Tantereet täynnä venäläisten hylkäämiä kaatuneita ja haavoittuneita

 

Venäjän muutaman päivän mittaiseksi suunniteltu ”erikoisoperaatio” Ukrainassa ei ole sujunut suunnitellulla tapaa – Ukraina ei kaatunut venäläisten vyöryessä rajan yli. Siitä huolimatta, ettei Venäjä ole julkaissut virallisia tappiolukemia aikoihin, voidaan useista eri lähteistä tulleiden tietojen perusteella päätellä niiden olevan suuret – massiiviset. Tätä päätelmää tukee myös syyskuussa käynnistetty – monellakin tapaa epäonnistunut – ns. osittainen liikekannallepano, joka Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun nimissä annetulla ilmoituksella lopetettiin viikonpäivät sitten. (1)

Ukrainan asevoimien virallisen ilmoituksen mukaan Venäjä on menettänyt 24. helmikuuta 2022 alkaneen laajan offensiivivaiheen kuluessa kaatuneina 74 800 sotilasta (24.2. – 4.11.2022) – loka-marraskuun vaihteen molemmin puolin Venäjän tappiot kaatuneina ovat nousseet merkittävästi tavanomaisesta n. 200–300 kaatunutta päivää kohti. Esimerkiksi 30. lokakuuta Ukrainan antaman virallisen ilmoituksen mukaan Venäjän tappiot kaatuneina nousivat yli 950 sotilaaseen ja toissapäivänä 4. marraskuuta yli 840 kaatuneeseen, myös marraskuun 1. päivänä Venäjä menetti kaatuneina huomattavan määrän miehiä Ukrainassa – yli 650 miestä.

Avoimiin lähteisiin tietonsa perustavan Russian Officers killed in Ukraine twittertilin mukaan marraskuun 1. päivään mennessä Venäjän asevoimat (ja muut turvallisuusorganisaatiot) oli menettänyt Ukrainassa yhteensä 1402 upseeria. (2) Tilin ilmoituksen mukaan tietoja kerätään seuraavalla tapaa:

”Minimum confirmed losses. Confirmations are made via publicly available data from Russia, such as funeral notices, obituaries or news sites.”

Kyseessä on siis minimi, todellinen lukumäärä voi olla (on) suurempi kuin tämä 1402 kaatunutta (kuollutta) upseeria, joiden joukossa on kaksi kenraaliluutnanttia ja kahdeksan kenraalimajuria sekä neljäkymmentäneljä everstiä. Lisäksi Venäjän asevoimissa on siirretty toisiin tehtäviin tai erotettu useita upseereita, näin on käynyt myös Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n upseereille, kuten kenraalieversti Sergei Besedalle ja kenraalimajuri Juri Sulinille.

Venäläissotilaiden puheluista kotiin kuin myös muista viesteistä välittyy kuva siitä, että tappiot ovat huomattavat, mutta etteivät ne päädy syystä tai toisesta julkisuuteen. Eräässä nauhoitteessa venäläissotilas kertoo vaimolleen, kuinka osaston komentaja kieltää heitä kokoamasta omia kaatuneita: ”Ei ruumiita – ei ongelmia” – sotilas epäilee taustalla piilevän korruption. Mitä vähemmän ruumiita, sen enemmän upseerit voivat varastaa rahaa omaan taskuun. (3)

Viimepäivinä Venäjä on kärsinyt merkittäviä tappioita kahdella rintamalohkolla, Donetskin lounais- ja eteläpuolella Mar’inkan ja Vuhledarin alueella sekä Svatoven lohkolla, jossa venäläisten ”mobikeista” eli mobilisoiduista koottu (huonosti varusteltu) joukko-osasto menetti mahdollisesti jopa satoja sotilaita kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina Ukrainana tykistökeskityksessä Makijivkan kylän lähistöllä. (4) Osasto saapui puutteellisin tiedoin ja varustein alueelle 1. marraskuuta, seuranneena yönä kyseiselle alueelle kohdistettiin Ukrainan tykistön toimesta pitkäkestoisesti raskasta tulitusta. Ensimmäisinä alueelta paenneet venäläissotilaat kuvailivat lähes kaikkien kuolleen tulituksessa, sittemmin on selvinnyt kymmenten venäläisten paenneen Svatoven suuntaan ja monien jääneen ukrainalaisten vangeiksi.

Edellisten ohella Bakhmutin alue kuuluu sotatoimialueen ”kuumiin pisteisiin”, jossa Venäjä menettää, sen kannalta merkityksettömältä näyttävässä taistelussa, runsaasti miehiä ja kalustoa päivittäin. Bakhmutin alueella raskaita taisteluita on käyty jo viikkojen ajan, Venäjän eteneminen alueella on käytännössä ollut pysähdyksissä jo pidemmän aikaa. Nyt alueella käydään taisteluita risteyksistä, yksittäisistä rakennuksista ja vähäisistä kylistä Venäjän heittäessä tuleen mobilisoituja joukkoja, palkkasotilaita PMC Wagnerista ja muista vastaavista yksiköistä, ja menettäessä enemmän mitä saavuttaa.

Kaatuneita venäläisiä, jossain Ukrainan itäosissa.

Ukrainalainen aluepuolustusprikaatissa palveleva sotilas (tuttavamme mies) on kuvaillut tilannetta rintamalla lokakuussa heidän yksikkönsä edetessä miehityksestä vapautetuille alueille toteuttamaan suunnitelman mukaista operaatiota (tehtävänä kohteiden haltuunotto ja varmistaminen). Hänen mukaan kevääseen verrattuna (jolloin hän oli edellisen kerran sijoitettuna rintamalle), venäläiset ovat kärsineet nyt huomattavasti raskaampia tappioita.

He ovat ottaneet haltuun ja varmistaneet kyliä ja asutuskeskuksia, joista vetäytyneet (paenneet) venäläiset ovat jättäneet jälkeensä kuolleet ja haavoittuneet. Osa kuolleista on ollut jo pidemmän aikaa vainajia, ruumiit ovat paisuneet tai mätänemässä, osa on kuollut vain päiviä aiemmin – vainajia on paljon, hän todella tarkoittaa sitä, että niitä on paljon. Silpoutuneita ruumiita; ruumiita, joita eläimet ovat syöneet, ojanpohjat ja penkat täynnä ruumiita – mutaan ja jätteisiin tallautuneita vihollisen kaatuneita, jotka vaan on hylätty niille sijoilleen.

Kaatuneiden ohella venäläiset jättivät taakseen haavoittuneet sekä suuret määrät harhailevia sotilaita. Sotavankeja on niin paljon, että niiden hoitaminen ja siirtäminen selustaan sitoo liikaakin miehiä.

Ja tämä yhdeltä rintamalohkolta Ukrainan onnistuneiden vastahyökkäysten jäljiltä.

Jotain outoa Hersonin suunnalla

Viimeisetkin miehityshallinnon edustajat poistuivat Hersonin keskustassa sijaitsevasta hallintorakennuksesta Dneprin vasemmalle rannalle marraskuun 3. päivä, jolloin Venäjän lippu laskettiin rakennuksen katolta. (5) Venäjän kokoaman, pääasiassa kollaboraattoreista kootun ”hallinnon” edustajien kerrotaan paenneen Hersonista Asovanmeren rannikolle, Henitšeskiin.

Kaikesta huolimatta tilanne kaupungissa on jopa hiukan hämmentävä, eräät seikat indikoivat sen puolesta, että Venäjä olisi valmis puolustamaan kaupunkia – kenties käymään raskaitakin katutaisteluita. Näitä seikkoja ovat muun muassa Hersonin keskustaan johtavien teiden varsille kaivetut linnoitetut asemat, jollaisia löytyy myös kaupungin keskustasta sekä Antonovskiyn sillalle johtavan tien varrelta. Silta itsessään on tällä hetkellä todennäköisesti siinä kunnossa, ettei se kanna raskaampaa kalustoa.

Toisaalta Venäjä on vetäytynyt useilta alueilta, joille se oli rakentanut vahvasti linnoitettuja asemia, samoin se on vetänyt lähes kaiken kaluston Hersonin kansainvälisen lentokentän alueelta. (6) Vastaavasti Venäjä on ryhtynyt linnoittamaan ja kaivamaan asemia Dneprin vasemmalle rannalle (eli itä- ja etelärannalle), se on rakentanut/ rakentamassa linnoitettuja asemia myös Dniprovs'kajan lahden etelärannalle ja jopa Mustanmeren rannikolle (lähinnä Jahorlykin lahden rannikolla) sekä tuhoamaan tietoliikenneyhteyksiä Hersonissa. (7 ja 8)

Hersonin kaupunkialue, lokakuun loppu –   marraskuun alku 2022.

Sota Ukrainassa jatkuu, ukrainalaisten tavoitteen ollessa vapaan Ukrainan, Ukrainan maavoimien komentajaa kenraalieversti Oleksandr Syrskyitä lainatakseni –

”Emme luovu metristäkään maatamme, prosessi sen vapauttamiseksi jatkuu. Sotilaamme janoavat voittoa ja haluavat vapauttaa koko Ukrainan”. (9)

Meidän kaikkien tavoitteena pitäisi olla vapaa Ukraina, sillä vain se varmistaa sen, ettei Venäjä ole hamuamassa vuoden parin sisään lisää maa-alueita itselleen.

 

Marko 

 

Lähteet:

1. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009171595.html 

2. https://twitter.com/KilledInUkraine/status/1587549268642271234 

3. https://twitter.com/wartranslated/status/1589002574963048448 

4. https://twitter.com/MrKovalenko/status/1589038348961996800 

5. https://twitter.com/bayraktar_1love/status/1588092139623264257 

6. https://twitter.com/ArtisanalAPT/status/1586098526941237249 

7. https://twitter.com/COUPSURE/status/1588924419002740736 

8. https://twitter.com/JayinKyiv/status/1588131951822643200 

9. https://twitter.com/mhmck/status/1508831144468484096 

Lähteinä olen myös hyödyntänyt Pasi Paroisen laatimaa Bakhmut – Siversk Rintaman tilannekatsausta sekä NLwartrackerin ja WarMonitor3’in kokoamaa aineistoa.

#StandWithUkraine