Yhdysvaltojen, Ukrainassa
taannoin vierailleen, erityislähettiläs Kurt
Volkerin Radio Free Europelle
heinäkuun 25. antaman haastattelun mukaan puolustuksellisten tappavien aseiden
toimittaminen Ukrainaan tulisi sallia. Hän ei myöskään näe aseiden
toimittamista provokaationa:
”…provoke
Russia to do more than they are already doing, and it also isn't going to
change any kind of balance that way.” (1)
Haastattelussa Volker muistutti
siitä, että Venäjä sotii jo Ukrainan maaperällä ja että miehitetyillä alueilla
sijaitsevat Venäjän komennossa olevat joukot ovat hyvin voimakkaat ja vahvasti
aseistetut:
”First
off, Russia is already in Ukraine, they are already heavily armed,"… "There are more Russian tanks in there than
[tanks] in Western Europe combined. It is a large, large military presence."
(1)
Heinäkuun viimeinen päivä the Wall Street Journal uutisoi “Pentagon Offers Plan to Arm Ukraine.” Uutisen
mukaan Pentagon ja Yhdysvaltain ulkoministeriö ovat laatineet suunnitelman
Ukrainan aseistamiseksi puolustustarkoitukseen tarkoitetulla tappavalla
aseistuksella, kuten panssarintorjuntaohjuksilla. Aseiden toimittamiselle
tarvitaan kuitenkin Valkoisentalon hyväksyntä, viranomaisarvioiden mukaan
hyväksynnän saaminen voi viedä kuukausia. (2)
Onko edessä kilpajuoksu aikaa vastaan?
Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen
Zapad-2017 harjoitus alkaa syyskuun
14. kuluvaa vuotta, joukkojen siirrot Valko-Venäjälle ovat jo alkaneet.
Valko-Venäjän Vitebskissä on kuvattu tunnuksettomia joukkoja, vastaavan kaltaiset
joukot - ”pienet vihreät miehet” (”green little men”) – tulivat tunnetuksi
Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan kevättalvella 2014. (3) Atlantic
Councilin Digital Forensic Research Lab’in
artikkelissa ”’Little Green Men” In
Belarus?” tarkastellaan aihetta. Heidän yhteenvedon lopuksi tekemän
päätelmän mukaan kyseessä on todennäköisesti Valko-Venäjän asevoimien 103.
kaartin maahanlaskudivisioonan miehiä. (4) Päätelmästä huolimatta, katse on
syytä myös kohdistaa Valko-Venäjän suuntaan, signaalit maasta eivät lupaa hyvää
- heinäkuun 27. järjestetyssä kansallisen turvallisuuden neuvoston kokouksessa
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr
Lukašenka ehdotti sotilaiden lähettämistä kadulle ”avustamaan poliisia”.
Tunnuksettomia joukkoja
Vitebskissä, Valko-Venäjällä. (5)
|
Kuvakaappaus Новости Беларусиin VKontakte-uutisesta. Aljaksandr Lukašenkan
ehdottaa sotilaiden lähettämistä kadulle avustamaan poliisia – uutinen kaipaa
vahvistusta. (6)
|
T-72B taistelupanssarivaunuja Ligovon
rautatieasemalla, Pietarissa.
|
BMP-2 rynnäkköpanssarivaunuja
Krutajassa, Moskovan oblasti. Krutajassa otetuissa kuvissa näkyy yhden
moottoroidun jalkaväkipataljoonan pääkalusto.
|
Sen ohella, että Venäjä on
aloittanut joukkojen siirrot Valko-Venäjälle Zapad-2017 -sotaharjoitusta varten,
se on sijoittanut runsaasti moottoroituja joukkoja Ukrainan rajan tuntumaan.
Zapad-2017-harjoitusta on kuvattu suurimmaksi ja vaativimmaksi sekä
monimutkaisimmaksi sotaharjoitukseksi, jonka Venäjä järjestää sitten kylmän
sodan päättymisen.
Karttaan on merkitty Venäjän neljä Ukrainan rajan tuntumaan sijoittamaa moottoroitua divisioonaa, kunkin
sodanajan vahvuus on noin 13 000 miestä. Kyseisten divisioonien
organisaatio ja kalusto on suunniteltu nopeita – syvälle ulottuvia –
offensiiveja silmällä pitäen. Venäjä on koonnut myös muita merkittäviä joukkoja
Ukrainan tuntumaan, ks. alle liitetty New
York Timesissa julkaistu karttakuva. Merkittäviä voimia ovat 8. armeija
etelässä Ukrainan rajan tuntumassa Rostovin ja Volgogradin oblastien alueille
sijoitettuna, 20. armeija – sekin sijoitettuna Ukrainan rajan tuntumaan sekä 1.
kaartin panssariarmeija. Valko-Venäjän rajan tuntumaan Smolenskin alueelle on
sijoitettu vahvoja joukkoja ja siitä pohjoiseen Pihkovaan (ven. Pskov) on
sijoitettuna 76. maahanlaskudivisioona, jonka miehiä on osallistunut
sotatoimiin Ukrainassa ensimmäisen kerran jo elokuussa 2014.
Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan joukkojen
komentaja kenraali Ben Hodges arvioi
NY Timesille 1. kaartin panssariarmeijan roolia: ”There is only one reason you would create a Guards Tank Army, and that
is as an offensive striking force,”… ”This is not something for homeland
security…”. (7)
Kartta NY Times: Russia’s military drills near NATO border raise fears of aggression.
(7)
|
Venäjä näyttää myös huomioivan
sivustat näinä aikoina, se on esim. siirtänyt Krimin niemimaalle lisää
pintamaalien torjuntaan tarkoitettuja Bastion-P -meritorjuntaohjuksia – samoin alueen
ilmatorjuntaa on vahvistettu, vahvistuksia ovat saaneet myös muut Venäjän
Krimille sijoittamat joukot. Niemimaan alueelle on siirretty erikoisyksiköitä FSB:stä ja muista Venäjän
sisäisenturvallisuuden elimistä, kuten sisäministeriöstä (MVD) ja kansalliskaartista (Ros
Gvardia). Venäjän eteläistä sivustaa suojaa 49. armeija sekä 58. armeija,
joihin kuuluvien yksiköiden miehistöä on kierrätetty Itä-Ukrainassa keräämässä
kokemusta. On syytä huomioida se, että Ukrainan ja Syyrian sodissa huomattavan
moni Venäjän asevoimien yksiköistä on kerännyt taistelukokemusta, näitä oppeja
on jo integroitu koulutukseen.
Kesän aikana Venäjä on
harjoituttanut joukkojaan niin Ukrainalta miehitetyillä alueilla kuin myös
Venäjän alueella, hyvin aktiivisessa roolissa ovat olleet pioneerijoukot –
toistuviin harjoitteisiin ovat kuuluneet myös vesistöjen ylitykset. Etenkin
kesäkuussa ja heinäkuun alkupuolella Ukrainalta miehitetyillä alueilla
suoritettiin useampia pienimuotoisia vesistön ylitys harjoituksia.
Viimeisimpien viikkojen kuluessa etenkin Volgogradin alueella Venäjän
asevoimien NBC-joukot ovat harjoitelleet aktiivisesti, näiden joukkojen tiivis
harjoitteleminen on huomionarvoinen asia, koska Venäjän asevoimissa
NBC-joukoilla on merkittävä rooli liikkeen suojaamisessa aerosoleilla yms.
havaitsemisen vaikeuttamiseksi, kyseisiä joukkoja on ollut mukana merkittävissä
joenylitysharjoituksissa levittämässä aerosolia ja savua.
Tätä taustaa vasten Kurt Volkerin
toteamus siitä, että puolustukselliset aseet eivät enää provosoi ketään on
paikkansa pitävä. Venäjän alueelle sijoittamat joukot ovat merkittävästi
voimakkaampia kuin NATO-maiden joukot Baltiassa tai Ukrainan sotatoimialueelle
sijoittamat joukot. Venäjä harjoitutti jo vuosi sitten Kavkaz-2016-sotaharjoituksen alla ja sen aikana joukkojen mittavia
siirtoja myös yllätysharjoitusten muodossa ennen Kavkaz-2016-sotaharjoitusta.
Venäjälle on myös kertynyt runsaasti kokemusta Ukrainassa käytävän sodan aikana
joukkojen siirroista tuhansien kilometrien päähän hyvinkin tiiviillä
aikataululla. Tammi-helmikuussa 2015 Venäjä siirsi Itä-Ukrainan
sotatoimialueelle Debaltsevon mottia purkamaan moottoroituja joukkoja Burjatian
alueelta Baikal-järven ääreltä Siperiasta, myös Petsamon tuntumaan sijoitettuja
joukkoja on kierrätetty Itä-Ukrainassa keräämässä oppia ja kokemusta todellisessa
ympäristössä.
Uhkaako sotaa laajeneminen?
Censor.NET:in haastattelussa Yhdysvaltojen asevoimien Euroopan
joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges arvio sodan eskaloitumisen
mahdollisuutta:
”I won’t
speculate about what they might do against Ukraine, but certainly what they
have done in Georgia is a pattern of undermining countries around on their
periphery, not living up to agreements. They were supposed to pull out after
the Sarkozy agreement [with Putin – ed.], and they didn’t… And I’m sure that
that’s their objective in Ukraine is to make sure Ukraine could never join the
EU, could never join NATO, could not be fully integrated economically into the
West. So I think they’ll use whatever they can to continue that if the West
does not stay united.” (8)
Laajan haastattelun perusteella
voidaan todeta, että Ben Hodges ei pidä Venäjän laajempaa offensiivia
lähitulevaisuudessa todennäköisenä, mutta sellaista ei voi täysin sulkea
poiskaan mahdollisten skenaarioiden joukosta. Ukrainan on oltava valmis
puolustamaan maataan – eikä yksin Ukrainan vaan EU- sekä NATO-maiden on oltava
valmiit puolustautumaan. Hodges osoitti haastattelussa seuraavat sanat
Ukrainalle ja ukrainalaisille, mutta yhtä hyvin ne voi osoittaa kokojoukolle
eurooppalaisia valtioita:
”Now, of
course, Ukraine has responsibility too. I mean has Ukraine done everything it
can do to defend itself? To
modernize, to create the most effective armed forces.”
Päin vastaisiakin arvioita on
esitetty paikallisista – Itä-Ukrainassa suoritettavista – offensiiveista laajempiin
offensiiveihin, joilla on strategisia kohteita, kuten Dnepr Ukrainassa ja
maakäytävän luominen Krimin niemimaalle idästä. Tällaisesta offensiivista on
tosin käyty keskustelua sodan alkuhetkistä lähtien, sitä on pidetty Venäjän ensisijaisena
tavoitteena Ukrainassa sen jälkeen, kun kävi selväksi, ettei Ukrainaa saatu
palautettua ruotuun ja Venäjän satelliitiksi. Kuinka todennäköinen kolmen
sotavuoden jälkeen tällainen operaatio sitten on? Vastaan siihen
vastakysymyksillä – miksi Venäjä harjoittelee säännönmukaisesti hyökkäyssotaa? miksi se perustaa yksiköitä, jotka on varustettu hyökkäyssota silmällä pitäen?
Vielä ei ehkäpä olla tilanteessa,
jota Euroopassa ja etenkin Puolassa elettiin keväällä 1939, jolloin maan
tulevasta kohtalosta käytiin sanallista kamppailua aseiden sijaan. Aseet
ottivat pääosan syyskuun 1. 1939 Saksan hyökätessä Puolaan. Muistakaamme
kuitenkin Puolan pääministeri Jósef
Beckin sanoja hänen puhuessa Puolan parlamentille ja kansalle toukokuun 15.
1939:
”On vain yksi asia ihmisten, kansojen ja valtioiden elämässä, jolla ei
ole hintaa, ja se on kunnia”. (9)
Marko
9. Timothy Snyder ”Musta maa – Holokausti: tapahtumat,
opetukset” s. 115.
Kesäkuun
13. kirjoitin blogin ”Mitä ennen Zapad-2017 harjoitusta?”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.