Kirjoitin
aiemmin blogissa ”Maskirovkaa tämäkin – ”Operaatio” Dmitri Donskoi” (9. elokuuta 2017) siitä,
kuinka katse kohdistetaan ”näytelmän”
keskipisteeseen, samalla se mitä kulisseissa tapahtui jää varjoihin, ja aivan
liian vähäiselle huomiolle. Kyseisessä kirjoituksessa huomioin sen, kuinka
media kiinnitti likipitäen kaiken huomion Projekt
941 Akula-luokan strategiseen ohjussukellusvene Dmitri Donskoihin samalla jättäen aivan liian vähäiselle huomiolle
Itämeren alueelle Venäjän Pohjoisesta laivastosta saapuneet pinta-alukset,
kuten Projekt 1144 Orlan eli Kirov-luokan taisteluristeilijä Pjotr Velikin ja Vice-Admiral Kulakovin, Projekt
1155-luokan sukellusvenetorjuntaan tarkoitettu hävittäjän sekä Marshal Ustinovin, Projekt 1164-luokan ohjusristeilijän.
Tässä kirjoituksessa teen
samansuuntaisia havaintoja Valko-Venäjällä järjestettävään Venäjän ja
Valko-Venäjän yhteiseen Zapad-2017-sotaharjoitukseen
liittyen, siihen kuinka etenkin media – erikoisjulkaisuja lukuunottamatta –
kiinnittää merkittävän huomion harjoitukseen ja sen valmisteluihin, käyttäen
ajoittain kontekstiin tavattoman kehnosti sopivia klikkiotsikoita, mutta aivan
kuten Dmitri Donskoin kohdalla myös Zapad-2017-sotaharjoituksen alusaikana moni
– olennainen – tapahtuma ja asia jää liian vähäiselle huomiolle mediassa. Ne
ovat jossain taustalla ja mikäli jotain tapahtuu, ihmetellään sitä, kuinka tämä
pääsi yllättämään meidät, vaikka ne ennusmerkit ovat olleet esillä, jos vain
halua ja kiinnostusta riittää.
Se on ymmärrettävää, että
kevättalvella 2014 Venäjän suorittama Krimin niemimaan miehittäminen tuli
yllätyksenä useimmille meistä. Mutta missä määrin kolme ja puolivuotta
tapahtuneen jälkeen voidaan puhua ”yllätyksestä”,
jos sota Ukrainassa eskaloituu? Onko se enää mikään yllätys, kun maassa on
sodittu vaihtelevalla aktiiviudella useita vuosia? Tästä huolimatta monille
ajoittaiset – mutta säännönmukaiset – sodan eskalaatiot tulevat yllätyksenä,
aivan kuten tulee yllätyksenä sekin, että Ukrainassa soditaan. Mutta
palatkaamme teemaan eli siihen mihin katse kohdistuu ja mitä samalla jää havainnoimatta
eli Zapad-2017-sotaharjoituksen varjossa.
Ukrainan sota on monella tapaa
unohdettu sota lähellä Euroopan ydintä. Jos vertaa sen keräämää huomiota
90-luvun ja tämän vuosituhannen alun Jugoslavian hajoamissotiin, asetelma on
monella tapaa nurinkurinen – media kärsii ajoittaisesta muistinmenetyksestä,
mutta vielä suuremmasta muistinmenetyksestä tuntuvat kärsivän ne poliitikot,
jotka syyttävät Yhdysvaltoja aggressiivisuudesta lähialueillamme samalla
jättäen joko huomiotta, tai liian vähälle huomiolle, sen mistä kaikki alkoi –
kevättalvesta 2014 ja Venäjän suorittamasta Krimin niemimaan miehittämisestä ja
laittomasta anneksaatiosta itseensä.
Mikäli tarkastelemme hiukan pidempää aikajännettä, on syytä huomioida
Georgiassa käyty sota loppukesästä 2008. Sen oppien myötä Venäjä sai pontta
asevoimiensa uudistamiseen – jo sitä ennen mutta etenkin sen jälkeen Venäjän
johdon retoriikka muuttui entistäkin aggressiivisemmaksi ja hyökkäävämmäksi.
Nyt retorisiin, kuin myös käytännön keinoihin, kuuluu ydinaseilla uhkaaminen
kuin myös hyvin aktiivinen ydinaseiden käytön harjoittelu – tätä tullaan
näkemään myös Zapad-2017-sotaharjoituksessa. (Trumpin Pohjois-Koreaan kohdistuvassa retoriikassa on samoja, jos
mahdollista, vieläkin voimakkaampia, uhkauksia).
On ymmärrettävää, että Suomessa
merkittävin huomio kohdistuu lähestyvään Zapad-2017-sotaharjoitukseen,
koskettaahan se Suomea, kyseisen harjoituksen lisätessä vastakkainasettelua
Itämerellä ja lähialueillamme. Harjoitukseen liittyy myös – epätodennäköinen –
mutta huomioitava Venäjän suorittama sotilaallinen toimi jotain ulkovaltaa
kohtaan. Onko sitten kyse Valko-Venäjän tosiasiallisesta miehittämisestä vai Ukrainaan
kohdistuva laajempi offensiivi (ja mahdollinen pyrkimys ratkaista Ukrainan sota
sotilaallisesti)?
Kiinnittyykö huomiomme vääriin
asioihin – jätämmekö huomioimatta jotain olennaista? Petri Mäkelä blogissaan ”Maskirovka
buildup by Russia” (1) huomioi viimevuoden Kavkaz-2016-sotaharjoitusta edeltäneet “snap drills” ja/tai “readiness
inspections” -harjoitukset, joista moniin osallistui huomattava määrä
joukkoja ja joihin liittyi yhteiskunnallisia elementtejä, joissa yhteisöä
valmisteltiin sodanajan käytäntöihin.
”However
there is an ongoing, slow and creeping, buildup at the western border of
Russia. Several combat units have been enlarged during the recent intakes of
new recruits and conscripts. More importantly troops move around long distances
in seemingly scheduled exercises, which are announced a day or few hours before
they commence. These allow Russia to concentrate forces close to its borders
and these troops can then be augmented for example by larger forces called in
during a snap drill.” (1)
Venäjän länsirajalla, etenkin
Ukrainan vastaisella rajalla on huomattavan voimakkaita keskittymiä, joihin
kuuluu divisioonia, joiden ohjeistus, harjoittelu ja varustus, osoittaa niiden
olevan offensiivia divisioonia, joita on harjoitettu nopeisiin syvälle
ulottuviin offensiiveihin.
Karttaan on koottu neljä
tällaista divisioonaa, joista kolme on sijoitettu Ukrainan rajan tuntumaan ja
neljäs Smolenskin alueelle Valko-Venäjän rajan tuntumaan. Näiden kolmen
divisioonan sijoittelussa on syytä huomioida se, niiden sijainti Itä-Ukrainan
sotatoimialueen tuntumassa, käytännössä niiden varuskunnat ja tukeutumisalueet
ovat lähimmillään muutamien kymmenien kilometrien päässä Ukrainan vastaiselta
rajalta. Karttaan ei ole sijoitettu muita alueelle koottuja venäläisvoimia,
joista on syytä huomioida 1. kaartin panssariarmeija, josta kenraali Ben Hodges
arvioi NY Timesille seuraavaa: ”There is
only one reason you would create a Guards Tank Army, and that is as an
offensive striking force,”… ”This is not something for homeland security…”.
(2)
Nyt kun katse on kohdistettu
Valko-Venäjään ja Itämeren alueelle, nämä Ukrainan rajanpintaan sijoitetut
voimat ovat jääneet aivan liian vähäiselle huomiolle – itse asiassa
yllättävänkin vähäiselle, kun huomioidaan se, kuinka niitä on vahvistettu viime
aikoina ja kuinka alueelle on tuotu lisää venäläisvoimia.
Venäjän asevoimien moottoroituja
joukkoja Rossoshissa, Voronezhin alueella Ukrainan rajan tuntumassa.
|
Venäjän asevoimien 152 mm Msta-S
panssarihaupitseja kuvattuna Voronezhin alueella Ukrainan tuntumassa.
|
Samalla tavalla Venäjä vahvistaa
joukkojaan etelässä Rostovin alueella kuin myös Krimillä, sekä Voronezhin
alueesta pohjoiseen Belgorodin alueella – unohtamatta Valko-Venäjälle
Zapad-2017-sotaharjoitukseen siirrettyjä joukkoja – käytännössä
Zapad-2017-sotaharjoitukseen ottaa osaa tavalla tai toisella joukkoja pohjoisesta
Kuolan niemimaalta Venäjän eteläisiin osiin Mustanmeren rannikolle saakka.
Huomioitavaa on myös se, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla Venäjän
asevoimien yksiköt harjoittelevat tiiviisti yhdessä ”kansantasavaltojen” joukkojen kanssa. Viime aikoina Luhanskin
oblastin alueella alueen moottoroidut joukot – jotka käytännössä kaikki ovat
venäläiskomennossa – ovat harjoitelleet aktiivisesti.
Sotaharjoitus elokuulta
Ukrainalta miehitetyllä alueella.
|
Harjoitteluissa panssarikalustoon
(kuvassa T-64BV) on kiinnitetty aiempaa useammin KMT-6 miinanraivausauroja.
Harjoittelut ovat olleet säännönmukaisesti offensiivisia tämän kesän ajan.
Heinäkuun 31. ukrainalainen
sotilasasiantuntija, parlamentaarikko Dmytro
Tymchuk kirjoitti Facebook-tililleen lausunnon (käännetty englanniksi
DFRLabin artikkelissa ”Are Separatists in
Ukraine Joining Russia’s Largest Military Exercise?” (3)
”Preparations
are being made for a series of exercises in the operational departments of the
1st Army Corps of the DNR and 2nd Army Corps of the LNR. These exercises are to
be led by the Armed Forces of the Russian Federation in August and September of
this year. According to the plan of the General Staff of the Armed Forces of
the Russian Federation and the staff of the Russian 8th Combined Arms Army…”.
DFRLabin analyysissa
suhtauduttiin epäillen mahdolliseen yhteiseen harjoitukseen, kuitenkin analyysin
jälkeen on julkaistu Luhanskin ”kansantasavaltojen” toimesta video, jolla
moottoroidut joukot harjoittelevat miehitetyillä alueilla – samansuuntaisia
videoita on julkaistu myös taistelijoiden sosiaalisen median tileillä.
Väistämättä herää ajatus siitä, että onko Dmytro Tycmhukin lausunnossa
kuitenkin perää – harjoitellaanko alueella yhteistä suurharjoitusta varten ja
jos harjoitellaan, onko harjoituksella jokin selkeä tarkoitus, onko sen
tarkoitus johtaa johonkin konkreettiseen, kuten laajaan offensiiviin Ukrainassa?
Tämänhetkistä tilannetta
Venäjällä joukkojen siirtojen osalta on verrattu 1968 tapahtunutta Tšekkoslovakian miehitystä edeltäneeseen aikaan. Tšekkoslovakia
miehitettiin Varsovan liiton joukkojen toimesta 21. elokuuta 1968, samalla
murskattiin poliittisesti liberaali ajanjakso Tšekkoslovakiassa – Prahan kevät. Onko tämän arvion perusteella liian
varhaista tehdä mitään johtopäätöksiä?
Näin loppuun on syytä huomauttaa
muutamasta muusta vähäiselle huomiolle jääneestä Venäjän, Ukrainaa
koskettavasta toimenpiteestä:
- Venäjä on sulkenut Kertšin
salmen Venäjän ja Krimin niemimaan välillä osittain siviililiikenteeltä,
merkittävimmiltä osin kielto koskee Mariupolin ja Berdjanskin satamiin
matkaavia aluksia.
- Venäjän ja
”kansantasavaltalaisten” militanttikomentajien Ukrainaan kohdistuvat puheet
ovat tiukentuneet, puheet ”kansantasavalloista” ovat entistä enemmän muuttuneet
puheiksi Ukrainan epäonnistumisesta ja palauttamisesta kokonaisuudessaan
Venäjän etupiiriin jopa sotilaallisin keinoin.
- Venäjä on saanut valmiiksi ns.
Millerovo – Zhuravka välisen junaradan leikkauksen, joka sotilasasiantuntija Pavel Felgenhauerin mukaan helpottaa Venäjän Ukrainaan kohdistamaa
offensiivia kulkiessaan Ukrainan alueen kautta. (4)
Näin loppuun on syytä muistuttaa
siitä, että Venäjän asevoimien doktriini on offensiivinen, että
Zapad-2017-sotaharjoitus on laajin ja monimutkaisin sitten kylmän sodan
vuosien, että Ukrainan rajan tuntumaan on keskitetty Venäjän toimesta
huomattavia offensiivisia voimia, että Syyrian sodan oppeja on jo integroitu
koulutukseen puhumattakaan Ukrainan sodassa saaduista opeista.
Neuvostoliiton marsalkka Georgi Žukovia mukaillen – puna-armeija
taistelee offensiivisesti, samaa strategiaa Venäjän asevoimat toteuttaa tänä
päivänä.
Marko
4. https://jamestown.org/program/zhuravka-millerovo-rail-bypass-a-threat-to-ukraines-national-security/
Kuvakaappaukset twitter (@glandecZP) ja Russian Military Analysis sekä youtube: Народная милиция ЛНР.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toistaiseksi ei kommentointia.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.