotarikoksia. Venäjä on tulittanut tai iskenyt ilmasta siviilikohteisiin tai kaupunkialueille (ei sotilaallisiin kohteisiin) myös siroteaseilla, mutta näin alkuvaiheessa en kiinnitä huomiota tähän mainintoja enempää, koska ainakin Bellingcat kokoaa aineistoa Venäjän siroteaseiden käytöstä Ukrainassa. (1) On kuitenkin huomioitava, että eräissä tapauksissa Venäjä on kohdistanut samalle alueelle ja samaan aikaan tulta erilaisilla asejärjestelmillä, siroteaseista risteilyohjuksiin, joten en voi jättää niiden käyttöä täysin huomiotta.

Venäjä laajensi sotaa aamuyöstä 24. helmikuuta, käytännössä se iski ensimmäisten tuntien kuluessa siviilikohteisiin ja siten, ettei voimankäyttöä voi pitää vahinkona. Venäjä suoritti ilmaiskun Harkovan kaakkoispuolella sijaitsevaan Tšuhujiviin, todennäköisenä kohteena oli kaupungin kupeessa sijainnut sotilaslentokenttä sekä polttoainevarasto, mutta ohjusisku kohdistui myös kaupungin kerrostaloalueelle. Iskussa vammautui useita siviilejä, mutta Tšuhujiv oli vasta alkua.

Kun Kiovaa ei onnistuttu valtaamaan muutamassa päivässä, Venäjä näyttää muuttavan sodankäyntitapaansa entistä totaalisempaan suuntaan – olemme nähneet venäläisten toteuttavan samaa Syyrian Aleppossa ja aiemmin Groznyissa Tšetšeniassa. Nyt tämän brutaalin, rikollisen, sodankäyntitavan kohteeksi joutuu eurooppalaisia miljoonakaupunkeja, kuten Kiova ja Harkiva, mikä luonnollisesti järkyttää monia. Venäjälle tämä kaupunkeja tykistöllä ja ilmaiskuilla murskaava sodankäyntitapa on keino murskata ukrainalaisten vastarinta, tehdä elämästä helvettiä, mikä vähentäisi kansan (ja poliitikkojen) halua pitkittää vastarintaa.

”Russkij Mir” Harkivassa, kevättalvi 2022. (2)

Venäjän offensiivin ensimmäisinä päivinä moni siviilikohteisiin kohdistettu isku jäi mediassa tyystin huomiotta, mikä ehkäpä omalta osaltaan oli synnyttämässä harhaa siitä, että Venäjä kävisi tätä sotaa jollain tapaa erilailla, että siviilikohteisiin ei iskettäisi niin rajusti kuin moni ehkäpä kuvitteli tapahtuvan jo ensihetkistä lähtien. Tällaiset tapahtumat (joista tuonnempana muutama esimerkki), jäivät huomiotta osin siksi, että ne tapahtuivat pienehköissä kaupungeissa kaukana huomion keskipisteestä eli Kiovaa lähestyvistä joukoista, Harkivaa kohti etenevistä hyökkäyskärjistä ja yön sekä aamun ilmaiskuista.

Helmikuun 24. päivä Vuhledarin kaupunkiin (30 km Itä-Ukrainan miehitetyistä alueista) kohdistettiin tykistö- ja raketinheitintulta, keskitys osui myös kaupungin sairaalaan. Tuli-iskussa menehtyi neljä siviiliä kymmenen vammautuessa. On syytä muistaa, että Venäjä ja sen varustamat joukot aloittivat provokatiiviset tuli-iskut Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta jo ennen sodan eskaloitumista. Helmikuun 17. päivä päiväkotiin Stanytsia-Luhanskessa osui myös tykistökranaatti, samanlaisia tuli-iskuja nähtiin muuallakin Itä-Ukrainassa venäläisjoukkojen tulittaessa ukrainalaisia kyliä ja taajamia. (3)

Helmikuun 25. päivä Sumyn alueella Okhtyrkassa päiväkotiin ja useisiin asuinrakennuksiin osui venäläisten raketinheitintulta. Tulituksessa menehtyi viisi siviiliä (joukossa yksi lapsi) ja vammautui viisitoista siviiliä, samana päivänä Konotopin läheisyydessä venäläiset panssaroidut ajoneuvot tulittivat siviiliajoneuvoa – tappaen viisi siviiliä.

Suurempaa huomiota läntisissä medioissa ei edes saanut orpokodin tulittaminen tykistöllä ja raketinheittimillä Vorzelissa, Kiovan alueella. Keskityksessä vammautui yli viisikymmentä lasta, heistä kolme sai vakavia vammoja. Vorseliin ja sen ympäristöön kohdistettiin raskasta tykistö- ja raketinheitintulta todennäköisesti vain siksi, jotta olisi hidastettu Ukrainan asevoimien vastahyökkäystä Hostomeliin ja Antonovin kansainväliselle lentokentälle, jonka hallinnasta tuolloin taisteltiin rajusti.

Todennäköisesti Eurooppa säpsähti ensimmäisen kerran kunnolla Venäjän eskalaation brutaaliuteen 26. helmikuuta ollessaan aamukahvilla ja nähdessään uutisista kuinka kiovalaiseen kerrostaloon osui venäläinen risteilyohjus. Valko-Venäjän ilmatilassa lentäneistä Venäjän ilmavoimien Tupolev Tu-22M3 strategisista pommikoneista ammuttiin kyseisenä aamuna useita risteilyohjuksia Ukrainaan, yksi niistä osui kerrostaloon Kiovassa. Iskussa menehtyi kaksi siviiliä kuuden vammautuessa.

Samana päivänä idässä venäläinen tykistö ja raketinheittimet iskivät Volnovahan pikkukaupunkiin vain 15 kilometrin päässä rintamasta. Kuolleiden siviileiden lukumäärä nousi pitkälle yli kymmenen, tämä isku oli vasta painajaisen alkua. Tulevina päivinä venäläisjoukot tykistön tuella jauhoivat osia kaupungista täysin raunioiksi – kokonaisia kadunpätkiä omakotitaloineen tuhottiin maan tasalle. 

Kiova 26. helmikuuta 2022.

Helmikuun 28. päivä jää historiaan eräänä tämän sodan raukkamaisimmista tuli-iskuista. Hetkenä, jolloin ukrainalainen osapuoli oli neuvottelemassa venäläisen osapuolen kanssa tulitauosta, Venäjän asevoimat tulitti koillisukrainalaista Harkovan miljoonakaupunkia siroteaseilla. Harkivaan ammuttiin useita keskityksiä 122 mm BM-21 Grad sekä 300 mm BM-30 Smertš raketinheittimillä – tuli-iskuissa menehtyi yhdeksän siviiliä, joista kolme lapsia ja vammautui yli sata siviiliä. Myös aineelliset vahingot ovat mittavat.

Harkivan iskun varjoon jäi Mariupoliin kohdistettu tuli-isku, jossa vaurioitui pahoin muun muassa koulu nro. kaksi. Mariupoliin kohdistetussa tykistö- ja ilmaiskussa menehtyi viisi siviiliä, vammautuneiden lukumäärän noustessa yli kuuteenkymmeneen.

Maaliskuu alkoi Harkivassa kuten helmikuu päättyi; kaupungin keskustaan – Vapauden aukiolle (ukr. Площа Свободи) osui ainakin yksi 3M54-1 Kalibr-risteilyohjus. (4) Iskussa menehtyi kymmeniä siviilejä useiden haavoittuessa.

Samana päivänä (1. maaliskuuta) Žytomyriin kohdistetussa ilmaiskussa vaurioitui tai tuhoutui yli kymmenen siviilirakennusta, joukossa synnytysklinikka. Useita kuolleita ja vammautuneita siviilejä.

Maaliskuu jatkui kuten oli alkanutkin: 2. maaliskuuta Iziumissa kahdeksan siviiliä kuoli venäläisten kaupunkiin kohdistamassa tulituksessa. Siviileistä kaksi oli lapsia: 3. maaliskuuta Jakovlivkan kylään Harkivan alueella kohdistui Venäjän ilmaisku, iskussa tuhoutui täysin 21 rakennusta ja vaurioitui 45; Iziumia pommitettiin uudelleen 3. maaliskuuta, Venäjän ilmaiskussa menehtyi kuusi siviiliä, joista kaksi oli lapsia.

Maaliskuun 4. päivä nähtiin eräs käynnissä olevan, Venäjän hyökkäysvaiheen, brutaaleimmista ilmaiskuista Venäjän ilmavoimien iskiessä raukkamaisesti Tšernihiviin. (5) Asuinalueelle kohdistuneessa terroripommituksessa kuoli Ukrainan hätätilaministeriön mukaan 47 siviiliä, vammautuneiden lukumäärän noustessa pariin kymmeneen. CNN kuvasi näkymiä Tšernihivissä iskun jälkeen apokalyptisiksi.

Ukrainalaiset saivat jonkin sortin hyvityksen, jos nyt tällaista sanaa voi käyttää, 5. maaliskuuta, jolloin kaupunkia pommittanut Venäjän ilmavoimien Sukhoi Su-34 taktinen pommikone pudotettiin olkapäältä laukaistavalla ilmatorjuntaohjuksella. Koneen lentäjän (majuri Krasnoyartsevin), joka on aiemminkin osallistunut Tšernihivin pommittamiseen, onnistui pelastautua koneesta heittoistuimella. Myöhemmin ukrainalaisjoukot ottivat hänet kiinni, sen sijaan kaksipaikkaisen koneen aseupseeri ei selvinnyt hengissä.

Maaliskuun 6. päivä venäläiset tulittivat Kiovan länsipuolella sijaitsevasta Irpinin kaupungista evakuoitavia siviilejä, ns. vihreään käytävään kohdistetussa kranaatinheitin iskussa menehtyi nelihenkinen perhe. Kyseessä ei suinkaan ole ainoa kerta tämän hyökkäysvaiheen aikana, jolloin Venäjä on tulittanut evakuoitavia siviilejä tai hyökännyt heidän kimppuun. Edellisten lisäksi Venäjä oli myös miinoittanut Mariupolista pois johtaneen vihreän käytävän, keskeyttäen näin kyseisen päivän evakuointioperaation. Miinoittamisen seurauksena kaupunkiin ei myöskään voitu toimittaa elintarvike ja lääkeapua.

Maaliskuun 8. päivä venäläiset tulittivat Iziumin keskussairaalaa alueella käytyjen taisteluiden yhteydessä. (6)

Venäjä iski ilmasta Žytomyriin iltayöstä 8. maaliskuuta – iskussa menehtyi kymmenen siviiliä (heistä kaksi on sylivauvoja). (7) Seuraavana päivänä kaupunkiin kohdistettiin uusi ilmaisku, tällä kertaa kohteena oli lämpövoimalaitos. (8)

Maaliskuun 9. päivän vastaisena yönä Sumyn kaupunkiin kohdistetussa ilmaiskussa menehtyi kuusihenkinen perhe. Venäjän ilmavoimat pommitti Sumya 8. ja 9. maaliskuuta useita kertoja, kaupunkiin kohdistetuissa pommituksissa menehtyi ainakin 21 siviiliä. (9)

Asovanmeren pohjoisrannikolla sijaitsevan Mariupolin tilanne on ollut katastrofaalinen jo päivien ajan, maaliskuun 9. ei tuonut helpotusta tilanteeseen Venäjän suorittaessa ilmaiskun kaupunkiin – isku kohdistui synnytyssairaalan alueelle. Raakalaismaisessa ilmaiskussa kuoli muutama siviili, vammautuneiden lukumäärä noustessa lähes kahteenkymmeneen – joukossa raskaana olevia naisia. (10) Mariupolissa on humanitaarisen katastrofin ohella käynnissä inhimillinen katastrofi, sotatoimissa kuolleita siviilejä haudataan joukkohautoihin samalla vammautuneiden siviileiden suuri määrä ylittää sairaanhoidon kantokyvyn. 

Kuolleita haudataan joukkohautoihin Mariupolin alueella, maaliskuu 2022.

Ukrainan terveysviranomaisten mukaan 6. maaliskuuta mennessä Venäjän 24. helmikuuta alkaneen offensiivin seurauksena yli 450 siviiliä on menehtynyt, heidän joukossa on 38 lasta. Vammautuneiden siviileiden lukumäärä nousee yli 2300, joista lapsia on reilut 120. Mariupolin katastrofaalisen tilanteen vuoksi todelliset lukemat voivat olla merkittävästi suuremmat. Mariupolissa siviileitä kuolee ja vammautuu suoraan sodankäynnin (ilmaiskut ja tykistöaseiden käyttö sekä taistelut) kautta kuin myös Venäjän offensiivia seuranneen humanitäärisen katastrofin seurauksena (nestehukka, kylmyys, lääkkeiden puute ja terveydenhuollon osittainen romahtaminen).

Alueilta, jotka Venäjä on ottanut haltuunsa offensiivin alun jälkeen, on koottu tietoja ihmisoikeusrikkomuksista sekä (mahdollisista) sotarikoksista. Venäjän miehittämän Hersonin kaupungin alueella venäläissotilaat ovat syyllistyneet lukuisiin raiskauksiin, kaupungin alueelta on myös löydetty POM-2 henkilömiinoja (kyseistä henkilömiinaa ei ole Ottawan sopimuksen allekirjoittaneella ja henkilömiinansa tuhonneella Ukrainalla) sekä ansapommeja.

Venäjän asevoimien sotilaat tai kansalliskaartin sotilaat ovat myös ampuneet miehitystä vastustavia siviilejä kohti useilla paikkakunnilla, näissä hyökkäyksissä on siviilejä on myös kuollut ja vammautunut. Dokumentaatioita tapahtuneista veritöistä löytyy useilta paikkakunnilta Venäjän miehittämiltä alueilta.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://www.bellingcat.com/news/2022/02/27/ukraine-conflict-tracking-use-of-cluster-munitions-in-civilian-areas/ 

2. https://twitter.com/VaticanNews/status/1501671689473695750 

3. https://vartiopaikalla.blogspot.com/2022/02/provokatiivisia-tuli-iskuja-ja.html 

4. https://twitter.com/christogrozev/status/1498940319211130881 

5. https://www.bbc.com/news/world-europe-60616946 

6. https://twitter.com/KyivIndependent/status/1501218105342763020 

7. https://twitter.com/mhmck/status/1501622954936967171 

8. https://edition.cnn.com/europe/live-news/ukraine-russia-putin-news-03-09-22/h_7d19a43c3b9db329aab1604d1b957694 

9. https://twitter.com/HannaLiubakova/status/1501142898238267395 

10. https://yle.fi/uutiset/3-12351647 

Huom. Harkovan kohdalla käytän kaupungin ukrainan kielisestä nimestä  Харків translitteroitua nimeä Harkiv.

#УкраїнаЧинитимеОпір #UkraineWillResist #StandWithUkraine #CrimeaIsUkraine