Perinteinen media kompastelee sotauutisoinnissa – Osa xxx

 

Venäjän ryhdyttyä usean rintaman hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan viime vuoden helmikuussa, toivoin hetken ajan, luotettavan perinteisen median Suomessa (ja muualla Euroopassa) kiinnittävän huomiota uutisointiin, ollen erityisen huolellinen sen suhteen millaisin termein sotatapahtumia sekä tilannetta Ukrainassa kuvattaisi. Ukrainan sotavuosien (muistamme, että Ukrainassa on sodittu keväästä 2014 lähtien) kuluessa olen – toisinaan tuskastumiseen saakka – turhautunut siihen, kuinka myös suomalaismediat kerta toisensa jälkeen syyllistyivät epätäsmällisyyksiin tai suorastaan toistavat Kremlin propagandaa uutisartikkeleissaan.

Toiveeni täsmällisyydestä ja tarkkuudesta on osoittautunut turhaksi, mikä on sinänsä harmi, koska Suomessa on lukuisia Ukrainan sodasta erinomaisesti raportoivia toimittajia (kuten Yleisradion Antti Kuronen) ja tiedän, että ainakin osassa mediataloja toimittajille järjestettiin koulutustilaisuuksia viime vuoden (v. 2022) keväällä, jotta pahimman luokan Kreml-disinformaatio ei päätyisi uutistekstiin. Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että valtaosin uutisointi on riittävän täsmällistä, toisaalta kuitenkin toistuvaa otteenherpaantumista on havaittavissa etenkin otsikoinnissa, ingressissä eli johdatteessa ja etenkin karttagrafiikoissa, joissa ongelmia on ollut Ukrainan osalta Venäjän suorittaman Krimin niemimaan miehityksestä lähtien. Tyystin oma luokkansa uutisten joukossa ovat uutiset, joissa toistetaan Kremlin narratiivia suoraan tai verhotummin, toisinaan vain jättämällä suomettuneen Suomen tyyliin asiat kertomatta.

Helsingin Sanomien Venäjän hyökkäyssotaa 1. helmikuuta 2023 käsittelevän uutisen karttagrafiikka on termistön kannalta hämmentävä. (1) Karttagrafiikassa käytetään edelleen termiä ”separatistialueet”, mitä nyt ei olisi pitänyt käyttää vastuullisessa mediassa enää vuosiin. Itse asiassa kyseisen termin käyttö on jollain tapaa ymmärrettävää vain ja ainoastaan kevään ja alkukesän 2014 uutisoinneissa, ja tuolloinkin vain siihen saakka, kun Venäjä alkoi aktiivisesti puuttua sotaan Ukrainan itäosissa. Ja jos haluamme jonkin konkreettisen hetken nimetä, niin voimme pitää sinä hetkeä, jolloin Venäjä tulitti tykistöllään ensimmäisiä kertoja omalta maaperältään Ukrainan itäosiin – toisin sanoen kesä-heinäkuun vaihdetta 2014:

”Artillery units of the Russian Armed Forces fired at least on 149 separate occasions attacks against Ukraine in the summer of 2014. 137 of these attacks were launched from positions inside Russia.” (2)

HS:n surkeasti laadittu karttagrafiikka.

Käytännöntasolla huhtikuussa 2014 alkanut sota Ukrainan itäosassa on jatkumoa Venäjän Krimin niemimaan miehitysoperaatiolle, eräiltä osin jopa toteuttamistapaa myöten, joten ehkäpä meidän pitäisi vihdoin ja viimein pitää sitä sellaisena, eikä hairahtua käyttämään missään vaiheessa epätäsmällisiä termejä, joissa Venäjän osuus häivytetään taustalle – lähes olemattomiin. Toteutus tapahtui ehkäpä improvisoidummin ja Krimin miehityksen nostattaman menestyshuuman innoittamana.

Viime vuoden loppupuolella pidetyssä MH17-oikeudenkäynnissä, tuomioistuin totesi sodan Itä-Ukrainassa olleen toukokuun puolivälistä 2014 eteenpäin Venäjän kontrolloima kansainvälinen aseellinen konflikti. (3) Ei siis sisällissotaa tai separatismia – koko ”sisällissota” ajatuksen on myös kieltänyt Donetskin alueen entinen ”kansankuvernööri” Pavel Gubarev, todetessaan joulukuussa 2020 antamassaan haastattelussa, ettei heidän olisi onnistunut ottaa keväällä ja kesällä haltuunsa kaupunkeja Donbasissa ilman venäläisen tiedustelu-upseeri Igor Girkinin Krimin ryhmän joukkoja, jotka koostuivat pääasiassa venäläisistä Krimin niemimaan miehitysoperaatioon osallistuneista sotilaista, joita paikalliset kollaboraattorit tukivat.

Usea Ukrainassa kevään ja kesän 2014 epävakauttamisoperaatioon ja sotatoimiin osallistunut avainhenkilö on todennut, ettei operaatio olisi onnistunut ilman Venäjän lähettämiä miehiä ja aseita sekä osallistumista maasotaan elo-syyskuussa 2014. (4 ja 5) Venäläinen Alexander Žutškovski* totesi, jo vuosien takaisessa teoksessaan ”85 дней Славянска” (Slovjanskin 85 päivää), ettei sodassa ollut kyse taistelusta ”pahoja ukrainalaisia vastaan” vaan Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan. Toimittaja Denis Kazanskii käy laajassa kirjoituksessaan ”’85 дней Славянска’ Жучковского: явка с повинной” läpi Alexander Žutškovskin teosta. (6) Žutškovskin mukaan Igor Girkinin operaatio järjestettiin venäläisen ortodoksioligarkki Konstantin Malofeevin rahoilla ja Vladimir Putinin hiljaisella hyväksynnällä.

Sosiaalisen median aikakaudella ongelmallisia ovat myös uutiset, joissa otsikot johtavat vähintäänkin harhaan, jolloin otsikoiden nostattamilla tunteilla yritetään saada aikaan toimintaa. Toisinaan tämä vain sataa erilaisten disinformaatikkojen ja propagandistien (myös Venäjän) laariin, jotka käyttävät otsikoiden synnyttämää mielikuvaa omien tarkoitusperiensä ajamiseen.

Yllä olevan kuvakaappauksen uutisen kohdalla ensisijaisesti herää kysymys, että miksi Yleisradio valitsee Ukrainan varustamista hyvinkin asiallisesti tarkastelevan artikkelin otsikoksi johdattelevan kysymyksen? (7) Sellaisen, jossa vihjaillen toistuu myös Kremlin narratiivi ”sodan eskalaatiosta”, mikäli Ukrainalle toimitetaan raskasta aseistusta.

Ukrainassa on pian sodittu raskaammin vuoden verran, ja yhtämittaisesti vuodesta 2014, eikä raskaan aseistuksen toimittaminen Ukrainalle ole sotaa eskaloinut. Ainoa eskaloija on Venäjä, tarvitsematta siihen mitään ulkoista kimmoketta. Se voi kyllä rakentaa sellaisen ympärille oman tarinansa, mutta ei tämä tarina tosiasioita muuksi muuta.

Raskas aseistus, kuten taistelupanssarivaunut, auttavat Ukrainaa pääsemään tavoitteeseensa – vapauttamaan kaikki Venäjän miehittämät alueet julman miehityksen ikeestä. Yleisradion kaltaisen mediatalon ei tarvitse Ukrainan sotaa käsittelevissä uutisissa turvautua klikkiotsikoihin tai antaa Venäjän narratiiville yhtään kaikukoppaa.

Oma kysymyksensä on sitten se, että mitä uutisissa on järkevää näyttää ja mitä ei. Otan esimerkiksi MTV 3:n videoraportin Bakhmutin läheltä 31. tammikuuta 2023. (8)

MTV3 operaatioturvallisuutta vaarantaen.

Lyhyestäkin videoreportaasista on mahdollista saada selville kohtalaisesti tietoa alkaen sijainnista ja päätyen siihen millaista kalustoa videolla esiintyy, jonka perusteella havainnoitsijan on mahdollista päätellä mikä joukko-osasto on kyseessä, mikä on niiden reitti ja mitä tällainen toiminta mahdollisesti tarkoittaa. Tässä tapauksessa ongelmallista on sijainti Bakhmutin alueella eli käytännössä alueella, jonka haltuunotosta Venäjä tällä hetkellä taistelee hyvin rajusti. Videon julkaisua ei myöskään voi perustella esim. sillä, että se julkaistiin vasta niin ja niin monen tunnin kuluttua, koska video voi tästä huolimatta kertoa venäläisille asioita tai vahvistaa heidän aiempia olettamuksia tapahtumien kulusta, millä voi olla (on) vaikutusta siihen, mihin suuntaan he omia toimiaan vievät.

Ukrainan operaatioturvallisuus on tähän asti ollut hyvin korkealla tasolla, johon toimittajat yleensä ovat sitoutuneet. Tiedossa on useitakin tapauksia, joissa toimittaja, joka on rikkonut ohjeita vastaan on joko karkotettu maasta tai saanut maahantulokiellon (tai molempia). Luonnollisesti on olemassa pieni mahdollisuus sille, että kyseinen video on luvalla kuvattu ja että sen avulla Ukraina välittää viestiä viholliselleen. Pidän tätä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä vaihtoehtona.

Teemaa tarkastellaan myös sotahistorioitsija Emil Kastehelmen twiittiketjussa. (9)

Kirjoitukseni loppuun lainaan venäläistä tiedustelu-upseeria Igor Girkiniä, joka johti kentältä venäläisten epävakauttamis- ja sotilasoperaatiota Ukrainassa keväällä ja kesällä 2014:

”I was the one who pulled the trigger of this war, - - - If our unit hadn't crossed the border, everything would have fizzled out — like in Kharkiv, like in Odessa”.

 

Marko   

 

Lähteet:

1. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009361539.html

2. Bellingcatin raportti ”Putin's Undeclared War Summer 2014 Russian Artillery Strikes against Ukraine”   s. 26, ladattavissa artikkelista Putin's Undeclared War: Summer 2014 - Russian Artillery Strikes against Ukraine.

3. https://twitter.com/mariekedehoon/status/1593226465189171204

4. https://khpg.org/en/1608808721 

5. https://www.themoscowtimes.com/2014/11/21/russias-igor-strelkov-i-am-responsible-for-war-in-eastern-ukraine-a41598

6. https://www.liga.net/politics/opinion/85-dney-slavyanska-juchkovskogo-yavka-s-povinnoy 

7. https://yle.fi/a/74-20013868 

8. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-n-toimittaja-ukrainassa-venaja-on-bahmutissa-lahella-suurinta-voittoaan-sitten-viime-kesan/8622792#gs.oudu71 

9. https://twitter.com/emilkastehelmi/status/1620713651383697408 

*: Alexander Žutškovskin nimen englannin kielinen kirjoitusasu voi olla monille tutumpi: Alexander Zhuchkovsky. 

#StandWithUkraine