torstai 1. kesäkuuta 2017

Keskusta, onko maitokauppaan saatava vauhtia

Aiempina vuosina kesän koitettua alkavat puheet Venäjään kohdistettujen pakotteiden purusta, aiemmin keskustalaisista Jari Leppä on profiloitunut pakotepolitiikan purun puolestapuhujaksi (1), nyt maa- ja metsätalousministerinä hän joutunee jättämään tällaiset puheet väliin. Mutta ei hätää Keskustasta on aiemminkin löytynyt muita kansanedustajia, jotka mielellään ovat purkamassa pakotteita ja hajottamassa näin EU:n yhteistä rintamaa, nimeltä voidaan mainita ainakin seuraavat Anne Kalmari, Lasse Hautala ja Hannu Takkula.

Keskusta ei suinkaan ole ainoa puolue, jonka riveistä on esitetty puheita pakotteiden purun tai niiden uudelleen tarkastelun puolesta. Aiemmin kevättalvella Vasemmistoliiton presidenttiehdokas europarlamentaarikko Merja Kyllönen esitti Ilta-Sanomien haastattelussa ”EU:ssa pitäisi olla uskallusta viedä eteenpäin keskustelua siitä, että vaikkei nyt heti, niin minkälainen aikataulu ja valmius meillä on lähteä diplomaattista tietä purkamaan pakotteita”. (2) Hän ei sentään perustellut purkua ”maitokaupalla”, mutta eipä hänenkään perustelu sen kestävämmällä pohjalla ole, joita hän nosti esille 20.maaliskuuta kirjoittamassa blogissaan Sananen Venäjästä ja pakotteista”. (3)

Jotta tulevana kesänä – lomien koitettua - välttyisimme perusteettomilta ehdotuksilta pakotteiden purkamiseksi, muistuttaisin ministereiden ohella kansanedustajia ynnä europarlamentaarikkoja puolueeseen katsomatta siitä, että mikään ei ole Ukrainassa muuttunut sitten viime kesän – itse asiassa tilanne on tämän vuoden puolella luisunut entistä huonompaan suuntaan. Ukrainassa on sota – ei kriisi.

Vuoden alusta arviolta sata ukrainalaissotilasta on kuollut rintamalla ja yli 800 sotilasta on haavoittunut (4), samanaikaisesti ETYJ on huolestunut kasvavista, sotatoimista johtuvista, siviilikuolemista sotatoimialueella. Vuoden alun ja toukokuun 24. päivän välillä sotatoimialueella on kuollut sotatoimista johtuen 44 siviiliä, vammautuneiden määrä on noussut 181:een – vastaavana aikana edellisenä vuonna ETYJ raportoi 107 siviiliuhrista. (5) Tänään 1. kesäkuuta vammautuneiden määrä on jo parinsadan tuntumassa.

Yksin toukokuun aikana Venäjän asevoimat ja sen varustamat, tukemat ja rahoittamat ”vapaaehtoiset” ovat tulittaneet raskailla aseilla (tykistö, kranaatinheittimet ja raketinheittimet sekä panssarikalusto) lukuisia kertoja siviilikohteita Donetskin ja Mariupolin ympäristössä, sekä muualla demakraatiovyöhykkeen tuntumassa, seuraavaksi muutama esimerkki tapahtuneista terroripommituksista.

Toukokuun 13., päivänä jolloin Kiovassa juhlittiin Euroviisujen finaaleja, Donetskin ”kansantasavallan” alueelta suoritettiin Avdiivkaan tykistökeskitys. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, avdiivkalaisen omakotitalon takapihalla grillailtiin rauhassa, kunnes rauhan rikkoi piha-alueelle osunut 122 mm tykistökranaatti – 4 siviiliä kuoli, yksi mies loukkaantui vakavasti ja kaksi lasta jäi orvoiksi. (6)




















23. toukokuuta 2017 Avdiivkaan kohdistuneen rakettikeskityksen tuhoja, kuva via @666_mancer.


Toukokuun 26. Krasnohorivkan kaupunki, Donetskin esikaupunkialueella, Donetskista länteen joutui tykistökeskityksen kohteeksi, kaupunkia tulitettiin miehitetyltä alueelta. Tykistökeskityksessä vaurioitui koulu nro. 3 (Школа № 3) ja sairaala sekä useampi asuinrakennus. (7) Tästä pari päivää eteenpäin, sunnuntaina 28. toukokuuta, Krasnohorivka joutui edellistä olennaisesti massiivisemman tykistökeskityksen kohteeksi. Tuolloin keskityksen ensimmäinen vaihe alkoi kello kuusi aamulla ja toinen vaihe kahtakymmentä vaille kahdeksan, kaupungin tulitus päättyi puoli yhdeksältä. Tällä kertaa kahdeksan siviiliä haavoittui, poliisit ja pelastusviranomaiset joutuivat evakuoimaan osumia saaneen sairaalaan potilaat ja henkilökunnan, myös koulu nro. 2 (Школа № 2) syttyi palamaan tulituksen seurauksena, niiden lisäksi kolmisenkymmentä asuinrakennusta vaurioitui.





















28. toukokuuta Krasnohorivkaan kohdistetussa tykistö- ja raketinheitinkeskityksessä palamaan syttynyt koulu nro. 2 (Школа № 2), kuva via @666_mancer.


Esimerkkinä voin myös nostaa esille 18. toukokuuta Mariupolin alueelle kohdistetut tykistökeskitykset, joita Atlantic Council's Digital Forensic Research Lab käy läpi katsauksessa Violence Escalates Near Mariupol. (8)

Siviileihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt olennaisesti Itä-Ukrainassa, valtaosassa taustalla on sodankäynnin aktiivisin osapuoli Venäjä sen rahoittamine ja varustamine ”kansantasavaltalaisjoukkoineen”, joten ei pitäisi olla olemassa mitään perustetta sille, että ryhdytään puhumaan pakotteiden purkamisesta. Mikäli tällaisia puheita nyt alkaneena kesänä esiintyy poliittisten päättäjiemme taholta, en voi todeta muuta kuin olevani kovin pettynyt heihin, heidän selkärangattomuuteensa.

Entäpä eroavatko vallitsevaa pakotepolitiikkaa vastaan puhuvat päättäjämme millään muotoa muista EU:ta heikentävistä – Venäjää kosiskelevista – tahoista, kuten äärioikeistolaisesta Kansallisen rintaman Marine Le Penistä, laittomasti Luhanskin ”kansantasavallan” alueella vierailleesta äärivasemmistolaisesta italialaismeppi Eleonora Forenzasta (PRC) tahi Unkarin pääministeri Viktor Orbánista? Eivät todellakaan eroa, minä lasken heidät kaikki vallitsevassa tilanteessa samaan ”koriin” kuuluviksi. Sanoillaan ja teoillaan he lisäävät Venäjän liikkumavaraa vaikka tämän vuoden sotanäyttämön tapahtumien perusteella Venäjän – sekä Vladimir Putinin – liikkumavaraa tulisi entisestään kaventaa, koska Venäjän sotatoimien seurauksena siviileiden kärsimykset ovat Donbassissa lisääntyneet entisestään. Havaintojeni mukaan Itä-Ukrainassa venäläisjoukkojen tykistökeskitysten kohteiksi valikoituu entistä enemmän sairaaloita ja muita siviilien elämän ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeitä kohteita, sellaisia joiden tulittaminen on sotarikos. Tai tässä kohdin lienee parempi todeta Venäjän palanneen takaisin vanhaan - kesän ja syksyn 2014 sekä talven 2015 metodeihin Ukrainan sodassa.

Puheet pakotteiden purkamisesta ovat vastuuttomia, aivan yhtä vastuutonta on Venäjän kertoman tarinan välittäminen eteenpäin – pahimmillaan disinformaation jakaminen, johon tähänkin osa poliitikoistamme on syyllistynyt – osa useammankin kerran. Venäjä kertoo mielellään tarinaa itsestään ”katalan lännen uhrina”, osa meistä on niellyt tämän Venäjän syöttämän tarinan koukkuineen päivineen. Tätä naiivia Venäjän tarinan uskomista ja välittämistä, voidaan pitää eräänä seurauksena siitä, että maassamme jäi suorittamatta lustraatio 90-luvulla Neuvostoliiton hajottua. Kuvittelimme Venäjän marssivan demokratian tielle kääntymättä enää takaisin totalitarismiin johtavalle tielle, joten jätimme oman pesän puhdistamatta – sen minkä taakseen jättää niin sen eestään löytää, sanonta pitää paikkansa. Olimme tuolloin naiiveja – osin olemme sitä edelleen kuvitellessamme yhteisen rintaman rikkomisen ajavan meidän asiaa.

Mitä sitä valloitussodista ja ihmisoikeusrikkomuksista kunhan vaan maitoa saadaan myytyä.

Marko


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.