keskiviikko 9. elokuuta 2017

Maskirovkaa tämäkin – ”Operaatio” Dmitri Donskoi

Dmitri Donskoi saapui Itämerelle heinäkuun 21. päivän tietämillä suuren mediahuomion saattelemana, myös suomalaismediat seurasivat aktiivisesti tämän helmikuussa 1982 Neuvostoliiton Pohjoiseen laivastoon liitetyn Projekt 941 Akula-luokan strategisen ohjussukellusveneen saapumista Itämerelle ja muutamaa päivää myöhemmin Suomenlahdelle. (1)


Kuvakaappaus Ylen videolta (2) – kuvassa Suomenlahdella Dmitri Donskoi, jota seuraa Kirov-luokan taisteluristeilijä Pjotr Veliki – laivasto-osaston keulilla on hinaaja-alus Nikolai Tshiker (valm. 1989 Hollming Oy:n Rauman telakalla). (3)

















Pietarissa järjestetyn Venäjän merivoimien päivän laivastoparaatiin osallistunut Dmitri Donskoi on sittemmin poistunut Itämeren alueelta – sukellusvene lähti lähes kaikessa hiljaisuudessa Kronstadista elokuun 1. päivä ja on jo poistunut Itämeren alueelta Tanskan salmien kautta, ja matkaa kohti kotisatamaansa Severodvinskissa Vienanmeren rannalla. (4)

Dmitri Donskoin matkaa pinta-ajossa Pietariin voi kuvata suurvallan pullisteluksi, mutta samalla kyseessä on mitä erinomaisin laajaa huomiota kerännyt ”julkisuustempaus” – operaatio – joka veti katseet puoleensa ja sen myötä moni olennainen asia jäi vähäiselle huomiolle.

Dmitri Donskoin kanssa samaan laivasto-osastoon kuulunut Projekt 1144 Orlan eli Kirov-luokan taisteluristeilijä Pjotr Veliki sai huomattavasti vähäisempää huomiota, vaikka kyseessä on Venäjän laivasto toiseksi suurin pinta-alus ja Itämeren alueelle saapuessaan lisää olennaisesti Venäjän Itämeren laivaston iskukykyä etenkin ilmatorjunnan ja pintamaalien torjunnan kannalta. Pjotr Velikin ilmatorjuntakalustoon kuuluu 48 kpl S-300F Fort ja 48 kpl S-300FM Fort-M pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusta ja 128 kpl 3K95 Tor lyhyenkantaman ilmatorjuntaohjusta sekä 40 kpl OSA-MA lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusta, ja 20 kpl P-700 Granit pintamaalien torjuntaan tarkoitettua merimaaliohjusta muun aseistuksen ohella.

Mutta vielä vähemmän huomiota keräsi Vice-Admiral Kulakov, Projekt 1155-luokan sukellusvenetorjuntaan tarkoitettu hävittäjä sekä Marshal Ustinov, Projekt 1164-luokan ohjusristeilijä, jotka kumpikin kuuluvat Venäjän Pohjoiseen laivastoon ja ovat huomattava lisä Venäjän Itämeren laivaston iskuvoimaan pysytellessään Itämeren alueella. (5)

Huomion arvoista tässä kuviossa on se, että vaikka tiedämmekin Dmitri Donskoin poistuneen Itämeren alueelta, media ei ole kiinnittänyt ennen eilistä juurikaan huomiota siihen, että kolmikko Pjotr Veliki, Vice-Admiral Kulakov ja Marshal Ustinov ovat medialta teillä tietymättömillä, joskin siinä vaiheessa, kun aiheesta ryhdyttiin laajemmin vaihtamaan ajatuksia sosiaalisessa mediassa (twitter) (6), media alkoi heräillä. (7) Kenties keskustelun herättämä Instagramiin ilmestyi kuva Pjotr Velikistä Kronstadissa, kuvassa ei kuitenkaan ollut mainintaa siitä, milloin kuva on otettu.


Pjotr Veliki, Kronstadissa (kuva käyttäjä: margogubichan).


















Tanskan suunnalta ei eiliseen mennessä ollut tullut tietoa siitä, onko kyseinen kolmikko poistunut Itämeren alueelta, mikä tarkoittaa sitä, että Venäjän Itämeren laivaston iskukyky on merkittävästi suurempi tällä hetkellä - Zapad-2017-sotaharjoituksen alkuun on aikaa kuukaudenpäivät, nähtäväksi jää pysyttelevätkö kyseiset pinta-alukset Itämeren alueella syyskuun puolelle.

Tässä valossa pidän venäläisten suorittamaa Dmitri Donskoin käyttämistä Itämeren alueella taiten suoritetuksi operaatioksi, jonka varjolla alueelle on toimitettu mediaa olennaisesti vähemmän kiinnostavat, mutta Venäjän laivaston iskukyvyn kannalta Itämerellä iskukykyä merkittävästi lisäävät alukset epämääräiseksi ajaksi. Voimme tietty lohduttautua, sillä tiedolla, että todennäköisesti alueen valtioiden asevoimat seuraavat myös kyseistä kolmikkoa, mutta ymmärrettävistä syistä välttävät turhaa kohua.

Dmitri Donskoi oli kuin ”suuri valkoinen norsu” joka veti katseet puoleensa, samalla sen varjossa suoritettiin jotain merkittävämpää, johon yleisöä kosiskeleva media ei juurikaan kiinnittänyt huomiota. Tapahtumaa voitaneen perustellusti kutsua myös venäläisten pienimuotoiseksi harhautusoperaatioksi (maskirovka), jossa mediaa kyllästettiin epäolennaisella tiedolla samalla se olennainen tieto – joka oli kaiken aikaa silmiemme edessä ja havaittavissa – ei herättänyt huomiota. On kuitenkin parempi, etten ryhdy sen kummemmin spekuloimaan pinta-alus-kolmikon tulevasta roolista. Tulemme näkemään sen seuraavien päivien tai viikkojen kuluessa. Poistuvatko alukset Itämereltä lähipäivinä vai jäävätkö ne pienehkölle merialueelle viikoiksi, jos ei muuta, niin herättämään epävarmuutta alueen rantavaltioissa.

* * *

Yllä esille nostamani huomio ei päde yksinomaan ylläkuvattuun tapahtumaan vaan on havaittavissa yleisesti tämän päivän mediassa – yleisölle tarjoillaan klikkiotsikoita ja vastaavasti tarjotaan aivan liian vähän taustoittavia ja kokonaistilannekuvaa valottavia katsauksia. Tämä sama kuvio on havaittavissa Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisissä Zapad-2017-sotaharjoituksissa, joissa numerot ja tekniset tiedot vetävät katseen puoleensa mutta samalla moni – vähäiseltä vaikuttava tekijä jää huomiotta tai pienemmälle huomiolle – palaan tähän lähipäivinä Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa -kirjoituksessa.

Suomessa samaiselle viikolle osui myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailu Savonlinnassa, joten tulimme todellakin kyllästetyksi Venäjä-uutisoinnilla, jolloin, ymmärrettävästi, moni havainto ja tapahtuma jäi vähäiselle huomiolle. Mutta jos jätämme suomalaismedian huomiotta, venäläisen laivasto-osaston ”katoaminen” Itämerellä on jäänyt huomiotta laajemminkin alueen rantavaltioiden medioissa. Katse kohdistettiin ”näytelmän” keskipisteeseen, samalla se mitä kulisseissa tapahtui jäi varjoihin, siitä huolimatta, että yllämainittuun kolmikkoon verrattuna Dmitri Donskoilla ei juuri ollut muuta kuin julkisuusarvoa - se oli vetonaula, johon katseen toivottiin kiinnittyvän ja kiinnittyihän se.

Marko




Pjotr Veliki rakenteilla Pietarissa Baltiysky 189-telakalla  1991, kuva Marko Enqvist.



















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toistaiseksi ei kommentointia.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.